Tarvitseeko lapsi oman huoneen? Ei välttämättä – lue asiantuntijan yllättävä vastaus

Asiantuntijan mukaan moni lapsi muuttaa vanhempien makuuhuoneesta viimeistään kolmevuotiaana, jos kodin neliöt antavat myöten.

Teksti Susanna Sarimaa
Kuvat iStock
oma huone lapselle

Milloin on aika järjestää oma huone lapselle? Usein siirtymävaiheet vauhdittavat oman huoneen saamista.

– Esimerkiksi, kun vauva lakkaa syömästä öisin, tai tuloillaan oleva pikkusisarus tarvitsee pinnasängyn makuuhuoneeseen, Anna Weckström Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sanoo.

Wecström työskentelee vanhempainpuhelimen ja -netin päivystystyön koordinaattorina.

Lue myös: Testaa, millainen lastenhuoneen sisustaja olet!

Oma huone lapselle on suuri muutos

Oma huone on merkittävä muutos lapsen elämässä. Siksi sitä ei kannata ajoittaa muiden muutosten yhteyteen, kuten päivähoidon aloitukseen tai uuden vauvan syntymään.

– Siirtymisen voi ennakoida hyvissä ajoissa ennen syntymää tai sitten odottaa jonkin aikaa sen jälkeen, Weckström ohjeistaa.

Lue myös: Mikä on kaikkien aikojen paras kasvatusneuvo? Äidit kertovat

Nukahtamisvaikeudet ja yöheräily kertovat turvallisuuden kaipuusta

Oma huone lapselle -järjestely ei aina suju kuin tanssi. Jos lapselle tulee nukahtamisvaikeuksia tai yöheräilyjä, ne kertovat turvallisuuden kaipuusta. Lapsi varmistelee, että vanhempi on jatkossakin saatavilla.

– Huolehtikaa siinä tilanteessa turvan kokemuksen vahvistamisesta. Tankatkaa läheisyyttä ja yhdessäoloa päivisin, Weckström vinkkaa vanhemmille.

Rikkinäisten öiden sietäminen kysyy kanttia. Motivaatiota muutoksen läpiviemiseen on usein enemmän, jos yhdessä nukkuminenkin on aiheuttanut levottomia öitä ja pitkittynyttä väsymystä. Lempeän siirtymisen saa aikaan esimerkiksi jättämällä oven raolleen, jos lapsi pelkää jäädä yksin pimeään, tai menemällä nukkumaan patjalle sängyn viereen. Keskellä yötä vanhempien sänkyyn kiipeävän lapsen voi palauttaa omaan petiinsä.

– Johdonmukaisuus johtaa onnistumiseen, ja lapsi oppii pärjäämään omassa huoneessaan.

Omassa huoneessa lapsi on valtias

Jos lapsi öisin viihtyy huoneessaan, päivisin huone saattaa kuitenkin toimia lähinnä lelujen säilytystilana ja leikit tuppaavat kulkeutumaan olohuoneeseen.

– Vaikka pieni lapsi leikkisi yksin, hänelle voi olla tärkeää, että vanhempi on näkösällä, Anna Weckström selittää. Asiantuntijan mukaan perheissä myös vaihtelee se, annetaanko leikkien levittäytyä vai opetetaanko lapsia rajaamaan ne yhteen paikkaan.

Omassa huoneessa puuhailun etuna on se, että lapsi saa kodissa paikan, jossa juuri hän saa päättää asioista. Oman valtakunnan, jossa mielikuvitus pääsee valloilleen. Lapselle voi esimerkiksi antaa vallan vaikuttaa huoneen sisustukseen.

– Varsinkin tahtoiässä on tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi ja hänen mielipiteitään arvostetaan, Weckström korostaa.

Lue myös: Onko lapsilla jo liikaa valtaa? 

Oma huone puuttuu? Ei haittaa lapsen kehitystä

Vielä sata vuotta sitten oli tavallista, että saman huoneen jakoivat useammat lapset ja aikuiset, eri sukupolvista. Vaikka nykyään suurperheet ovat harvinaisempia, tilasta on edelleen puutetta, ja monet päätyvät asumaan ahtaissa kaupunkiasunnoissa. Oman huoneen uupumisesta ei kuitenkaan ole haittaa lapsen kehitykselle, Weckström painottaa.

– Jokaiselle on myös varmasti mahdollista järjestää jokin soppi leikkeihin, läksyihin tai rauhoittumiseen pienessäkin kodissa.

Oma huone lapselle vai sisarukset samaan huoneeseen?

Huoneen jakaminen sisarusten kanssa saattaa herkistää riidoille, mutta parhaimmillaan se vahvistaa keskinäistä suhdetta.

– Yhteinen saareke tuo turvaa. Kuopuksen siirtymä pois vanhempien huoneesta tapahtuu myös usein helpommin, kun esikoinen nukkuu jo valmiiksi lastenhuoneessa.

 Tyttö ja poika samassa huoneessa?

Entä sitten, jos lapset ovat eri sukupuolta – kuinka huoneen jakaminen silloin luonnistuu? Weckströmin mukaan vielä alakouluikäisten kohdalla sukupuolilla ei ole merkitystä. Kysymys tulee kuitenkin ajankohtaiseksi murrosiän lähestyessä, kun seksuaalisuus herää.

– Siinä kohtaa olisi hyvä saada omat huoneet tai tilat, mutta jälleen voi keksiä monenlaisia ratkaisuja. Huoneita pystyy jakamaan, vaikka ei väliseinää olisikaan.

Kodin koko ei mittaa perheen arvoa

Jos kodin neliöt ovat napakat ja oma huone lapselle puuttuu, lapsi voi epäröidä pyytää kavereitaan kylään, kun heidän kanssaan ei voi sulkeutua oman huoneen rauhaan. Tilavimmissa kodeissa asuvat kaverit saattavat myös ihmetellä oman huoneen puuttumista. Vanhempien kannattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, että lapsen olisi mukavampaa viettää ystäviensä kanssa aikaa omassa kodissa.

– Voi esimerkiksi ehdottaa, että olkaa te olohuoneessa ja minä olen täällä makuuhuoneessa, Weckström vinkkaa.

Vanhemman kuuluu myös keskustella avoimesti lapsen kanssa perheiden monenlaisista asumisjärjestelyistä.

– Perheet ovat erilaisia. Toisilla on pienemmät ja toisilla suuremmat kodit, mutta koti ei tee mistään perheestä huonompaa tai parempaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä