Ilmastonmuutos, tappavat taudit, kerjäläiset – Näin puhut lapselle vaikeista asioista
Vaikeita asioita, kuten ilmastonmuutosta, sairauksia ja sortoa joutuu käsittelemään myös lasten kanssa.
Pieni lapsi ei osaa ajatella ajallista tai maantieteellistä etäisyyttä eikä ymmärrä vielä syy-seuraussuhteita hyvin. Se voi luoda pelkoja. Selitä askarruttavia asioita hänelle tutuilla sanoilla ja käytä lyhyitä lauseita.
Vastaa lapsen kysymyksiin. Vältä yksityiskohtia, sillä jos lapsi ei niitä ymmärrä, jokin ajatus voi alkaa painaa mieltä. Kerro ratkaisuista ja siitä, mikä auttaa. Älä syyllistä. Hyvää syyllisyydentuntoa opitaan syiden ja seurausten kautta.
Miten puhua lapselle sodasta ja terrorismista?
”Meillä ei ole vaaraa, ja sinä olet turvassa. Maailmassa on paljon hyviä ihmisiä. Kun ihmiset liittyvät yhteen, ovat kilttejä toisilleen ja auttavat toisiaan, luomme yhdessä rauhaa. Suurin osa maailman ihmisistä on rauhan puolella.”
Sota ja terrorismi herättävät lapsissa ja nuorissa paljon kysymyksiä ja usein myös pelkoa. Lapsi ottaa mallia omaan reagointiinsa vanhemman tai muun läheisen aikuisen suhtautumisesta. Siksi asioista keskustellessa olisikin tärkeää, että aikuinen itse pysyy mahdollisimman rauhallisena. Silloin pelko ei siirry lapseen.
Jos aikuinen huomaa itse olevansa ahdistunut maailman tilanteesta, tulee ahdistus purkaa toisen aikuisen kanssa. Lapsi ei ole valmis kantamaan ja käsittelemään tätä ahdistusta.
Uutisia ei kannata kotona seurata jatkuvasti, sillä ne herättävät helposti ahdistusta. Luo lapselle turvallisuuden tunnetta ja pidä arki mahdollisimman tavanomaisena.
Kriisitilanteissa aivan tavallisia ihmisiä, myös lapsia, ryhdytään herkästi välttelemään ja syyttämään asioista, joihin he eivät ole voineet vaikuttaa. Rakenna omalta osaltasi rauhan kulttuuria ja korosta lapsille, että nyt on erityisen tärkeää olla kiva kaikille ja ottaa kaikki mukaan leikkeihin.
Näin puhut lapselle tappavista taudeista
”Tietyssä osaa maailmaa on tällä hetkellä osa ihmisistä vakavasti sairastunut. Siellä on osaavia lääkäreitä auttamassa ihmisiä ja tutkijat kehittävät tautiin lääkettä ja rokotetta.”
Hälvennä turhat pelot ja kerro lapselle tosiasiat. Muista pysyä itse rauhallisena lapsen edessä. On eri asia hankkia ajantasaista tietoa leviävästä taudista kuin hätääntyä siitä. Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen, ei pahimman tapauksen tietoa.
Lapsi imee ympäristöstään kommentteja, ymmärtää ja yhdistelee asioita lapsen tasoisesti. Korjaa väärät käsitykset ja selvennä oudonkuuloiset termit, jotka muuten voivat jäädä lapsen mieleen kummittelemaan. Anna esimerkkejä lapsen elämästä, jotta ymmärtäminen helpottuu.
Lue myös: Näin puhut pandemiasta lapsentasoisesti
Näin selität lapselle ilmastonmuutoksen
”Luonnon saastuminen saa maapallon säätä sekaisin. Pienilläkin teoilla voi yrittää vaikuttaa. Jos me kierrätämme, sammutamme valot ja yritämme jaksaa kävellä pienet matkat, se auttaa ilmaa pysymään puhtaampana.”
Tosiasioiden tunnustaminen sekä lasten ilmastokasvatus ovat ehdottoman tärkeitä, mutta niin on myös ahdistuneen lapsen rauhoitteleminen. Luo turvallisuudentunnetta ja tuo esiin, että yhdessä tekemällä voidaan vaikuttaa asioihin.
Erityisesti pienten lasten kanssa liian yksityiskohtainen tieto voi turhaan hämmentää ja pelottaa. Puhu lapselle aina totta, mutta älä kerro liikaa. Kuuntele ja kysy, mitä ajatuksia ja tunteita lapsella asiasta herää. Anna lapselle tilaisuus kysyä, jos hän haluaa tietää lisää.
Kiinnitä huolissaan olevan lapsen huomiota arkisiin asioihin, jotka ovat ilmastolle hyväksi. Tee lapselle selväksi, että pienilläkin teoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vie vastuuta lapsen harteilta kertomalla, mitä päättäjät tekevät asian eteen.
Lue myös: Näin puhut lapselle ilmastonmuutoksesta
Näin puhut lapselle kerjäläisistä
”Joillakin ihmisillä ei ole työtä ja rahaa. Jotkut ovat matkustaneet tänne kaukaa, jotta saisivat ruokaa perheelleen.”
Oli aihe mikä tahansa, lapselle kannattaa yleensä puhua mahdollisimman rehellisesti. Ole tarkkana, ettet vähättele lapsen tunteita ja ajatuksia. Muista tarjota lapselle mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Asiantuntijana kehityspsykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistolta.
Jaa oma kokemuksesi