Näin autat arkaa lasta saamaan ystäviä – 7 vinkkiä
Arkaa lasta ei saa pakottaa pelottaviin sosiaalisiin tilanteisiin, eikä häntä saa rangaista ujostelusta. Jos suuret lapsiryhmät jännittävät lasta, ikätovereita kannattaa kutsua leikkitreffeille yksi kerrallaan. Listasimme vinkit, joiden avulla rohkaiset ujoa lasta tutustumaan muihin.
Arkaa lasta ei saa pakottaa pelottaviin sosiaalisiin tilanteisiin, eikä hänen ujoudelleen saa nauraa. Vanhempien on myös ymmärrettävä, että osa lapsista viihtyy omissa oloissaan.
Listasimme vinkit, jotka auttavat aikuista tukemaan ujon lapsen sosiaalisuutta. Niiden avulla voit myös ymmärtää, miksi lapsi vetäytyy.
1. Selvitä, mistä ujostelu johtuu
Kaikki omissa oloissaan viihtyvä lapset eivät ole ujoja. Ensin onkin tärkeää selvittää, miten lapsi suhtautuu sosiaalisuuteen.
Lapsi voi olla introvertti persoona, joka viettää mielellään aikaa yksin. Nykykäsityksen mukaan introvertti voi olla sosiaalisesti taitava, mutta pinnallinen jutustelu turhauttaa häntä. Itsekseen viihtyvä lapsi voi siis olla täysin tyytyväinen, eikä hän välttämättä pelkää muita.
Vetäytyminen voi johtua myös lapsen neurologisen järjestelmän herkkyydestä. Erityisherkät ihmiset uupuvat usein melussa ja hälyssä, ja he ovat erittäin intensiivisesti läsnä sosiaalisissa tilanteissa. Keskittyminen ja aistiärsykkeet voivat uuvuttaa herkän lapsen, ja hän tarvitsee yksinäisyyttä latautuakseen.
Joskus yksinäisyys johtuu ujoudesta. Ujouden taustalla on usein pelko, joka voi johtua kiusatuksi tai nolatuksi tulemisesta. Ujo lapsi voi kaivata seuraa, mutta hän ei uskalla ottaa kontaktia muihin.
Oletko introvertti äiti? Nämä merkit paljastavat sen
Näin tuet erityisherkkää lasta
2. Älä tee lapsen ujostelusta numeroa
Lapsen ujous pitää hyväksyä, mutta sitä ei kannata alleviivata koko ajan. Muuten lapsi voi ajatella, ettei hänen kannata yrittää ottaa muihin kontaktia, koska aikuisetkaan eivät usko hänen pärjäämiseensä.
Kun esittelet lapsen, älä aloita lausettasi kertomalla, että lapsesi ujostelee. Voit auttaa sosiaalista tilannetta kysymällä keskustelukumppanin nimeä ja kehottamalla lasta kertomaan omansa. Älä kuitenkaan puhu lapsen puolesta, vaan anna hänen tutustua toiseen omassa tahdissaan.
Keskustele: Miten rohkaisen ujoa ja arkaa lasta, ettei hän vetäydy kuoreensa?
3. Käykää sosiaalisia tilanteita yhdessä läpi
Lapsen stressi voi vähentyä, kun valmistaudutte yhdessä sosiaalisiin tilanteisiin. Kun lapsi on aloittamassa uutta harrastusta, tutustukaa harrastuspaikkaan etukäteen. Ennen syntymäpäiville menoa voitte pohtia, mitä juhlissa tehdään: jaetaan lahjat, syödään kakkua ja leikitään.
Kun puhutte tulevista tilanteista, suuntaa lapsen huomio niiden mukaviin puoliin. Miettikää yhdessä, mitä kiinnostavaa ja hauskaa voi tapahtua.
Kysele tilanteen jälkeen, miltä lapsesta tuntui, keitä oli paikalla ja mitä lapsi teki. Jos lapsi on ärtynyt, pelokas tai vetäytyvä, yritä selvittää, mitä tapahtui. Harmittiko jonkun käytös lasta vai onko hän väsynyt?
4. Kutsu yksi lapsi kerrallaan kylään
Jos lapsi ei viihdy isoissa porukoissa, älä pakota häntä niihin. Kysele lapselta, kenen kanssa hän viettää mielellään aikaa päivähoidossa tai koulussa. Kutsu kavereita kotiinne leikkitreffeille yksi kerrallaan.
Tuttu ympäristö, omat lelut ja vanhemman läsnäolo voivat helpottaa lapsen arastelua. Yhden kaverin kanssa leikkiminen on rauhallisempaa, ja lapsi voi sekä saada että antaa toiselle enemmän huomiota kuin ryhmässä.
Eikö lapsesi saa kutsuja leikkitreffeille? Nämä asiat voivat olla syynä
5. Kokeilkaa ohjattua harrastusta
Ohjattu harrastus voi olla aralle lapselle helpompi tapa tutustua muihin kuin vapaa leikki. Harrastustuokio kestää rajatun ajan, se järjestetään tutussa paikassa ja ryhmä pysyy suurin piirtein samana.
Harrastuksen rutiinit luovat lapselle turvallisuudentunnetta. Sosiaaliseen hetkeen on myös helpompi orientoitua, kun se kestää tietyn ajan. Lisäksi paikalla on ohjaaja, joka voi valvoa, ettei ryhmässä kiusata ja syrjitä.
6. Opeta lapselle leikkitaitoja
Lapsen arkuus voi johtua vaikeuksista hänen leikki- ja sosiaalisissa taidoissaan. Tarkkaile lapsen vuorovaikutusta, kun hän on muiden kanssa. Ymmärtääkö lapsi muiden reaktioita? Osaako hän osallistua toimintaan ja jakaa leluja?
Voit kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja leikkimällä hänen kanssaan. Sanoita omiasi ja lapsen tunteita ja selitä, miksi leikissä pitää toimia tietyllä tavalla. Lapsi ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä, että hänen hiljaisuutensa voi tuntua toisesta tylyltä.
Leikkiä ja sosiaalisuutta voidaan harjoitella myös toimintaterapiassa. Kotihoidossa olevalle lapselle voidaan suositella päiväkotia, sillä ryhmä voi tukea lapsen omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja.
Lapsen Asperger – miten oireyhtymän tunnistaa?
Keskustele: Missä vika, kun 3,5-vuotias ei leiki?
7. Älä suhtaudu lapsen ujouteen vikana
Pakottaminen ja rangaistukset ovat huonoimpia mahdollisia tapoja karaista lasta. Vaikka vanhempi olisi sosiaalinen, hänen pitää hyväksyä lapsen introverttius, ujous tai herkkyys.
Tarjoa lapselle mahdollisuuksia tavata ikätovereitaan harrastuksissa ja leikkitreffeillä. Älä kuitenkaan pakota lasta pelottaviin tai liian kuormittaviin tilanteisiin. Kehu lasta, kun hän voittaa ujoutensa tai leikkii kauniisti toisen kanssa.
Hyväksy myös se, että sosiaaliset tilanteet eivät aina suju. Kysele lapselta rauhallisesti, mikä tilanteessa pelotti, ärsytti tai uuvutti. Kun tilanne on käsitelty, kerro lapselle, että voitte yrittää sitä uudelleen joskus toiste, mutta älä muistuta lasta tilanteesta jatkuvasti.
Periytyykö yksinäisyyteni lapselleni? Perheterapeutti Essi Juvakka neuvoo
Lähteet: Childmind, Huffington Post, HUS, Psychology Today
Jaa oma kokemuksesi