Miksi lapsi suosii toista vanhempaa? Toimi näin tasapainottaaksesi tilannetta

Kun lapselle kelpaa vain toinen vanhempi, arki voi mutkistua. Parhaiten vaiheesta selviää ennakoinnilla, luottamuksella ja rutiineilla.

Teksti Satu Lithovius
Kuvat iStock

”Äiti pesee hampaat. Äiti lukee iltasadun. Ei isi, äiti!”

Tai: ”Isi pukee ulkovaatteet. Isi antaa välipalaa. Isi vie vessaan. Äiti menee pois!”

Kuulostaako tutulta? Lapsi saattaa suosia toista vanhempaansa ja haluta tämän hoitavan arjen rutiinit. Asetelma voi tuntua kuormittavalta niin suositusta kuin syrjitystäkin vanhemmasta.

Kyseessä on luonnollinen ilmiö, lohduttaa Väestöliiton kannustavan vanhemmuuden asiantuntija Anita Novitsky.

– Suosiminen liittyy usein tahtoikään ja lapsen itsenäistymisvaiheeseen, jolloin on paljon muutakin vaatimusluontoista käytöstä. Se on usein ohimenevää, ja suosion kohde voi myös vaihdella.

Lue myös: ”Tunnen mustasukkaisuutta, kun poika suosii isää kaikessa” – psykoterapeutti vastaa

Suosimisessa voi olla logiikkaa – tai sitten ei

Toisen vanhemman suosiminen voi olla täysin irrationaalista ja ennakoimatonta. Lapsi saattaa suosia vanhempaa, joka on enemmän läsnä arjessa – tai toisaalta vanhempaa, joka on vähemmän kotona ja joutuu siten harvemmin konfliktitilanteisiin lapsen kanssa.

– On ennakoimatonta, että miten hierarkinen järjestys lapsen hoivatoiveissa toteutuu. Se voi myös helposti keikahtaa päälaelleen, jos suosiossa oleva vanhempi ei toimikaan, kuten lapsi toivoisi, Novitsky miettii.

Suosiminen saattaa myös liittyä vanhempien rooleihin ja tapoihin toimia. Jos toinen vanhempi on pehmeämpi ja toinen vaativampi, on luonnollista, että lapsi hakeutuu pehmeämmän vanhemman läheisyyteen.

– Näin voi toimia isompikin lapsi. Jos esimerkiksi alakouluikäinen kokee, että toinen vanhemmista on lempeämpi läksyissä auttaja, hän toivoo herkästi apua tältä. Samalla logiikallahan me aikuisetkin toimimme, Novitsky tuumaa.

Lue myös: Jos lapsi kiukuttelee ennen nukkumaanmenoa, syy voi olla iltarutiineissa

Ennakoi hepulitilanteet

Lapsen suosimiseen ei ole syytä lähteä liikaa mukaan, sillä se voi vain pahentaa tilannetta. Jos tahtoikäisen raivoaminen saa aikaan sen, että suosiossa oleva vanhempi tulee hätiin, hän tietää jatkossakin raivota saadakseen tahtonsa läpi.

– Olisi hyvä, että vanhemmat olisivat jo valmiiksi sopineet, miten toimivat, jos lapsi saa hepulin. Jos suositumman vanhemman on vaikea kuunnella sitä, että lapsi vaatii häntä hoitamaan vaikka iltatoimet, hän voi poistua kokonaan tilanteesta, neuvoo Novitsky.

Tilanteita kannattaa myös ennakoida. Lapselle on hyvä kertoa jo varhaisessa vaiheessa, että tänään toinen vanhempi laittaa sinut nukkumaan, ja minä teen muuta.

Esimerkiksi iltalenkille voi lähteä jo ennen kuin tilanne on päällä, olla siellä riittävän pitkään ja luottaa siihen, että toinen vanhempi hoitaa nukkumaanmenon.

– Kun suositumpi vanhempi ei ole paikalla ollenkaan, lapsi useimmiten suostuu vastaanottamaan toisen tarjoaman hoivan, Novitsky vinkkaa.

Suosiminen saattaa liittyä vanhempien rooleihin ja tapoihin toimia. Lapsi valitsee helposti pehmeämmän tai hauskemman vanhemman.

Älä kritisoi kumppaniasi

Ylipäätään vanhempien välinen vuorovaikutus ja luottamus on suosioasetelmassakin tärkeintä. Vanhempien ei tule korjata ja kritisoida toisiaan lapsen kuullen, sillä tämä vaistoaa herkästi vanhempien keskinäisen suhteen hoivan osalta.

Jos toinen vanhempi suhtautuu kriittisesti toisen antamaan hoivaan, lapsi voi alkaa ajatella, ettei kritisoitu vanhempi osaa hoitaa asioita. Tämä taas voi johtaa suosimiseen tai sen lisääntymiseen.

– On siis tärkeää, ettei kritisoi toista vanhempaa lapsen kuullen esimerkiksi tämän tekemistä vaatevalinnoista. Painotan luottamuksen ja puuttumattomuuden merkitystä. Ei haittaa, jos toinen tekee asiat vähän eri tavalla; pääasia, että homma tulee hoidettua, Novitsky sanoo.

Lue myös: Raivokohtaus uhmaiässä: ”Suuttui varjolleen” + 29 musertavaa pettymystä herkässä ikävaiheessa!

Sitoutukaa rutiineihin

Myös rutiinit ovat tärkeitä. Vaikka tavoissa toimia voi olla eroa, samaa kaavaa noudattavat rutiinit helpottavat arjen sujuvuutta.

Kun tietyt rutiinit toistuvat arjessa ja aikuiset toteuttavat niitä suht samalla tavalla, rutiini ohjaa lasta toimimaan enemmän kuin se, kuka asian hoitaa.

– Jos toinen vanhempi vaikka pelleilee hammaspesun aikana ja toinen ei, lapsi valitsee helposti hauskemman vanhemman. Mutta jos molemmat sitoutuvat hoitamaan asian melko samalla tavalla, toiminto ohjaa lasta enemmän, Novitsky perustelee.

On inhimillistä, ettei syrjityksi tuleminen lämmitä mieltä, mutta aikuisen tulisi kuitenkin hallita omat tunteensa suosimiseen liittyen. Ilmiö on joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ohimenevä.

– On tärkeää, että aikuinen on aina turvallisesti läsnä – myös silloin, kun lapsi raivoaa ja vastustelee. Näin pohjustetaan sitä, että lapsi murrosiässäkin kokee olonsa turvalliseksi aikuisen läsnä ollessa.

Anna.fi: Päivi tapasi miehensä 38-vuotiaana ja tiesi, ettei äitiyshaaveessa ollut aikaa hukattavaksi – viidessä vuodessa pari hautasi unelman, kunnes tapahtui ihme

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä