Apua, lapseni on kateellinen! Älä tukahduta tunnetta + muut vinkit lapsen kateuden kohtaamiseen
Kateus kuuluu ihmisyyteen, eikä siitä tarvitse pyrkiä eroon. Kun lapsi kadehtii, aikuisen tehtävänä on auttaa lasta ymmärtämään tunnettaan.
Kateus on yksi ihmisen perustunteista, joka näkyy jo leikki-iässä, vaikka lapsi ei vielä osaisikaan sanallistaa tunnetta.
– Kateus kuuluu ihmisyyteen ja sisaruuteen. Sisaruksilla on ikään kuin toisella puolella välittäminen ja toisella kateus ja kilpailu. Vanhempien huomiosta kilpailevat kaikki sisarukset, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lasten ja nuorten psykoterapeutti Riikka Riihonen.
Pikkusisaruksen syntymä on lapsen elämässä klassinen tilanne, jolloin kateuden tunteet voivat olla hyvinkin voimakkaita. Myös vanhempien ero ja sen jälkeen alkavat uudet parisuhteet voivat herättää lapsessa kateutta.
– Yksi traaginen tilanne on sisaruksen sairastuminen. Jos sairastunut sisarus saa paljon vanhempien huomiota, lapsi voi olla tästä kateellinen, vaikka sairastuminen onkin negatiivinen asia, Riihonen kertoo.
Myös arkisemmat asiat herättävät lapsissa kateutta: sisaruksen tai kaverin lelut ja pelit, harrastukset ja muut menot.
– Kateus on osa elämää. Se on merkki siitä, että jollakin on jotain, mitä itse haluaisi enemmän, kiteyttää Riihonen.
Lue myös: Vanhemman negatiivisuus käy lapselle raskaaksi, muistuttaa asiantuntija
Sanoita ja hyväksy lapsen tunne
Mutta miten lapsen kateuteen sitten tulisi suhtautua? Miten lasta voisi opettaa pois kateuden kierteestä?
Riihosen mielestä tähän ei oikeastaan ole tarvetta. Sen sijaan aikuisen olisi hyvä auttaa lasta ymmärtämään, mistä hänen tunteissaan on kysymys.
Alle kouluikäinen lapsi ei pääsääntöisesti pysty ilmaisemaan kateuden tunnettaan sanallisesti kertomalla, että olen nyt kateellinen.
– Aikuisen tehtävä on selittää lapselle, että kun sinusta tuntuu tältä, se tarkoittaa, että olet kateellinen, Riihonen sanoo.
Aikuisillakin on kateuden tunteita, eikä tunteessa ole mitään pahaa tai hävettävää. Siksi lapsenkin tunne tulisi hyväksyä sellaisenaan. Tärkeää olisi myös kuunnella lasta ja olla myötätuntoinen.
– Lapselle voi sanoa, että kuulen sinua ja näen, että haluaisit sellaisen lelun kuin kaverilla on, mutta nyt meillä ei ole mahdollisuutta ostaa sellaista. Lapsen tunnetta sanoittamalla aikuinen osoittaa, että tunne on ymmärrettävä ja tärkeä, kertoo Riihonen.
Riihosen mukaan on toivottavaakin, että lapsi joutuu välillä kohtaamaan sen, että kaikkea ei voi saada. Asiaa voi kuitenkin aina pahoitella lapselle.
Jos toinen lapsi saa paljon vanhempien huomiota, lapsi voi helposti alkaa kadehtia sisarustaan.
Kohtele sisaruksia reilusti
Tilanteen mukaan vanhemmat voivat myös miettiä, onko lapsen toive toteutettavissa jollakin aikavälillä – esimerkiksi syntymäpäivänä. Joskus voi olla aiheellista pohtia, olisiko lapselle syytä hankkia tämän toivoma asia, esimerkiksi uudet luistimet.
– On myös mietittävä, miten tämä vertautuu siihen, mitä perheen muut lapset saavat. Kaikkien ei tarvitse saada aina samoja asioita, eivätkä kaikki lapset aina haluakaan samoja juttuja. Jokaisen tulisi kuitenkin saada yhtä paljon, ja jokaisen tarpeet tulisi ottaa huomioon, Riihonen pohtii.
Lapselle ei tarvitse rynnätä ostamaan lelua, josta tämä on kateellinen, mutta vanhemman huomioon liittyvän kateuden kohdalla voi miettiä, voisiko asialle tehdä jotain.
– Jos vanhempi on ollut vaikka paljon mukana toisen lapsen harrastusmenoissa, tätä voi sanoittaa lapselle kysymällä, onko se tuntunut kurjalta. Ja sitten voi miettiä, mitä kivaa voisi tehdä yhdessä tämän lapsen kanssa, Riihonen neuvoo.
Kateuden tunteita ei kannata pyrkiä tukahduttamaan, mutta tunteen ja toiminnan välille on syytä vetää raja. Jos kateus saa lapsen haukkumaan sisarustaan tai rikkomaan tavaroita, tätä ei pidä hyväksyä.
Kateus voi ilmetä myös kiukkuna, uhmakkuutena ja muutoin hankalana käytöksenä. Vanhemmat saattavat olla hämillään lapsen käytöksestä ja ihmetellä, mikä tällä oikein on.
– On aikuisen tehtävä selvittää, mistä lapsen haastava käytös johtuu. Kannattaa ottaa vähän sellainen salapoliisiasenne ja kysellä, mikä lapsen mieltä voisi painaa, Riihonen vinkkaa.
Lue myös: Hyvä äiti, juuri tällainen sinä olet! Psykologia tunnistaa 8 vanhemmuuden taitoa
Kateus ja sen hyvät seuraukset
Aikuinen voi näyttää lapselle esimerkkiä kateuden kanssa pärjäämisestä. Jos itsessä herää kateuden tunteita, tämä kannattaa sanoa ääneen. Tällöin lapsi huomaa, että vanhempikin voi olla kateellinen ja selvitä tunteen kanssa.
– On hirveän tärkeää, että perheessä hyväksytään kielteisetkin tunteet. Näin lapset oppivat, että piinaavia tilanteita voi olla, mutta lopulta tunteet kuitenkin hellittävät, Riihonen sanoo.
Kateudella voi olla myös positiivisia seurauksia. Se voi toimia ikään kuin moottorina sille, että alkaa tavoitella niitä asioita, joista tuntee kateutta. Lapselle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi omista rahoista säästämistä, jotta saa hankittua samanlaisen pulkan kuin naapurissakin on.
– Kateus ja siitä seuraavat keskustelut voivat opettaa lapselle myös realismia. Lapsi ei voi saada designhuonekalua, vaikka kuinka sellaista kadehtisi, mutta esimerkiksi pulkkaan voi säästää rahaa, Riihonen tuumaa.
Myös reiluuden käsite voi vahvistua kateuden myötä. Kun vanhemmat pitävät huolta, että kaikki lapset saavat saman verran, lapsi oivaltaa, että perheessä toimitaan reilusti.
– Lasta voi harmittaa hetken, jos hän ei saa samanlaista puhelinta kuin kaverilla, koska se ei olisi reilua sisaruksia kohtaan. Ennen pitkää hän kuitenkin tajuaa, että perheessä toimitaan reilusti kaikkia kohtaan, ja näin se hyödyttää myös lasta itseään, Riihonen toteaa.
Jaa oma kokemuksesi