Kasvatus 18.06.2022 Päivitetty 21.06.2022

Miksi kasvatus ei tehoa? Psykologi neuvoo, miten vahvistat auktoriteettiasi

Jos kasvattaminen tuntuu lähinnä jankuttamiselta, nämä viisi asiaa saattavat kaivata korjausliikettä.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Olen toistanut tämän jo tuhat kertaa! Nyt pitäisi jo ymmärtää! Ja silti lapsi ei sisäistä, miksi vanhemman motkotusta tulisi totella.

Monesti vanhemmilla on hyvät kasvatusperiaatteet, mutta kasvatus tuntuu siitä huolimatta tehottomalta. Miten siitä voisi tehdä siis tehokkaampaa?

Lue myös: ”Et sä mua määrää!” – Näin vastaat lapselle kun hän toistaa jatkuvasti samaa fraasia

Selvitä ensin itsellesi, mitä haluat

Barnavårdsföreningen-lastensuojelujärjestön psykologi Silve Serenius-Sirve kehottaa vanhempia aloittamaan omien odotustensa kartoittamisesta. Usein voi tuntua siltä, että lapselle on sanonut asiasta niin monta kertaa aiemmin, että se pitäisi jo muistaa.

– Tarkista aina, tietääkö lapsi, mitä odotat häneltä. Toista lapselle aina vain uudelleen, mitä odotat.

Jatkuva hermoilu ja huutaminen eivät vahvista vanhemman auktoriteettia ja kasvatuksen tehoa, vaan ne pikemminkin heikentävät lopputulemaa. Etenkään alle neljävuotiaat lapset eivät kykene erottamaan omia tunteitaan vanhemman tunteista. Kun vanhempi on hermostunut ja huutaa, lapsi ei rauhoitu, vaan tulee yhä levottomammaksi.

Lue myös: Vegaanius kismittää, sukupuolten tasa-arvolle hurrataan – näin suomalaisvanhemmat kasvattavat lapsiaan

Serenius-Sirve ehdottaa, että vanhemman kannattaa kirjata itseään varten lista siitä, miten toivoo lapsensa käyttäytyvän. Sen jälkeen voi ryhtyä seuraamaan, milloin huomaa lapsessa toivottua käytöstä.

– Joskus voi tuntua, ettei mikään suju lapsen kanssa. Kun omat odotuksesi ovat selkeät, voit huomata, että lapsi käyttäytyy usein toiveidesi mukaisesti.

Selkeys ja katsekontakti kunniaan

Katsekontakti ja selkeä, ymmärrettävä puhe ovat keskeisiä lasten kasvatuksessa.

Jos yrität neuvoa ja ohjeistaa lapsia toisesta huoneesta käsin, viesti ei todennäköisesti mene perille. Ota sen sijaan katsekontakti ja kerro selvästi, mitä haluat tai mistä asiasta kiität.

miksi kasvatus ei tehoa

Parhaat ohjeet, käskyt ja kiitokset ovat yksiselitteisiä.

pikemminkin

– Aikuisen ohjeiden ja sääntöjen ymmärtäminen voi olla vaikeaa kenelle tahansa lapselle. Erityisen vaikeaa se on lapselle, jolla on kielellisiä vaikeuksia tai tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen haasteita. Siksi ohjeiden tulisi olla lyhyitä ja yksiselitteisiä.

On tärkeää, että ilmeet ja sanat puhuvat lapselle samaa kieltä. Myönteistä palautetta pitää antaa lapselle niin, että se myös tuntuu.

Ei riitä, että hyvästä käytöksestä kiitetään ohimennen tai kehut verhotaan aikuisen huumoriin, jolloin lapsi jää hämmentyneenä miettimään, kehuiko vanhempi vai tehtiinkö hänestä pilkkaa.

Vahvista näitä viittä elementtiä, jos kasvatus ei tehoa

Serenius-Sirve listaa viisi asiaa, joita tarvitaan tehokkaassa kasvatuksessa.

Niistä ensimmäinen on vanhemman luotettavuus.

  • Lapsi voi luottaa vanhemman huolenpitoon.
  • Vanhemman toiminta on ennakoitavaa.
  • Vanhempi lupaa harkiten ja pyrkii pitämään lupauksensa.
  • Säännöt ovat selkeitä ja vakaita. Ne voivat muuttua lapsen kasvaessa, mutta eivät arvaamattomasti tai vanhemman fiilisten mukaan.

Toinen on yhteys lapsen ja vanhemman välillä.

  • Vanhemmalla on kyky pysähtyä ja kuunnella lasta.
  • Vanhempi ymmärtää ja arvostaa lapsen näkökulmia.
  • Vanhempi pitää aktiivisesti kanavan auki suhteessa lapseen.
  • Vuorovaikutus perustuu katsekontaktiin ja keskusteluun, ei jatkuvaan käskemiseen.

Kolmas on emotionaalinen ja fyysinen turvallisuus.

  • Vanhempi kestää lapsen tunteita ja käytöstä.
  • Kaikkien tunteiden ilmaiseminen on kotona turvallista.
  • Tunteiden käsittelyä harjoitellaan yhdessä.
  • Lapsen ei tarvitse pelätä vanhemman reaktioita.
miksi kasvatus ei tehoa

On todella tärkeää, että vanhempi kestää lapsen tunnereaktioita ja pysyy itse rauhallisena.

Neljäs on vanhemman itsesäätelykyky.

  • Vanhemmalla on kyky rauhalliseen läsnäoloon lapsen kanssa.
  • Vanhempi tunnistaa omat tunteensa ja osaa erottaa, missä kulkee raja hänen tunteidensa ja lapsen tunteiden välillä.
  • Vanhempi tietää, miten tunteiden kanssa toimitaan.
  • Vanhempi osaa tyynnyttää omaa stressiään ja lapsen stressiä.
  • Vanhempi kykenee pitämään järkitasoa omien tunteidensa ja lasten tunteiden keskellä.

Viides on perheen myönteinen vuorovaikutus.

  • Lapsi saa vanhemmalta enemmän myönteistä kuin kielteistä palautetta.
  • Vanhempi huomaa lapsen pienetkin onnistumiset ja hyvän käytöksen.
  • Perheessä ylläpidetään ja vahvistetaan myönteisen vuorovaikutuksen kehää. Kun yhteisiä myönteisiä hetkiä on voittopuolisesti enemmän, vaikuttaa se koko perheen ilmapiiriin ja vaikeaksi koettu käytös vähenee.

Lue myös: Ethän käytä kasvatuksessa jatkuvasti ”pikaruokakeinoja”? 4 kasvatusneuvoa, jotka eivät oikeasti päde

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X