Oletko turvallinen, välttelevä vai ristiriitainen vanhempi – lue, millainen kiintymyssuhde taustallasi vaikuttaa

Rakkauden syttymiseen omaa lasta kohtaan vaikuttaa se, millaisia hoivatuksi tulemisen kokemuksia tuoreella äidillä on omasta varhaislapsuudestaan.

– Kykyyn tuntea rakkautta ja ilmentää sitä vaikuttaa se, millaista läheisyyttä ja huolenpitoa on saanut itse vauvana kokea, sanoo psykologi Sirpa Seppänen.

Läheisyys on vauvalle välttämätöntä

Aikuisen läheisyys on vauvan hyvinvoinnille välttämätöntä. Siksi vauvan ja hoivaajan välisen kiintymyssuhteen muodostuminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

Joskus suhde alkaa muodostua helposti, mutta välillä sen käynnistyminen vaatii aikaa ja työstämistä.

Useimmiten vauvan ja hoivaajan välille syntyy kiintymyssuhde, vaikkei se aina ole turvallinen. Vain hyvin poikkeavissa olosuhteissa kiintymyssuhde jää muodostumatta tai muodostuu jäsentymättömäksi, pelon ja epävarmuuden hallitsemaksi.

Vauvat sopeutuvat erilaisiin hoivakokemuksiin, mutta vaikeat varhaisen laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun aiheuttamat traumat ja pitkäkestoinen stressi ovat vahingollisia kehittyvälle keskushermostolle.

Vauva tarvitsee aikuista tyynnyttämään ja lohduttamaan itseään. Jos hän ei saa apua tunnekuohusta selviytymiseen, hän oppii tukahduttamaan tunteidensa ilmaisemista.

Kolme erilaista suhdetta

Kiintymyssuhteitä on kolmenlaisia: suhde voi olla turvallinen, välttelevä tai ristiriitainen. Turvallisen kiintymyssuhteen kokeneet lapset ovat parhaassa asemassa: he oppivat käyttämään ihmissuhteissaan järkeä ja tunnetta, ovat empaattisia ja heidän on helppo solmia ystävyyssuhteita.

Välttelevässä kiintymyssuhteessa painottuvat loogisuus ja järkiperäisyys. Tunteita ilmaistaan vähän, jolloin lapsi kokee, että hänet on jätetty selviämään niistä yksin. Pahimmassa tapauksessa lapsi saattaa menettää kokonaan yhteyden tunteisiinsa.

Ristiriitaisen kiintymyssuhteen taustalla on puolestaan kokemus hoivaajasta, joka on impulsiivinen ja epäjohdonmukainen.

Lapsi joutuu kohtaamaan maailman täynnä vaaroja, joita vastaan hänellä ei ole suojautumiskeinoja. Tällöin lapsi saattaa hakea hoivaajalta huomiota esimerkiksi aggressiivisella käytöksellä ja kiusanteolla.

Lähde: Jari Sinkkosen artikkeli Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin (Duodecim)

Lue lisäksi:

5 tapaa, joilla lapsi lievittää stressiäsi

Raskaus tuo mukanaan pelkoja – näin pidät odotushuolet kohtuullisina