”Nämä lapset eivät lähde herkästi kiusaamaan” – Pitkän uran tehnyt erityisopettaja Annele peräänkuuluttaa varhaiskasvatukseen lisää tuettua leikkiä
Leikkiminen, erityisesti aikuisen kanssa, kasvattaa lasten tunneymmärrystä ja voi olla avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä.
Mieti hetki lapsuuttasi ja aikuista, joka oli sinulle lapsena tärkeä. Kuvaile häntä muutamalla sanalla.
Näin varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tietokirjailija Annele Wiman aloittaa usein luentonsa, kun hän on puhumassa yleisölle lasten hyvinvoinnista.
Kerta toisensa jälkeen vastauksissa toistuvat samat ominaisuudet: tärkeä aikuinen leikki, oli lämminhenkinen ja kuunteli.
Wiman muistaa omasta lapsuudestaan mummonsa siskon, jonka kanssa leikittiin muun muassa kahvikestejä.
– Mieleeni piirtyy edelleen se hetki, kun hän kyykistyi ja kaatoi leikisti kahvia. Sitä riemua en unohda.
Lue myös: Asiantuntija huolissaan: Katoaako syvä leikki lapsilta?
Leikissä rakennetaan yhteyttä
Aikuisen ja lapsen yhteisen leikkihetken merkitys on auennut Wimanille myös oman, 30-vuotisen uran parissa varhaiskasvatuksessa sekä omien lasten kanssa.
– Kun päiväkodissa istun lattialle lelu kädessäni, ei mene kuin hetki, niin ympärilläni on innokkaita leikkijöitä.
Hän on vakuuttunut siitä, että tuettu leikki eli leikki, jossa aikuinen on lapsen tai lasten leikkimässä, tukee merkittävällä tavalla lasten hyvinvointia.
Niinpä hän päätyi kirjoittamaan aiheesta teoksessaan Hyvinvoiva lapsi oppii (2022), jossa esitellään aiheesta kertynyttä tutkimustietoa.
– Lapset rakastavat leikkivää aikuista. Kun aikuinen on mukana leikissä, lapselle tulee olo, että aikuinen on kiinnostunut hänestä ja hänen tavastaan nähdä asiat.
Etenkin pienille lapsille leikkiminen on luonteva olemisen tapa. Leikin aikana rakennetaan yhteyttä aikuiseen.
Samalla aikuisen on mahdollista tukea lapsen kielellistä kehitystä, vuorovaikutustaitoja ja tunnetaitojen kehitystä. Vuorovaikutus muokkaa aivoja ja vaikuttaa siihen millaiseen suuntaan ne kehittyvät.
Aikuinen voi tuoda leikkiin elementtejä, koska hänellä on jo erilaisia kykyjä kuin lapsilla: aikuinen voi avata toisen näkökulmaa kiistatilanteessa ja auttaa esimerkiksi leikissä pohtimaan, miksi Panda-pehmo ei uskalla palikoista rakennettuun hyppytorniin.
– Välillä aikuisen rooli on olla hiljaa ja sivummalla leikissä, mutta hänellä on silti paikkansa lapsen puuhissa. Toisessa hetkessä aikuisen aktiivinen osallistuminen leikkiin voi olla tarpeen.
Tuetussa leikissä lapsen kyky ymmärtää sekä omia että toisen tunteita vahvistuu. Taitojen karttuessa ymmärrys siirtyy leikistä todelliseen maailmaan.
Kumpi on tärkeämpää: vapaa vai tuettu leikki?
Tutkimusten mukaan tuettua leikkiä on varhaiskasvatuksessa suunnilleen neljä prosenttia hoitoajasta. Vapaata, eli lasten keskinäistä leikkiä, on lapsen hoitopäivässä noin 20 prosenttia.
Molemmat leikkimuodot ovat tärkeitä. Annele kuitenkin kannustaisi varhaiskasvattajia sekä vanhempia kasvattamaan tuetun leikin määrää.
Hänellä on siihen muutama vinkki, jotka Annele havaitsi hyväksi oman lapsensa ollessa pieni.
– Laitoin 2-vuotiaan lapsen viikkokalenteriin kaksi päivää, jolloin hän tiesi odottaa yhteistä leikkihetkeä. Tiistaille oli 15 minuuttia ja lauantaille 30 minuuttia.
Leikkituokio saattoi toki jatkua pidempäänkin, jos intoa riitti. Kalenterointi auttoi kuitenkin siihen, että Annelen tuli leikittyä lapsen kanssa säännöllisesti, ja hän osasi myös itse helpommin asennoitua leikkihetkiin.
– Aikuisten aivoille leikki ei ole enää niin luontevaa. Saamme tyydytystä hoidetuista arjen asioista, mutta itseään voi myös houkutella leikkiin, kun tietää sen olevan lapselle hyvin tärkeää.
Leikkihetkien ajaksi puhelin kannattaa jättää toiseen huoneeseen. Kelloakaan ei kannata vilkuilla, koska lapset huomaavat kyllä, jos aikuinen suhtautuu leikkiin vastentahtoisesti tai muut asiat vievät huomion.
Leikkiessä aikuisen on kuitenkin mahdollista vapautua suorittavasta ajastuskulusta ja heittäytyä olemaan sekä iloitsemaan ilman, että tiettyä päämäärää.
Jotta tuetun leikin vaikutukset alkavat näkyä, on tärkeää, että leikkihetket toistuvat säännöllisesti.
Annelen mukaan tuettu leikki voi ehkäistä kiusaamista.
– Lapset, jotka ymmärtävät ja arvostavat erilaisia tunteita, eivät lähde herkästi kiusaamaan muita.
Yhteisistä leikeistä jää erityisen lämpimät muistot.
Mihin ikään asti tuettu leikki kannattaa?
Tuettu leikki on erityisen suositeltavaa alle kouluikäisille lapsille. Annele pohtii, että kouluikäisten kanssa yhteyden luominen jatkuu enemmän yhteisen tekemisen merkeissä.
– Yhdessä olemisessa kannattaa kuitenkin edelleen kuljettaa tekemistä mukana, sillä puuhailun lomassa jutustelu sujuu usein luontevammin.
Tällaista puuhaa voi olla vaikka yhdessä värittäminen tai kävelyretki luontoon.
Annele toteaa yhteisten leikkihetkien kantavan parhaassa tapauksessa murrosikään asti: kun lapselle on rakentunut luottavainen ja lämmin yhteys vanhempaansa, saattaa murrosiässä olla helpompi keskustella asioista.
Lue myös: Ajatteletko olevasi huono leikkimään? Se ei luultavasti pidä paikkaansa
Kommentit (7)
Nykyään ei ehditä ohjattua leikkiä ottaa päikyssä koska muutamat erityistä tukea tarvitsevat lapset vievät kaiken huomion.
Olin lähihoitajakoulu aikana työharjoittelussa päiväkodissa, menin aina lattialle istumaan ja lapset tulivat pyytämättä ympärille, se kiellettiin, Artsi täälä aikuiset istu lattialla. Saamiin jos ulkona annoin keinussa vauhtia, taas kiellettiin, sanottiin, että jos ei itse saa vauhtia niin ei tarvi keinuakkaan, olin lievästi järkyttynyt, luulin että menin päiväkotiin, välillä tuntui, että olinkin tullut armeijaan!
Kamalaa Eeva! Kerroitko opettajallesi? Kerroitko pkn johtajalle? Nyt on kyllä väärää tietoa…nähtävästi ryhmässä oli epäpätevää hlökuntaa/ ihmisiä, jotka eivät kehtaa/ viitsi leikkiä lasten kanssa – ” kurinpito” tärkeintä. Toki esim ulkona on tärkeää, että joku hlökunnasta katsoo kaikkia lapsia, ei keskity vain muutamiin. Keinumisesta vielä- sitä voi myös opettaa lapsille!!
Todella ikävää. Toimit juuri oikealla tavalla.
Mutta nimemomaan erityistarpeisille lapsillehan tuettu leikki on todella tärkeää! Kannattaa lukea artikkelissa mainittu kirja, siinä esitetään todella selkeästi, miten tuetun leikin keinoin voidaan tukea ja kehittää lapsen toiminnanohjausta ja sosiaalisia taitoja.
Onpa kyllä todella harmillista. En kuitenkaan usko tämän olevan totuus monessakaan paikassa. Itse en ole vielä 20 vuotisen työurani aikana nähnyt päiväkotia, jos kasvattajalla ei aidosti olisi aikaa pysähtyä leikkimään lapsen kanssa. Jos näin olisi, paikallaan olisi pikainen toimintamallien tarkastelu ja itsereflektoinnin paikka. Motivoitunut kasvattaja löytää keinot.
Siinä tapauksessa päiväkotiin pitää saada vaka erityisohjaajia töihin! Vanhemmat voivat olla aktiivisia tällaisissa asioissa.
T: Vaka erityisohjaaja🙂