Kasvatus 13.09.2022

Näin lapsi kasvattaa vanhempiaan: 8 ihmissuhdetaitoa, jotka vanhempi oppii lapselta

Vanhemmuus on kaksisuuntainen kasvuprosessi. Vanhemmat auttavat lasta kasvamaan ja kypsymään askel askeleelta. Samanaikaisesti lapsi tarjoaa vanhemmilleen päivittäin lukuisia tilaisuuksia kehittyä ja kypsyä ihmisenä.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Hetkittäin voi tuntua siltä, että pienten lasten vanhemmuus tuo esiin vain huonoimmat puolesi: hermot kiristyvät, äänenpaino nousee eikä ilmapiiri ole lainkaan sellainen kuin haluaisit sen kotonasi olevan.

Näilläkin sudenhetkillä on tarkoituksensa. Ne ovat signaaleja vastuuntunnosta. Syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet viestivät, että kannat vastuuta tunteistasi, perheen ilmapiiristä ja käyttäytymisestäsi lapsia kohtaan.

Vastuuntunnon lisäksi lapset väistämättä auttavat sinua kehittämään ainakin kahdeksaa eri ihmissuhdetaitoa:

1. Kohtaaminen on taito, jota tarvitaan kaikkien kanssa

Elämänsä ensimmäisestä hetkestä alkaen lapsi odottaa vanhemmiltaan kohtaamisia hetkissä. Vastasyntynyt on biologisesti viritetty kohtaamaan omat kaikkein tärkeimmät ihmisensä, vanhemmat ja sisarukset. Ei ole samantekevää, ketkä häntä hoivaavat.

Pienen tiukka ote sormen ympärillä, katse ja hymy – kohtaamiset vastasyntyneen pienokaisen kanssa ovat parasta maailmassa. Eikä kohtaamisen pitäisi koskaan katketa. Lapsi tarvitsee kohtaamisen hetkiä vanhempansa kanssa leikki-ikäisenä, koululaisena, nuorena aikuisena ja sitäkin vanhemmalla iällä.

Lue myös: 10 pientä tapaa, joilla vahvistat perheenne läheisyyttä

Kohtaaminen on taito, jota tarvitaan myös parisuhteessa, työelämässä ja kaikessa vuorovaikutuksessa. Toisen ihmisen ohikatsominen on pettymysten ja arvostuksen puutteen alku.

Lyhytkin kohtaaminen kahden ihmisen välillä aktivoi aivoja hyvällä tavalla. Kohtaamisten jälkeen mielihyvää tuottavien dopamiinin, serotoniinin ja endorfiinin tuotanto aivoissa vilkastuu.

Joskus kohtaaminen pumppaa aivoihin ylimääräisen annoksen stressihormoneja, kortisolia ja noradrenaliinia, mutta voittopuolisesti ihmiskontaktit tuottavat hyvää mieltä ja energisyyttä tuottavia välittäjäaineita.

2. Tunnelukutaitosi paranee

Vanhemmuus on väistämättä tunnetaitokoulu. Vauvan hoivaaminen on jatkuvaa tunteiden tunnistamista ja jakamista.

Vanhempi kommunikoi lapsen kanssa tunteita tunnistamalla. Lapsen tunteen ilmaukset kertovat vanhemmalle, mitä lapsi tarvitsee. Lasta on hankala hoitaa, ellei kykene lukemaan hänen kehonsa ja tunteidensa kieltä.

Oman lapsen kanssa opittua tunnelukutaitoa voi käyttää yhtä lailla työpaikalla ja kaikissa ihmissuhteissa. Jos kykenee tulkitsemaan vauvan signaaleja, osaa herkemmin huomioida myös aikuisten ihmisten tunnereaktioita.

3. Epäitsekkyys ja harkittu itsekkyys

Vanhemmuus on paljolti sitä, lapsen tarpeet menevät suuren osan ajasta omien tarpeidesi edelle. Opit tarvittaessa sinnittelemään 4-6 tunnin yöunilla, jos lapsi tarvitsee sinua yölläkin. Saatat laittaa työidentiteettisi ja urasi vaikka useammaksi vuodeksi tauolle lapsen vuoksi.

Kun otat omaa aikaa ja työstät itsellesi tärkeitä tavoitteita, yleensä teet sen niin, ettei lapsen etu kärsi.

Toisaalta vanhemmuus opettaa myös tervettä itsekkyyttä. Omaa hyvinvointia ja tarpeita täytyy tankata riittävästi, jotta on voimavaroja olla epäitsekäs ja keskittynyt suhteessa lapseen.

Epäitsekkyyden pitäisi jakautua perheessä tasapuolisesti. Jos yhdessä vanhemmista on lupa olla kaiken aikaa itsekäs ja toinen on epäitsekäs molempien puolesta, vanhemmuudesta voi tulla ylikuormittavaa ja perhedynamiikan tasapaino kärsii.

Kun tiedostat epäitsekkyyden ja itsekkyyden tasapainon perhe-elämässä, pystyt tiedostamaan sen myös työelämässä ja parisuhteessa. Vanhemmuudessa opittu epäitsekkyys ja harkittu itsekkyys voivat suojata esimerkiksi työuupumukselta.

Lue myös: Tunnetko olevasi koko perheen palvelija? Älä anna katkeruuden rasittaa ihmissuhteitasi

4. Lapset opettavat, että elämä on iloisen kirjavaa

Lapset tuovat elämään paljon iloa, jos hyvää mieltä ja hauskuutta muistetaan viljellä. Silloinkin kun arki on hankalaa, perhe tarvitsee kaiken hankaluuden vastapainoksi yhdessäolon iloa.

perhe auringonlaskussa

Ilon tuottaminen ja ylläpitäminen on vanhempien vastuulla. Jos vanhemmat eivät ilmaise iloa siitä, että on tämä perhe ja hullunkurinen arki, lastenkin luontainen ilo voi lopulta sammua.

Lue myös: Ota haltuun 5 myönteisen kasvatuksen keinoa

Lapsi väläyttää noin 6-8 viikon iässä ensimmäisen vastavuoroisen hymyn vanhemmilleen. Siitä hetkestä ja aiemminkin perheen ilopääoma alkaa karttua. Yhteinen ilo kannattelee, kun perhe kohtaa vastoinkäymisiä. Perheen ilo on vakavien hetkien ja elämän kovuuden lempeä vastavoima.

Vanhemmuudessa voi halutessaan oppia myönteisyyttä. Elämä ei ole mustavalkoista, vaan iloisen kirjavaa. Ilo, myönteisyys ja toivo ruokkivat luovuutta ja energisyyttä niin lapsissa kuin aikuisissakin. Ne ovat elementtejä jatkuvan kasvamisen elämänasenteessa, joka auttaa nousemaan nopeammin jaloilleen, jos kaadut.

5. Ymmärrät erilaisia näkökulmia

Lasten kanssa oppii tutkimaan erilaisia näkökulmia tilanteisiin. Miten lapsi näkee ja kokee tämän? Mikä tässä hetkessä herättää hänen uteliaisuutensa ja innokkuutensa? Mikä häntä pelottaa tai jännittää?

Jos osaat olla empaattisesti lapsesi kanssa, osaat tuntea empatiaa jokaista päivän aikana kohtaamaasi ihmistä kohtaan.

Empatiaan tarvitaan motivaatiota. Yleensä motivaatio tuntea empatiaa omaa lasta kohtaan on suurempi kuin empatia toisten lapsia tai ylipäätään perheen ulkopuolisia ihmisiä kohtaan.

Halutessasi voit harjoitella laajentamaan empatiaasi niin, että se ulottuu maapallon toisella puolella eläviin tuntemattomiin ihmisiin asti.

Lue myös: Miten kasvattaa sosiaalinen lapsi? Muista tukea empatian kehittymistä

6. Arvoperusta vahvistaa identiteettiä

Vanhemmuus pysäyttää työstämään perhearvoja. Joskus tämä tapahtuu tietoisesti, useimmiten tiedostamatta.

Perhearvot ovat asioita, jotka juuri teidän perheessänne koetaan tärkeiksi. Perheillä voi olla keskenään hyvinkin erilaiset perhearvot. Arvot ovat sitä voimakkaammat, mitä enemmän perheenjäsenet kokevat ne yhdessä jaetuiksi ja arjessa eläviksi.

Perheen arvoperusta säteilee ympäristöön. Hyvä, selkeä arvoperusta vahvistaa myös vanhemman identiteettiä ja itsetuntoa.

7. Tunteiden säätely paranee

Metahetki on mielen työkalu, eräänlainen sisäinen pause-nappi, joka auttaa pysäyttämään tilanteen ja harkitsemaan ennen kun toimit.

Vanhemmuudessa on lukematon määrä hetkiä, joissa on hyvä painaa hetkeksi pausea ja tutkia omia tunteita, ennen kun sanoo tai tekee mitään.

Vanhemmuus on jatkuvaa tunteiden säätelyn treeniä. Tunteen säätäminen tilanteeseen sopivaksi alkaa siitä, että tunnistat tunteen ja hyväksyt sen, että tunnet. On pelkästään hyvä, että tunnet.

Seuraava vaihe on tunteen käsittely eli harkinnan metahetki, jonka aikana mietit parhaan strategian, miten tilanteessa kannattaa toimia. Vasta sen jälkeen tunne kannattaa ilmaista hyväksi ja järkeväksi katsomallasi tavalla.

Sitten tulee vielä yksi tärkeä vaihe: tunteen ja tilanteen tutkiminen jälkeenpäin. Silloin mielesi tulkitsee, miten onnistuit tilanteen hoitamisessa ja miten aiot toimia seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa.

Lue myös: Tunnetaitoja tulisi opetella jo lapsuudessa: ”Lapsi ei ole tahallaan ilkeä, vaan häneltä puuttuu taidot käsitellä tunteitaan”

8. Siedät paremmin epätäydellisyyttä

Vanhemmuudessa voi oppia armollisuutta itseään ja toisia ihmisiä kohtaan. Vanhemmuus on aina epätäydellistä. Teitpä mitä tahansa, lapsesi hyvin todennäköisesti analysoi vielä jonain päivänä vanhemmuuttasi kriittisesti.

Siksi on hyvä muistaa, mikä perhe-elämässä on kaikkein olennaisinta: yhteys, kohtaaminen, ilo, lämpö ja välittäminen, empatia ja yhteenkuuluvuuden rituaalit.

Lapsi kyllä muistaa epätäydellisyytesi, mutta sitäkin vahvemmin hän muistaa, että rakastat ja välität, olet hänen ihmisensä maailmassa.

Lue myös: Kasvatatko pelokasta tai pelotonta lasta? Et välttämättä voi vaikuttaa lapsesi piirteisiin, mutta tämän asian voit tehdä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X