Kun lapsi raivoaa ja oma pinna alkaa kiristyä, tärkeintä olisi muistaa yksi asia – Lapsen kiukulla on tärkeä merkitys
Lapsen kiukkua voi olla helpompi ymmärtää, kun opettelee näkemään sen merkityksen. Kiukku on lapsen kehityksen kannalta tärkeä tunne, eikä sitä saa kieltää häneltä.
Kiukku on lapsen tunne, yksi monista, ei sen ihmeellisempää. Vanhemman ei tarvitse yrittää ratkaista tai säädellä lapsen kiukkua pois, se saa olla ja kulkea kurssinsa.
Siitä ei tarvitse tehdä numeroa, vaan se tulisi sallia siinä missä muutkin tunteet.
– Aivan kuten iloakaan ei yritetä hävittää, lastenpsykiatri Riikka Riihonen muistuttaa.
Lue myös: Saako lasta harhauttaa kiukun keskellä vai onko siitä haittaa?
Näin yksinkertainen muutos ajatusmallissa voi jo helpottaa lapsen kiukkuun suhtautumista – kiukku on tunne muiden joukossa.
Ymmärrys erilaisia tunteita kohtaan on onneksi kasvanut uusien sukupolvien myötä, eivätkä nykyvanhemmat enää tukahduta lapsen kiukkua ja aggressiotunteita kuin kenties aiemmin.
Kiukulla on myös useampi tärkeä tehtävä lapsen kasvussa. Kiukku opettaa omien rajojen hahmottamista ja nostaa näkyväksi asioita, jotka ovat puolustamisen arvoisia.
Mitä lapsi kiukussaan tarvitsee
Kun lapsi suuttuu, vanhempi voi sanoittaa lapsen kiukkua: ”sinulla on varmasti vihainen olo nyt, mutta ajallaan se menee ohi”.
Lue myös: Tunteiden sanoittaminen on arvokas asia, mutta sitäkin voi tehdä liikaa
Voi myös kysyä tarvitseeko lapsi apua kiukun kanssa, haluaako hän tulla syliin vai olla vain rauhassa.
On lapsen persoonasta ja ikävaiheesta kiinni, mitä hän kiukun hetkellä tarvitsee. Lapsi saattaa kaivata läheisyyttä ja kokea hylkäämisen tunnetta, jos hänet jättää kiukun kanssa yksin komentamalla esimerkiksi omaan huoneeseen.
Toisaalta joku toinen lapsi voi kiukun hetkellä tarvita juurikin tilaa. Silloin vanhemman yritykset esimerkiksi pitää sylissä voivat vain pahentaa kiukkua. Annetaan siis lapsen tuntea kiukkua, mutta rajataan sitä tarvittaessa tilanteen mukaan.
Kommunikaatio ikätason mukaisesti ja tilanteiden sanoittaminen on tärkeää. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hän rajausta ymmärtää – kiukku kestää minkä kestää. Isompi lapsi ymmärtää enemmän ja perustelut menevät helpommin perille.
Jos kiukustumiseen liittyy tuhoavaa käytöstä eli ihmisten tai tavaroiden vahingoittamista, siihen toki puututaan – vastaahan aikuinen turvallisuudesta. Muuten kiukku saa kulkea kurssinsa.
Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa
Toisinaan lapsen suututtanut aihe saattaa vaikuttaa aikuisen silmään mitättömältä. Silloin on hyvä muistaa, ettei se ole lapsen maailmassa mitätön, jos se aiheuttaa hänessä reaktion.
Jokainen meistä on yksilö ja voi suuttua erilaisista asioista. Lapsen kritisoimisesta tunteiden syttymiseen liittyen ei ole hyötyä, sillä tunteitaan ei voi estää, niitä tulee ja menee omaan tahtiinsa.
– Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa, vaikka toisen mielestä kiukun aihe olisi hölmö. Tilanteissa, joissa aikuinen mollaa lasta, hänen on syytä kysyä itseltään, minkä takia niin tekee. Auttaako mollaaminen lasta tai tilanteen ratkeamista, Riikka Riihonen painottaa.
Riihonen kannustaa vanhempia myötätuntoiseen lähestymistapaan, jossa aikuinen ymmärtää että lapsella voi olla kaikenlaisia tunteita.
– Lapsi kokee itsensä mitätöidyksi, jos hänen kiukkunsa teilataan. Se ei ole psyykkisesti kovin hyvä malli lapsen kasvua ja kehitystä ajatellen.
Myös kiukun ilmentyminen on persoonallisuudesta kiinni. Esimerkiksi impulsiivinen lapsi saattaa kiukustua isosti, sillä usein heidän tunnekokemuksensakin ovat isoja.
Kun lapsi tulee kouluikään, hänen kanssaan voi keskustella kiukusta ja siitä mitä se saapuessaan aiheuttaa. Vaikka on kiukkuinen, se ei ole syy käyttäytyä aggressiivisesti.
Ymmärrystason kasvaessa voi myös ehdottaa korvaavia toimintoja kiukun hetkellä. Sen sijaan, että kiukustumista purkaa vaikka sisarusta lyömällä, voisiko kymmeneen laskeminen tai tyynyn heittely helpottaa.
– Tarkoitus on, että opetellaan harkintaa pieninä määrinä. Vanhempi ei voi olettaa, että lapsi oppii heti ja hanskaa tämän. Varsinkin jos kyseessä on impulsiivinen lapsi, on tälle ominaista uskoa, ettei tunnetta voi hallita. Siksi hän tarvitsee toistuvasti kokemuksia, joissa hän saa huomata, että itsehillintä onnistuu, Riihonen kertoo.
Kiukulla kiukkuun vastaaminen
Jokainen tietää, että lapsen kiukku saattaa löytää tiensä aikuisen ihon alle, varsinkin, jos pinna on kireällä.
Jos kiukku käy omaan hermoon, on hyvä muistaa, että silloin kyse ei enää ole lapsesta vaan aikuisesta ja hänen tuntemuksistaan ja kyvyistään säädellä omia tunteitaan.
Lapsen kiukku on lapsen kiukku ja aikuisen reaktio siihen hänen oma reaktionsa. Siksi aikuisen on hyvin tärkeää oppia säätelemään myös omia tunnereaktiotaan lapsen kiukun äärellä.
Tässä on oiva tilaisuus opetella itse omaa mahdollisesti vajavaiseksi jäänyttä kykyä tunnesäätelyyn. Siinä missä vanhempi kasvattaa lasta, kasvattaa lapsikin vanhempaa.
– Huutamalla rauhoittumaan käskeminen ei opeta tunnesäätelyä, ainoastaan turvautumista huutamiseen kiukustuessa, Riihonen muistuttaa.
Lue myös: Näin lapsi kasvattaa vanhempiaan: 8 ihmissuhdetaitoa, jotka vanhempi oppii lapselta
Toisenlainen tukahduttamisen muoto on se, jossa opetetaan uhkailun muodossa lapselle, että ei ole sopivaa ilmaista kiukkua: ”jos et nyt lopeta, seuraa rangaistus”. Tämä ei anna lapselle välineitä itsensä ja toisen ymmärtämiseen ja näin mitätöidään myös tunneilmapiirin merkitystä.
Voi miettiä, miltä itsestä tuntuisi suuressa tunnekuohussa, että toinen pakottaisi hiljaiseksi. Jos vaikka puoliso uhkaisi lähtevänsä, ellet nyt tässä hetkessä lopeta itkemistä.
Uhkailu opettaa lapselle sen, että kaikki tunteet eivät ole sallittuja.
Jälkipuinti on hedelmällistä
Tärkeää on myös kiukun jälkeen keskustella tapahtuneesta.
– Ihmisten muisti ja havaintokyky ei toimi normaalisti, kun hän on pois tolaltaan, joten tilanteissa voi syntyä väärinymmärryksiä tai lapselle voi jäädä epäselväksi, miksi toimittiin kuten toimittiin, Riihonen selittää.
Kiukun laannuttua aikuinen voi käydä rauhallista keskustelua lapsen kanssa ja vaikka piirtää tapahtuneita tilanteita.
Tärkeää on, ettei lapsi koe olevansa tällöin tuomioistuimen edessä. Tarkoitus on ainoastaan selventää asioita ja käydä läpi hyväksyen se, miltä kenestäkin tuntui.
Samalla molemmat saavat tilaisuuden tarvittaessa pyytää anteeksi, jos ovat toimineet jollain tapaa väärin, esimerkiksi huutaneet tai käyttäneet rumaa kieltä.
Lapsen kiukulla on tärkeä merkitys ja sillä on mahdollisuus toimia myös aikuisen kasvattajana.
Voi tehdä ihmeitä niin lapsen kuin vanhemmankin kasvumatkalla, kun kiukun alkaa nähdä sellaisena kuin se on, tärkeänä oppaana ja jalostajana.
”Tässä se rakas lapsoseni nyt oppii itsestään, tunteistaan, sekä omista ja elämän rajoista – ja niin minäkin”, voi itselleen pienen silmäniskun kera muistuttaa itselleen, kun lapsen kiukku pyrkii ihon alle.
Jaa oma kokemuksesi