Taapero vaatii passausta – miten saan hänet tekemään itse?

Mitä taaperolta voi vaatia ja miten paljon pitää passata? Miten saat vaadittua, vaikka toisella on uhma ja nopeampaa olisi auttaa?

Teksti Leeni Hoimela
Kuvat iStock
Mikäpä kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Käsi sydämelle: kun arjessa on kiire ja lapsen kanssa pitäisi lähteä vauhdilla, kuinka moni vanhempi jaksaa joka ikinen kerta odottaa, että lapsi tekee kaiken ihan itse omalla vauhdillaan?

Takki päälle, vetskari kiinni, kengät jalkaan ja viuh matkaan! Se on nopeaa sillä hetkellä, mutta kääntyy lopulta vanhempaa vastaan.

– Lapsi on lähtökohtaisesti mielihyväorientoitunut, kuten me kaikki aikuisetkin. Jos lasta aina passataan, hän ei kehity, psykoterapeutti Risto Lappeteläinen sanoo.

Jos lapsi alkaa vaatia passausta ja pyytää vanhempaa tekemään asiat puolestaan, Lappeteläisen mielestä vanhempien kannattaa katsahtaa silloin peiliin.

– Kuka on antanut hänelle siihen siimaa? Aika usein ne tilanteet palautuvat vanhempaan.

Se auttamisen ja passaamisen pieni ero

Mutta mistä tietää, mikä on lapsen sopivaa auttamista ja mikä passausta?

– Se riippuu lapsen kehitystasosta. Esimerkiksi nelivuotias osaa tehdä hyvin paljon itse pelkkien sanoitettujen ohjeiden perusteella.

– Sen sijaan, että auttaa takkia päälle, kertoo, että laita käsi tuosta hihasta ja vedä tuosta ketjusta ja laitapa tuo. Myötäpuhe riittää pitkälle. Se tarkoittaa sitä, että vanhemmalla on koko ajan puheissaan sellainen henki, että minä vain autan sinua tekemään tämän itse.

Jos haluaa karsia lapsen pomottelua ja passauksen vaatimista, Lappeteläinen kehottaa vanhempaa miettimään, millainen asenne omaan lapseen on: ajatteleeko lapsestaan, että voi kun hän on niin pieni, ettei osaa, vai että hän osaa paljon, kun vain luottaa?

– Lapsi vaistoaa vanhemman asenteen ja lähtee siihen mukaan, oli se kumpi vain. Aikuinen ei sitä ehkä tajuakaan.

Vaatiminen on viitseliäisyyttä

Lappeteläinen huomauttaa, että vanhemman kannattaa myös miettiä, onko passauksen takana aikuisen oma mielihyvä. Vanhemmalle on ehkä mukavampaa lähteä nopeasti sen sijaan, että jaksaisi aina odottaa, kun lapsi istuu lattialla eikä suostu pukemaan.

– Lapselta vaatiminen vaatii myös aikuiselta viitseliäisyyttä.

Myös vanhempien yhteinen linja on tärkeää. Jos toinen auttaa ja toinen ei, lapsi oppii peluriksi ja menee aina sen luo, jolta saa palvelua.

Vaikeimpia ovat uhmahetket. Niissäkin vanhemman kuitenkin täytyisi malttaa mielensä ja vaatia lasta toimimaan itse.

– Jos lapsi ei halua tehdä itse, sanoita syytä ääneen. Mikä harmittaa? Jäikö leikki kesken? Vaadi silti, että nyt pukemista jatketaan ja että lapsi on lopulta se, joka tekee sen itse.

– Se ei ehkä onnistu sillä kertaa, mutta kun määrätietoisesti toistaa samaa, lapsi alkaa oppia toivotun asenteen.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä