Komentaminen johtaa helposti stressikierteeseen - 10 vaihtoehtoa lasten perinteisille rangaistuksille
Huonon käytöksen seuraamusten ei tarvitse olla kurjia ja tylsiä. Monesti lapsi oppii enemmän rakkaudella korjaamisesta.
Kasvatuskirjailija Pam Leon mukaan vanhemmat ovat yleensä kokeneet omassa lapsuudessaan joko pelkoon perustuvaa vanhemmuutta tai sallivaa vanhemmuutta.
– Itse asiassa nämä molemmat kasvatustyylit perustuvat pelkoon, hän toteaa kirjassaan Connection parenting – Parenting trough connection instead of coersion.
Pelolla kasvattaminen perustuu lapsen pelotteluun. Salliva kasvatus puolestaan pohjautuu pelkoon siitä, miten lapsi reagoi, jos asetat rajoja ja todella kasvatat, etkä anna vain kasvaa vapaasti.
Lapsen komentaminen ja seurauksilla uhkailu tulee monesti selkäytimestä – mutta millä hinnalla, Leon kysyy.
Lapset seuraavat vanhempiensa tapoja säädellä stressiä, ratkaista ongelmia ja hoitaa ihmissuhteita. Lapsi oppii toimintamallit, joita hän arjessaan kokee.
Pelolla kasvattamisen hinta on usein se, että lapsen täytyy aikuisiässä opetella kantapään kautta, miten ongelmia ratkaistaan ja ihmissuhteita ylläpidetään.
Ymmärrä lapsen käytöstä
Pam Leonin mukaan lapsilla on vain neljänlaista käyttäytymistä:
- tarvekäyttäytymistä
- korjaavaa käytöstä
- temperamenttikäytöstä
- iloista ja innostunutta käytöstä
Ennen kun ryhdyt ojentamaan lapsen käytöstä, tarkkaile hetki:
Tarvitseeko lapsi jotain? Onko käytöksen syy jokin fyysinen tai emotionaalinen tarve?
Yrittääkö hän parantaa oloaan tai itsetuntoaan? Onko käytös emotionaalisen tai fyysisen kivun purkaus?
Johtuuko käytös hänen yksilöllisistä temperamenttipiirteistään? Onko tämä hänelle tyypillinen tapa reagoida – ja mihin hän reagoi?
Käyttäytyykö hän tällä tavalla, koska on iloinen ja innostunut?
Lapsen komentaminen voi tehota hetken aikaa, mutta hyvin pian saatat huomata, että kiellät kaikki päivät samoja asioita ja varoitat iänikuisista seurauksista.
Jatkuva komentaminen ja käskeminen on riski perheen vuorovaikutukselle. Se johtaa helposti stressikierteeseen: Lapsen käytös stressaa vanhempia. Stressaantuneet vanhemmat lisäävät lapsen stressiä, ja huono käytös vain lisääntyy perheessä.
Stressitaso täytyy saada ensin laskemaan, jotta ongelmia voidaan ryhtyä ratkaisemaan.
Uuteen keinovalikoimaan voi kuulua tanssi- ja musiikkitauko.
Nämä kymmenen keinoa tarjoavat vaihtoehdon nalkuttamiselle ja seurauksilla uhkailulle:
1. ”Olen varma, että osaat käyttäytyä paremmin.”
Tähän lauseeseen kiteytyy vanhemman arvostus ja ylpeys lastaan kohtaan sekä selkeä viesti, ettei lapsen käytös täytä vanhemman odotuksia. Lapsen kanssa voi jatkaa keskustelua kertomalla, mitä vahvuuksia ja hyvää vanhempi näkee lapsessa ja millaista käytöstä vanhempi odottaa häneltä.
2. ”Kelaa taaksepäin ja sano tuo sama ystävällisemmin.”
Lapsi saa napakan huomautuksen, ettei hänen tapansa puhua ole sosiaalisesti sopiva ja perheen odotusten mukainen. Hän voi välittömästi korjata sanansa ja saa myönteisen palautteen: Nyt oli parempi.
3. ”Painaako mieltäsi jokin, kun satutat toisia?”
Lapsen huono käytös on usein seurausta siitä, että jokin satuttaa häntä. Ota selvää, mitä lapsi tarvitsee ja mihin hän kaipaa muutosta.
Lue myös: 6 hervotonta lukijakokemusta siitä, kun lapsi sekoilee neuvolassa: ”Voi Kristus kun hävetti”
4. ”Kuuntele, tämä meteli ärsyttää minua valtavasti. Tämän täytyy nyt loppua.”
Lapset ymmärtävät, kun heille annetaan selkeää informaatiota, myös vanhemman tunteista ja tarpeista. Ota yhteys lapseen, kerro mitä tunnet, mitä tarvitset ja pyydät.
Keksikää yhdessä vaihtoehtoista tekemistä, joka ei käy samalla tavalla vanhemman hermoihin.
Opeta lasta ottamaan huomioon myös vanhemman näkökulma, tunteet ja tarpeet.
5. ”Äiti menee nyt jäähylle.”
Lapset eivät tarvitse jäähyjä. Ota itse jäähy, jos tunteet alkavat kuumeta. Aikuinen kykenee rauhoittumaan ja rentoutumaan kymmenessä minuutissa, lapselle se on vaativaa.
6. ”Time in!”
Time in on vaihtoehto jäähylle (time out). Time in on lapsen ja vanhemman yhteinen rauhoittumishetki. Vanhempi ohjaa lapsen pois kuumenneesta tilanteesta ja vie rauhoittumispaikkaan. Yhteisen rauhoittumishetken aikana voi jutella ja piirtää. Vanhempi voi opettaa lapselle hyviä rauhoittumis- ja ongelmaratkaisukeinoja.
7. ”Tanssibreikki!”
Joskus lapset tarvitsevat liikuntaa purkaakseen energiaa. Huonon käytöksen seuraamuksen ei tarvitse olla ikävää istumista penkillä tai omassa huoneessa. Yhtä hyvin voi laittaa musat päälle ja tanssia koko perheen voimin, hyppiä trampoliinilla ja juosta järveen.
Joskus rangaistuksena käytetään talon ympäri juoksemista kymmenen kertaa. Se voi olla lasta nöyryyttävää eikä siksi suositeltavaa.
8. ”Nyt kyllä iskä ottaa fläppitaulun ja pitää teille aivoriihen.”
Aivoriihi eli brainstorm ei ole lainkaan hullumpi tapa opettaa lapsille ongelmanratkaisua. Perhe määrittelee yhdessä, mikä on ongelma, joka pitää ratkaista. Sen jälkeen kaikki keksivät mahdollisimman monta ratkaisuehdotusta. Ehdotuksista valitaan parhaat ja mietitään, miten ratkaisua ryhdytään toteuttamaan.
9. ”Tiedän, että olet väsynyt ja itkeminen on ok. Itke vaan.”
Lasta ei pitäisi rangaista heidän tunteistaan eikä kieltää niiden ilmaisua. Jos vanhempi kieltää itkemästä tai pelkäämästä, lapsi menettää tilaisuuden oppia haastavan tunteen käsittelyä.
Monesti lapsi rauhoittuu, kun hän saa yhteyden vanhempaan ja ymmärrystä tunteelleen.
10. ”En halua, että kukaan meidän perheessä satuttaa toisia”.
Pohtikaa yhdessä perheen periaatteet ja kiinnittäkää ne vaikka jääkaapin oveen. Kun lapsi käyttäytyy ikävästi, pariaatesopimuksen voi ottaa esille ja tutkia yhdessä, mitä perheen periaatetta tämä käytös rikkoo. Lapsi voi miettiä, millä tavalla hän ryhtyy käyttäytymään toisella tavalla.
Hyvin käyttäytyminen ei ole aina helppoa. Joskus käytöksen taustalla on neurologisia tai temperamenttiin liittyviä syitä, joita lapsen voi olla äärimmäisen vaikea hallita. Vanhempi voi auttaa löytämään toimivia keinoja, miten impulsseja voi hillitä ja yhteiset puuhat saadaan sujumaan paremmin.
Lähteet: Pam Leon: Connection parenting – Parenting trough connection instead of coersion. Positive Parenting Connection: Dance Break: An Awesome Alternative to Time-Out, How To Use Brainstorming To Encourage Your Child To Cooperate ja Positive Parenting Tools: Time In vs. Time Out
Kommentit (2)
Ai juu… Kun 13 vuotias rikkoo taloa kun ei saa painaa kylillä miten sattuu ja ei saa päihteitä ja vanhempi joka sanoo ei…. Niin lässyti lää vai? Ne rajat on rakkautta
Oisko jotain mennyt jo vikaan, jos 13-vuotias lapsi haluaa päihteitä?