Kasvatus 23.01.2015 Päivitetty 26.08.2022

Kiusataanko lasta päiväkodissa? Tarkkaile näitä merkkejä

Teksti
Tellervo Uljas
Kuvat
iStock
3 kommenttia

Kiusaaminen alkaa jo päiväkodista. Mistä tunnistaa, ettei lapsella ole kaikki hyvin? Miten kiusaamiseen kannattaa puuttua?

Eetu, 4, heitti taas ruuat lattialle. Maidon hän kaatoi pikkuveljensä päälle. Äidin kielloista ei ollut apua. Poika jatkoi raivoamista ja hakkasi haarukalla pöytään jälkiä. Äiti tuijotti poikaansa neuvottomana.

Illat olivat nykyään pelkkää kiukkua.

– Lopulta sanoin Eetulle, etten jaksa enää. Kysyin, miksi hän vain kiukkuaa koko ajan, äiti kertoo.

Eetu meni hiljaiseksi ja katsoi äitiä silmät suurina ja surullisina.

– Äiti, mua kiusataan päiväkodissa, poika sanoi ja lysähti kasaan pöydälle.

Niin vyyhti alkoi selvitä. Se, miten isommat pojat olivat sulkeneet Eetun komeroon hoitajien huomaamatta ja painaneet lattiaan ja hypänneet voimalla päälle. Eetu pelkäsi ja toisaalta ihaili isompia poikia. Mutta häntä ei otettu leikkeihin mukaan.

– Vasta silloin osasin yhdistää Eetun käytöksessä olevat merkit kiusatuksi tuloon, äiti kertoo.

Päiväkodin alun jälkeen Eetu oli nähnyt öisin painajaisia, joissa hän huusi unissaan ”Ei! Ei!”. Eetulla oli vatsakipuja, ja jo kuivaksi oppinut poika oli alkanut taas pissata sänkyynsä öisin.

Äiti laittoi vielä samana iltana sähköpostia päiväkotiin. Hän toivoi, että kiusaamiseen puututtaisiin heti. Kahden päivän kuluttua päiväkodin henkilökunta kutsui hänet ja kiusaajien vanhemmat koolle. Asia käytiin läpi juurta jaksaen.

– Kiusaaminen loppui siihen. On ollut ihana nähdä, miten Eetu on taas valoisa oma itsensä, äiti iloitsee.

Kiusatun oireet

Äkillinen muutos lapsen käyttäytymisessä on aina merkki jostakin. Siihen tulee psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehden mukaan suhtautua vakavasti.

– Jokainen lapsi kiukkuaa joskus ja ikävöi vanhempiaan päiväkodissa, mutta jos paha mieli jatkuu useita päiviä tai viikkoja, asia kannattaa selvittää, Lehti sanoo.

Päiväkotiin ja uuteen ryhmään sopeutuminen vie oman aikansa. Toisella se sujuu kivuttomammin, toisella hitaammin. Myöhemminkin eteen tulee lapsen kehitykseen kuuluvia kausia, jolloin lapsi on enemmän kiinni vanhemmassaan. Milloin vanhemman on syytä huolestua?

– Lapsen hyvinvointi näkyy hänen ulkoisesta olemuksestaan ja käyttäytymisestään.

– Kiusattu lapsi saattaa purkaa kotona pahaa oloaan aggressiolla tai vetäytymisellä. Lapsi voi olla kummallisen itkuinen tai saattaa aamuisin ilmoittaa, ettei halua lähteä päiväkotiin tai kouluun. Tyypillisesti näin tapahtuu maanantaisin.

Isompi lapsi osaa kertoa kiusaamisesta itse kotona – jos niin haluaa. Aran asian paljastaminen edellyttää luottamuksellista suhdetta lapsen ja vanhemman välillä.

– Kiusatuksi tulo on lapselle nöyryyttävä kokemus. Lapsi salaa helposti asian, jos pelkää vanhempiensa reaktioita.

Pienet lapset eivät välttämättä osaa sanoittaa oloaan. Uudelleen alkaneet pissavahingot, toistuva vatsa- tai pääkipu tai muut pitkäkestoiset säryt ovat hälyttäviä merkkejä.

– Fyysisten oireiden taustasyyt tulisi aina selvittää niin pienillä kuin isoillakin lapsilla, Juha Lehti sanoo.

Kiusaamista vai ei?

Kaikki lapset nahistelevat joskus. Päiväkodin työntekijät ovat tottuneet setvimään ristiriitoja. Päiväkotikiusaamista tutkinut Laura Repo muistuttaa, että normaalien riitojen ja kiusaamisen välillä on iso ero. Varsinaisen kiusaamisen kanssa on päiväkodissa tekemisissä 12 prosenttia lapsista.

– Kiusaamisen erottaa tavallisesta riidasta ennen kaikkea motiivi. Normaaleissa leluriidoissa tärkeintä on saada kyseinen tavara itselle, mutta kiusaamiseen liittyy tietoinen halu satuttaa toista. Se on toistuvaa vallankäyttöä, jossa kiusaaja pyrkii nostamaan asemaansa ryhmän hierarkiassa alistamalla toista, Repo kertoo.

Mikäli ryhmä ihailee kiusaajan toimintaa, kiusaaja omaksuu vahingollisen käytösmallin helposti osaksi persoonaansa. Siksi kiusaaminen on aina myös ryhmäilmiö.

Kiusaamistilanteissa vastuu on aina ryhmän ohjaajalla. Hänen tehtävänsä on luoda ryhmään ilmapiiri, jossa kiusaamista ei sallita.

– Muu ryhmä ei saa myöskään ­antaa kiusaajalle hänen kaipaamaansa vallan tunnetta, Repo muistuttaa.

Kuoreen vetäytynyt

Emilia, 6, on ollut koko syksyn kärttyinen. Hän tiuskii muille perheenjäsenille ja vetäytyy yksin huoneeseensa piirtämään. Vanhemmat ovat yrittäneet selvittää, mikä ennen niin iloista tyttöä harmittaa. Emilia on tyytynyt toteamaan, ettei esikoulussa ole ketään kivaa kaveria. Toisten tyttöjen leikit ovat tyhmiä. Hän leikkii mieluummin yksin.

Äiti on jutellut tilanteesta esikoulun ohjaajan kanssa, joka ei ole huomannut ryhmässä kiusaamista. Myöhemmin Emilia on kertonut, ettei pääse enää mukaan leikkeihin, vaikka haluaisikin. Emilia ei uskalla enää olla oma itsensä, vaan on vetäytynyt kuoreen.

– Tämä asia on tuonut sydämelleni raskaan painon. Olen opettanut kotona Emilialle, että hän on hyvä sellaisenaan. Nyt ystävät sanovat, ettei hän kelpaakaan, Emilian äiti sanoo kyyneleet silmissä.

Kiusaamisen ehkäisy

Kiusaamisesta kertova lapsi on otettava vakavasti. Hänen kokemuksensa on tilanteessa tärkein. Useimmiten kiusaamistilanteet tapahtuvat aikuisen poistuessa huoneesta. Siksi ongelma voi pysyä pitkään piilossa.

– Yleisin kiusaamisen muoto on porukan ulkopuolelle jättäminen. Myös uhkailu, kiristys ja manipulointi kuuluvat psyykkiseen kiusaamiseen, Laura Repo kertoo.

Fyysinen kiusaaminen on poikien keskuudessa tyttöjä hieman yleisempiä. Siihen kuuluvat muun muassa töniminen, lyöminen ja estäminen. Kiusaaminen voi olla myös haukkumista ja nimittelyä. Paras keino ehkäistä päiväkodissa tapahtuvaa kiusaamista on aikuisen länsäolo ja osallistuminen leikkiin.

Päiväkodeissa arvostetaan tyypillisesti vapaata leikkiä, jossa lapset valitsevat itse kaverinsa ja leikkipaikkansa. Pienet lapset opettelevat kuitenkin vasta ryhmässä toimimista ja tarvitsevat ohjausta leikin sääntöjen noudattamisessa ja vuorojen jaossa, Repo muistuttaa.

Kun aikuinen on mukana leikissä, hän voi samalla ohjata lapsia ja näyttää vaihtoehtoisia toimintatapoja kiistatilanteissa.

– Lapsi oppii parhaiten esimerkillä, ei jäähypenkille muusta porukasta eristämällä, Repo tiivistää.

Kiusaamisen jäljet

Lapset hakevat ryhmässä paikkaansa ja kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. Koulukiusaamisen juuret luodaan usein jo päiväkodissa. Kiusaaminen on uhka tasapainoiselle kehitykselle. Siksi vanhempien tulisi heti kiusaamista epäillessään ottaa yhteyttä päiväkotiin.

– Lapselle on hyvä kertoa, että aikuiset hoitavat asian. Se luo hänel­le turvan tunteen. Lapsi ei ole koskaan itse vastuussa kiusaamistilanteista, Laura Repo painottaa.

Vanhempi voi tukea kiusattua lasta antamalla lapselle hyväksyntää ja huomiota. Vanhemman tehtävä on valaa luottamusta lapseen – asia hoidetaan ja kiusaaminen loppuu.

Jos kiusaamiseen ei puututa, se on tutkimusten mukaan vakava mielenterveydellinen uhka lapselle myöhemmässä elämässä.

Kiusatut kärsivät aikuisina usein masennuksesta, paniikkihäiriöistä ja ahdistuneisuudesta. Pitkään jatkuva kiusaaminen on niin traumatisoivaa, että vaikka lapsen elämässä ei olisi muita kuormitustekijöitä, se voi hajottaa kaiken. Parhaimmillaan aikuiset voivat pelastaa lapsen elämän. He voivat ottaa uhrin kokemuksen tosissaan ja näyttää siten, ettei lapsi ole niin mitätön kuin kiusaajat väittävät.

Lasten nimet on muutettu.

Kuka joutuu kiusatuksi?

Kiusaaja hakee usein uhrin itseään heikommasta. Lapsi, joka ei pidä puoliaan ja on fyysisesti pienempikokoinen, on kiusaajalle tyypillisesti helppo kohde. Myös se, ettei lapsella ole liittolaisia, lisää riskiä joutua kiusatuksi. Kiusatuksi voi kuitenkin joutua kuka tahansa.

Kuka kiusaa?

Kukaan ei synny kiusaajaksi. Erityistukea tarvitsevilla lapsilla on havaittu suurempi riski ajautua häiriökäyttäytymiseen, mutta myös joutua kiusatuksi. Ylivilkkaus, impulssiivisuus, kielellisen kehityksen viiveet ja itsehillinnän sekä -kontrollin puute ovat piirteitä, jotka luovat omat haasteensa ryhmässä toimimiselle.

Miksi kiusataan?

Kiusaaja hakee hyväksyntää itselleen. Hallinnan tunne tuo hänelle turvallisuuden tunnetta. Kiusaaja yrittää nostaa omaa arvoaan ryhmän hierarkiassa alistamalla toista. Lapsi voi kiusata tai tulla kiusatuksi jossain ryhmässä, mutta toisessa ei. Ryhmän ohjaajan luomat normit ja ilmapiiri ratkaisevat.

Lähde: Laura Repo, Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PS-kustannus, 2013.

Juttu on julkaistu Kaksplussan numerossa 11/2014.

Kommentit (3)

Minun lasta kiusataan myös. Tahallaan annetaan päiväkodissa palella ja vaipoissa touhua kylmillä lattioilla ja käytävillä joten hän tulisi useasti kipeäksi ja joutuu jäämään pois sieltä joten heillä olisi helpompi kahvitella kuin ei oo paljon lapsia . Minua sanotin työstäni irti ja opiskelut loppui sentakia kun piti jäädä kotona lapsen kanssa.Kotona hän on terveä ja kaikki hyvin ,mutta hoitoon menee niin halleluja. Ei menee hetkeäkään kuin tule soitto että nenä vuotaa ja yskii. Toinen syy lapselle kiristettän vaippoja todella kovaan kiinni niin että lapsella on vatsalla raidat ja happi ei varmaa kulkea hyvin ,todella huolissani ja sanotut on mutta eivät välitä!! Miten voi olla että hoitajat eivät osaa lapselle vaippoja laitta ????Minun olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus ja kuvama tätä raita vatsalla ja lapsen pyllykin ei oltu pesty kunnolla joten oli likaista ja punainen aina kuin toin kotiin. Huollisani ollaan koska me maksamme ????Siitä että mun lapsi kärsii pahasti siellä ?

Meidän lastakin kiusataan. Annetaan tahalla palella joten hänellä alkaa nenä vuotama joten soittavat töihin että hae lapsi kotiin ja tätä on useasti ollut joten minua irti sanotin töistä sekä opiskelu loppui. Kotona lapsi on ainaa pysynyt terveenä,lämpimät vaatteet aina päiväkodissa mukana. Lääkerillä tarkistettua mutta aina terveenä mennyt hoitoon niin ei menee kauan kuin taas lapsi kuulema yskä ja nuhane. En ihmettele kun siellä vaipoissa annetaan juosta kylmällä lattialla ja käyttävällä. Toinen asia mikä häiritse ,hoitajat eivät osaa lapselle vaippoja laittaa!!!! Lapsella on kotona ollessani pepu kakainen ,huonosti pesty ja vaippa on kiristetty todella kovasti kiinni joten lapsella ei kulkee happea ja hänellä on epämukava olo ja paha varmasti leikkiä . Myös olisi pitänyt valokuvata niitä punaisia raitoja vatsalla ! Useasti lapsi on alkanut itkemään kuin palaa päiväkodin jostain syistä mutta ei osaa vielä puhua tästä mikä on ikävä asia koska minä äitinä suren näitä asioita kun lapsella ei ole siellä hyvää . Esim vielä huolehtivat omasta persuksesta ensin kuin auttavat syöttämisessä kuin mun lapsi ei osaa vielä itse ja tarvitse apuaa mutta kuulema he eivät kerkeä autaa kaikkia . Eli lapsi joutuu olemaan pitkään päivän nälässä ja olen sitä useasti nähnyt kuinka surullinen ja väsynyt hän sen jälkeen on . Kotona kyllä syö sitten tuplasti .Mutta sitä mieltä että kyllä hoitajat ei tekee oma työtäni hyvin ! Lapsi on kuin ulkopuolinen siellä koska ulkomaalainen ja eivät välitä mistään mitään kuin heillä ei ole aikaa katsoa ja hoitaa kunnolla . Mutta raha pitäisi maksa tuollaisesta hoidosta ???

Missään ei kerrottu kenelle ..ts minne ottaa yhteyttä kun lasta tarhassa kiusataan
varsinkin kun tarhan työntekijät vetäytyvät vastuusta vedoten kiireeseen tai muuhun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X