Pitääkö lautanen syödä tyhjäksi ennen jälkiruokaa? Kokki Meri-Tuuli Väntsi ottaa kantaa lasten ruokailua koskeviin väitteisiin
Onko kotiruoka parasta ruokaa ja pitääkö lautanen syödä tyhjäksi ennen jälkiruokaa?
Iloisen rempseä ruokatoimittaja ja julkkiskokki Meri-Tuuli Väntsi on kahden pienen pojan äiti. Pyysimme Meri-Tuulia vastaamaan lasten ruokailu koskeviin väitteisiin, jotka ovat monille tuttuja.
Lautanen syödään tyhjäksi ja vasta sitten saa jälkiruokaa.
– Haluaisin niin mutta olen joutunut luovuttamaan. En voi vaatia sitä pieniltä lapsilta.
Jälkiruokia syömme harvoin. Pitkään pystyimme uskottelemaan esikoiselle, että Herra Hakkarainen -ksylitolipastilli on erikoinen jälkiruoka. Enää se ei mene läpi.
Toisinaan leivon töitäni varten kakkuja tai testaan makeita reseptejä. Meillä ne eivät kuitenkaan uppoa, joten vien ne toimistolle syötäväksi.
Meillä ei siis yleensä saada itkuraivareita herkkujen vuoksi.
Kaikkea pitää maistaa ainakin kymmenen kertaa.
– Kyllä. Lapset tosin ovat tuuliviirejä. Yksi päivä tykätään jostain, viikon päästä ei. Se, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kyseistä ruokaa kannattaisi tarjota jatkossa.
Töissäni kierrän messuilla esittelemässä elintarvikkeita. Välillä tulee pisteelle lapsia, jotka haluavat maistaa, mutta vanhemmat estelevät: ”Ethän sinä tykännyt tuosta viimeksikään.”
Ei haittaa, vaikka lapsi sylkäisee näytepalan suustaan. En loukkaannu siitä. Parhaassa tapauksessa lapsi voi saada uuden elämyksen.
Esikoisemme ei syö koskaan juustoa kotona, mutta supermarketissa nekin maistuvat, kun ovat maistiaisina cocktail-tikuissa.
Olen yrittänyt samaa kotonakin, ja asetellut pienet juustokuutiot tikkuineen ”näytepöydälle”. Eivät ne maistu silloin missään nimessä.
Ruokapöydässä istutaan paikoillaan ja keskitytään ateriaan.
– Silloin, kun syömme yhdessä, ei pöytään tuoda tablettia. Sen sijaan, jos meillä vanhemmilla on muuta meneillään ja esikoinen syö, saa hän katsoa tablettia tai televisiota.
Jos esikoinen keksii kesken ruokailun jotakin ja lähtee puuhaamaan muuta, tulee tilanteesta yleensä vähän paha mieli kaikille. Hänet joutuu komentamaan takaisin pöytään.
Toisinaan on mielestäni ok antaa siitäkin periksi.
Kotiruoka on sitä parasta ruokaa.
– Ei se aivan niin mene. On todella hyviä ravintolaruokia, joita en kotona osaisi valmistaa.
Meidän perheemme suosikki on eräs thaimaalainen buffetravintola, jossa normaalisti pieniruokainen esikoinen syö valtavat määrät riisiä, edamamepapuja ja porkkanaa. Eihän söisi niitä kotona yhtä hyvällä halulla.
Eräs ilta meillä oli hellyyttävä keskustelu esikoisen kanssa, kun hän oli käymässä nukkumaan. Lapsi totesi, että ”en tykkää syödä kotona, koska äiti tekee niin pahaa ruokaa.”
Itä-Helsingin vehreät maisemat ovat luontoa ja sienestämistä arvostavan Meri-Tuulin mieleen. Myös Meri-Tuuli Väntsin lapset pääsevät mukaan sieniretkille.
Taaperolle voi sallia kylmän nakin.
– Todellakin voi toisinaan, mutta ei mitään mahdottomia määriä. Nakit ovat kamalan suolaisia jopa minusta, vaikka teen suolaista ruokaa ja rakastan sipsejä.
Esikoinen saa ensimmäisen keksin 2-vuotiaana mutta toinen lapsi 6-kuisena.
– Meillä esikoinen on maistanut jäätelöä jo vauvana ennen kuin varsinaisesti sai antaa maitotuotteita. Jäätelö oli hänestä niin houkuttelevan näköistä kauniina kesäpäivänä.
Kuopukselle olemme tarjonneet vähemmän herkkuja, koska hän on parempi syömään. Ei tarvitse yrittää lahjoa tai houkutella makeilla herkuilla.
Lue lisää: Tarjoilija, keitossani on puskia! Lasten 25 hauskinta kommenttia ruokapöydässä
Jaa oma kokemuksesi