Määräileekö, alistaako ja kiristääkö kaveri lasta? Toimi silloin näin
Kaveri ei saa määräillä, pomottaa, kiristää tai alistaa lasta. Jos huomaat tällaista tapahtuvan, punnitse onko kaveruus sen arvoinen.
Huonot kaveritaidot havaitsee parhaiten pyytämällä ystäviä kylään. Asiantuntija vinkkaa, miten puutut tilanteisiin, joissa kaveri pomottaa lasta.
1. Mieti, kannattaako kaveruutta jatkaa
Lasten kaverisuhteissa tulee joskus hetkiä, jolloin vanhemmat miettivät, missä kulkee hyvän kaveruuden raja.
Lasten sosiaalista kyvykkyyttä tutkineen kasvatustieteen tohtori Marita Neitolan mukaan kriittinen raja tulee vastaan silloin, kun kaverisuhteen toinen osapuoli kiristää, alistaa tai määräilee toista.
– Kiristäminen voi tapahtua esimerkiksi sanomalla, että jos et tee näin, niin en ole sinun kaverisi.
– Jos kiristäminen toistuu ja lapsella on jatkuvasti paha mieli, niin voi miettiä, kannattaako kaveruutta enää jatkaa, Neitola sanoo.
Lue myös: Näin autat lasta saamaan ystäviä
2. Ota alistaminen puheeksi vanhempien kesken
Jos oman lapsen kaveruussuhteessa on alistamista puolin tai toisin, kannattaisi ottaa asia puheeksi toisen osapuolen vanhempien kanssa. Puhumalla asiat yleensä ratkeavat.
– Jos tapaus on vakava ja toisen lapsen vanhemmat eivät halua kuunnella, niin joskus täytyy sitten tehdä isojakin ratkaisuja, Neitola sanoo.
Kaveritaidot harjaantuvat erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa: kaksin, kolmin ja esimerkiksi isommilla kaverisynttäreillä.
Järeä ratkaisu voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lapsi etsii tai hänelle etsitään muita kavereita, joiden kanssa vuorovaikutus toimii paremmin.
Jos oma lapsi alistaa toista, hänen kanssaan pitää keskustella tilanteesta ja auttaa häntä ymmärtämään, että alistaminen pilaa ystävyyssuhteen.
Lue myös: Pomottava lapsi? Tämän takia se voi olla hyvä piirre
3. Kaveritaidot: Pyydä lapsen ystävä kotiin
Lapsen kaverisuhteista pysyy parhaiten kärryillä, kun ottaa lapsen ystäviä säännöllisesti leikkimään omaan kotiin.
– Samalla huomaa kaverisuhteen pelisäännöt ja laadun, voi seurata, millainen suhde oikeasti on, Neitola sanoo.
Ystävyyssuhde kehittyy läheisemmäksi kotikyläilyjen myötä, kun lapset ja vanhemmatkin tutustuvat toisiinsa paremmin.
Kotona voi myös tarkkailla tilanteita ja puuttua tilanteisiin tarpeen tullen jo varhaisessa vaiheessa.
Keskustele: Kertoisitko vanhemmille, jos kyläilijä määräilee?
Empatia kuuluu kaveritaitoihin
Lapsen kaveritaitoihin kuuluvat kuunteleminen, leikkiin ottaminen ja auttaminen. Keskeistä on empatia: kaverin tunteiden ymmärtäminen ja kyky asettua hänen asemaansa.
Määräilevään käytökseen voi yrittää puuttua pohtimalla yhdessä, miltä käytös kaverista tuntuu. Miltä asetelma tuntuisi toisin päin, jos toinen määräilisikin häntä?
Lue myös: Köyhyys voi syrjäyttää kaveripiiristä
Lähteet: Kasvatustieteen tohtori Marita Neitola, LAPE-hanke
Juttua on täydennetty 9.6.2020.
Jaa oma kokemuksesi