Lapsen oikeudet – lapset tuntevat ne paremmin kuin neljä vuotta aikaisemmin, mutta kiusaamista lapset kohtaavat edelleen liian usein

Melko suuri osa lapsista Suomessa kokee, että heitä kohdellaan hyvin. Kiusaamista lapset kohtaavat edelleen liian usein.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. päivä marraskuuta.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. päivä marraskuuta. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että lasten oikeudet toteutuvat maailmassa.

Vuonna 1989 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin lapsen oikeuksien sopimus, jolla pyritään turvaamaan nimenomaan lasten ihmisoikeudet. Suomen laissa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991.

Lue myös: Helmis opetteli 3-vuotiaana tiskaamaan, kun äiti oli sammunut – sijaisvanhempien huomassa Helmiksellä todettiin FASD

Lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellään muun muassa seuraavia asioita.

  • Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
  • Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
  • Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
  • Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu.
  • Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lähde: Unicef

Lasten oikeudet: lapsi näyttää sormillaan sydänmuodostelman.

Lapsen oikeuksien toteutuminen on ennen kaikkea aikuisten vastuulla.

Toteutuvatko lapsen oikeudet?

Kuten muutkin ihmisoikeussopimukset, myös lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat maassa. Oikeuksien toteutuminen pitää olla pohjana, kun lapsia koskevia päätöksi tehdään tai suunnitellaan lasten ja lapsiperheiden palveluita.

Melko suuri osa lapsista Suomessa kokee, että heitä kohdellaan hyvin. Näin 78 prosentilla itsensä tytöksi tai pojaksi määrittelevistä, kerrotaan Lastensuojelun Keskusliiton tiedotteessa.

Kuitenkin niillä, jotka eivät halua määritellä sukupuoltaan, lukema on vain 52 prosenttia.

Valitettavasti 8 prosenttia 4. ja 5. luokkalaisista kokee kiusaamista viikottain kouluterveyskyselyn 2021 mukaan. Kiusaamisen kohteeksi joutuvat muita useammin esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret.

Kiusaaminen jättää pahimmillaan elinikäiset jäljet. Lisäksi se aiheuttaa pahaa oloa, ulkopuolisuuden kokemusta ja lisää turvattomuuden tunnetta.

Tiedotteessa todetaan, että kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutettavat tehtävät ja harjoitukset tunne- ja vuorovaikutustaidoista edistävät tehokkaasti lasten hyvää käytöstä toisia kohtaan ja vähentävät kiusaamista.

Lapset tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen paremmin

Positiivista on, että lapset tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen tänä päivänä paremmin kuin neljä vuotta sitten.

Lastensuojelun Keskusliiton toteuttaman kyselyn mukaan 71 prosenttia lapsista on kuullut lapsen oikeuksien sopimuksesta ja 63 prosenttia muistaa, että niitä on käsitelty koulussa.

Vuonna 2017 vastaavasti 56 prosenttia oli kuullut sopimuksesta ja 42 prosenttia muisti koulussa käsitellyn niitä.

Kyselyt on toteutettu 10–17-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Lue myös: Vanhempi! Muista oma esimerkkisi, jotta lapsesta ei tule kiusaaja

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä