Kumpaa on helpompaa kasvattaa, tyttöä vai poikaa? Asiantuntija vastaa

Yleispätevää totuutta ei ole olemassakaan. Nämä neljä syytä voivat kuitenkin saada vanhemman ajattelemaan, että tiettyä sukupuolta on helpompaa kasvattaa.

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
Luonteenpiirteet eivät määräydy sukupuolen perusteella.

Jotkut vanhemmat kokevat, että tyttöjä on helpompaa kasvattaa kuin poikia, tai päinvastoin. Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Johanna Sassali kertoo törmänneensä ilmiöön neuvola- ja seksuaaliterapiatyössään.

Käsitys jonkin sukupuolen helppoudesta tai vaikeudesta vaihtelee vanhempikohtaisesti, sanoo Sassali.

– Aina vanhemmat eivät ole edes tietoisia siitä, että he ovat omaksuneet tällaisia ajatuksia. Uskon, että meistä monilla on ylisukupolvisesti siirtyneitä asenteita, joita emme ole välttämättä pysähtyneet tarkastelemaan.

Kaksplus kysyi lukijoiden näkemyksiä siitä, onko lapsen sukupuolella merkitystä kasvatuksen helppouden kannalta. Vastauksia tuli yhteensä 843. Selvä enemmistö eli 743 vastaajaa ilmoitti, että heidän mielestään sukupuolella ei ole asiassa merkitystä.

Loput sata vastaajaa jakautuivat melko tasaisesti. Vastaajista 57 oli sitä mieltä, että tytöt ovat helpompia kasvatettavia. Poikien helppoutta puolsi 43 vastaajaa.

Artikkelissa eritellään neljä syytä sille, mitä tällaisten käsitysten taustalla piilee. Kursiivilla kirjoitetut osuudet ovat sitaatteja lukijoiden vastauksista.

1. Omaan sukupuoleen liittyvät tunteet

Monet vanhemmat ajattelevat, että vastakkaisen sukupuolen kokemusmaailma on kaukana tai ainakin kauempana oman sukupuolen kokemuksista.

”Olen sukupuoleltani nainen, joten minun on helpompi asettua tyttölapsen asemaan kuin pojan.”

”Tyttöjä on helpompaa kasvattaa, koska tulen itse perheestä, jossa on vain tyttölapsia.”

Toisaalta suhde omaan sukupuoleen voi olla myös ristiriitainen, kuten joistain vastauksista ilmenee.

”Pelkään, että pilaisin tyttölapsen elämän, koska periyttäisin hänelle omia haasteitani naisena olemisessa.”

Sassalin mukaan lapsen syntymä tai kehitysvaiheet voivat joskus tuoda näkyväksi oman kasvuhistorian asioita, jotka ovat olleet haastavia tai kipeitä.

– Voi olla, että vanhempi on kokenut kipeitä asioita myös omaan sukupuoleen liittyen. Jos lapsi muistuttaa paljon vanhempaansa, voi vanhemmalle syntyä tunne, että ovatpa tytöt tai pojat vaikeita kasvattaa.

Samaa sukupuolta edustava lapsi voi olla eräänlainen peilikuva vanhemmalle.

Samasta syystä vastakkainen sukupuoli voi tuntua helpommalta kasvatettavalta. Jos esimerkiksi äidiltä on lapsuudessa kielletty riehakkaat leikit, voi hän ajatella, että poikalapselle sellainen käytös on sallitumpaa. Niinpä vanhemman voi olla helpompaa suhtautua riehakkaan pojan käytökseen kuin silloin, jos lapsi olisikin tyttö.

2. Periytyvät yleistykset

Sukupuoliin liitetään monenlaisia odotuksia ja mielikuvia, jotka periytyvät ylisukupolvisesti. Asenteisiin vaikuttavat myös kunkin henkilökohtaiset kokemukset sekä kulttuuriset, uskonnolliset ja yhteiskunnalliset syyt.

”Tytöt ovat monesti pikkuvanhoja ja rasittavan tarkkoja vaatteista. Pojat sen sijaan ovat leppoista seuraa.”

”Tytöillä ei ole niin rajuja leikkejä ja he tottelevat paremmin kuin pojat.”

Sassali vahvistaa, että monesti tyttöihin saatetaan liittää mielikuvia kuuliaisuudesta, kiltteydestä, hiljaisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä. Pojat sen sijaan mielletään usein riehakkaina, energisinä, fyysisinä ja avoimina.

Onko kyse sukupuolesta vai sittenkin lapsen temperamentista?

Sassali kuitenkin huomauttaa, että lapsen synnynnäiset luonteenpiirteet ovat riippuvaisempia tämän temperamentista kuin sukupuolesta. Hormonaalisilla tekijöillä on toki osuutensa tiettyjen piirteiden yleisempään ilmenemiseen, mutta ne eivät yksin määritä lapsen persoonallisuuden piirteitä.

Vanhemman kokemus lapsen kasvattamisen helppoudesta tai vaikeudesta muodostuukin usein sen pohjalta, kuinka hyvin vanhemman ja lapsen temperamentit pelaavat yhteen.

– Jos vaikka pojan kanssa pääsee samalle aaltopituudelle, vanhempi voi kokea, että poikaa on helpompaa kasvattaa kuin siskoa, joka on luonteeltaan toisenlainen kuin vanhempi itse. Tällöin saattaa syntyä mielikuva, että kysymys on sukupuoli- eikä temperamenttiasiasta.

Lue myös: Lapsi on ujo, minä en –Miten sietää lapsen luonteen erilaisuutta?

3. Uhat ulkopuolelta

Joskus jos yksi sukupuoli koetaan helpommaksi kasvattaa kuin toinen, taustalla voi piillä huoli lapsen pärjäämisestä ja hyvinvoinnista kodin ulkopuolella. Tämä näkyi myös lukijoiden vastauksissa.

”Pojista on helpompaa huolehtia, koska en pelkäisi pojan puolesta niin paljon kuin tytön.”

Näissä vastauksissa korostuu, että sukupuolissa sinänsä ei ole mitään erityisen vaikeaa tai helppoa, mutta muut ihmiset kohtelevat sukupuolia eri tavoin.

”Pojat eivät altistu niin monille vaaroille, kuten kiusaamiselle ja ulkonäköpaineille.”

Pojille ja tytöille asetetaan erilaisia odotuksia.

”Tyttö saa vapaammin olla juuri sellainen kuin haluaa. Jos taas poika on kiinnostunut tyttömäisistä asioista, tulee siitä herkästi enemmän sanomista.”

Käsitykseen voi siis vaikuttaa sekin, kuinka hyvin lapsi istuu kulttuurisiin normeihin, joita hänen sukupuolelleen tai yleisesti hyvälle käytökselle asetetaan. Sassali antaa esimerkin.

– Vanhemmalle voi syntyä tarve puolustaa omaa lastaan, jos hän pelkää, että lapsen käytöstä ei katsota jossain tilanteessa hyvällä. Vilkkaan lapsen juoksenteluun saatetaan naurahtaa, että no onneksi kyseisen sukupuolen edustajat ovat muilta osin helppoja kasvatettavia. Tämän tyyppisellä kommentoinnilla vanhempi voi pyrkiä suojaamaan itseään ja lastaan arvostelulta.

4. Kokemus ja vertailu

On tavallista, että vanhemmat vertailevat lapsiaan sisaruksiin tai toisiin lapsiin. Erot lasten välillä saattavat niputtua vanhemman mielessä sukupuoliriippuvaisiksi.

”Meidän kotona on melko rauhallista kahden tytön kanssa. Naapurissa kahden pojan kanssa on jatkuva meteli.”

Jostain syystä ajatus voi herkästi kytkeytyä lapsen sukupuoleen eikä tämän persoonallisuuteen. Esimerkiksi lapsen erityisyys tai vanhempien tai kasvatuksen haasteet voivat näyttäytyä lapsen käytöksessä, jolloin tietyt piirteet eivät niinkään juonnu lapsen sukupuolesta.

Pysäytä haitallisten asenteiden siirtyminen

Mitä jos huomaa ajattelevansa itse, että joko poikia tai tyttöjä on helpompaa kasvattaa?

Sassali kehottaa pysähtymään tunteen äärelle.

– Emme voi vaikuttaa siihen, millaisia tunteita meille syntyy. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, näytämmekö asenteemme ja tunteemme kasvatustilanteissa. Olisi tärkeää, ettei yhtäkään lasta laitettaisi lokeroon, johon hän ei sovi.

Sassali kannustaakin vanhempia tutkimaan omaa kasvuhistoriaansa sekä haastamaan sukupuoliin liittyviä odotuksiaan ja asenteitaan, jotta ne eivät jälleen siirtyisi uudelle sukupolvelle.

– Oli lapsen sukupuoli mikä tahansa, olisi hienoa, että hän saisi kasvaa omaksi itsekseen ja ilmentää itselleen ominaisia piirteitä.

Lue myös: ”Ei suku jatku, kun ei osata tehdä poikia” ja muut karmeat reaktiot tyttövauvan syntymään

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä