Tunnetaitoja tulisi opetella jo lapsuudessa: ”Yksikään lapsi ei ole tahallaan ilkeä, vaan häneltä puuttuu taidot käsitellä tunteitaan”
Tunnetaidot opitaan jo lapsuudessa, mutta niitä on mahdollista kehittää läpi elämän.
Tunnetaidot ovat oleellinen osa mielen hyvinvointia.
Aikuiset kykenevät tunnistamaan ja ymmärtämään tunteita itsessään ja toisissa ihmisissä, mutta lapset tarvitsevat tukea tunnetaitojen harjoittelemiseen. Opettajina voivat toimia niin ammattilaiset kuin vanhemmat.
Tunnetaidot onkin tärkeä opetella jo lapsuudessa, sillä se miten on oppinut lapsena tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteita, vaikuttaa paljon vaikeuksien käsittelemiseen, itsetuntemukseen sekä vuorovaikutukseen myöhemmin elämässä.
Tunnekuohut on hyvä käsitellä niiden tullessa
Varhaiskasvatussuunnitelmassa linjataan, että lapsille on tarjottava mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan: ”Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita.”
Tunnetaitojen opettelu on yksinkertaista. Tunteita aletaan opetella tietoisesti, etsitään tunteelle nimi ja kuvataan kokemusta sekä mietitään sen syytä ja ilmaisua. Tunnetaitojen opettaminen lapsille voi tapahtua leikin kautta tai täysin arkisissa tilanteissa.
Varhaiskasvatuksessa ammattilaiset havainnoivat ja arvioivat, milloin kukin lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta tunteiden säätelyssä, varhaiskasvatuksen asiantuntija Susanne Peltoniemi MIELI ry:ltä kertoo.
– Aikuisten tehtävänä on auttaa lapsia tunnistamaan, sanoittamaan ja nimeämään tunteita. Tuen ja turvan luominen on todella tärkeää, jotta lapsi kokee voivansa tuoda tunteita esille.
”Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät”
Tunne- ja vuorovaikustaidot ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. On aikuisten tehtävä auttaa pieniä lapsia löytämään kullekin parhaiten sopiva rauhoittumiskeino tunteiden vallassa.
– Lapsille tulee kertoa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät. Tärkeintä on, että lapsi kokee itsensä tärkeäksi ja hyväksytyksi oli hän sitten hyvällä tai pahalla tuulella. Yksikään lapsi ei ole tahallaan ilkeä tai huonokäytöksinen, vaan häneltä puuttuu taidot käsitellä tunteitaan, Peltoniemi huomauttaa.
Tunnetilojen nimeäminen luo pohjaa sekä lapsen tunnetaidoille että kielelliselle kehitykselle.
Lasta voi opettaa tunnistamaan tunteiden huippuja ja esimerkiksi pienentämään kiukun tunnetta. Tunnetaitojen opetteluun löytyy monia leikkisiä oppimateriaaleja, kuten MIELI ry:n tunnerobotti ja muistipeli.
– Myös luovien menetelmien kuten taiteen, draaman, tanssin tai musiikin kautta voi opetella erilaisia tunnetiloja ja niiden ilmaisemista, Peltoniemi vinkkaa.
Pieni lapsi kaipaa rauhoittuakseen aikuisen lempeyttä, läsnäoloa ja rauhoittavaa puhetta.
Aikuinen opettaa esimerkillään
Lapsille on tärkeä opettaa, että tunteita on erilaisia; toiset tulevat ja menevät ohi nopeammin kuin toiset. Voimme myös tuntea hyvinkin monenlaisia tunteita samanaikaisesti, mikä voi olla lapsista hämmentävää.
Aikuisen oma rauhallinen esimerkki on ensisijaista varsinkin ristiriitatilanteissa.
– Lasta auttaa rauhoittumaan tunteiden vallassa aikuisen lempeys, läsnäolo, syli ja rauhallinen puhe. Tapahtuneesta ja siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, puhutaan vasta, kun lapsen tunnekuohu on ohi ja hän on rauhoittunut, Peltoniemi ohjeistaa.
Lue myös: Ylisanoitatko lapsellesi? Tunteiden sanoittaminen on arvokas asia, mutta sitäkin voi tehdä liikaa
Tunnetaitojen opetuksen tarve on nousussa
Ymmärrys tunnetaidoista on kehittynyt Peltoniemen mukaan vuosien saatossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi päiväkotien henkilöstön osaamisen vahvistaminen koetaan nyt hyvin tärkeäksi.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen näkyy myös MIELI ry:n koulutuskysynnässä. MIELI ry kouluttaa vuosittain noin 5000 varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaista lasten mielenterveystaitojen vahvistamiseen.
– Nykyään ymmärretään, että omien ja muiden ihmisten tunteista on todella mahdollista oppia lisää missä iässä tahansa. On hienoa, että käsitys tunnetaidoista on muuttunut positiivisempaan suuntaan, Peltoniemi iloitsee.
Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, MIELI ry, Opetushallitus, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Kommentit (3)
Tunnetaidot ovat nyt kovasti pinnalla. Vielä muutama vuosi sitten niistä ei päiväkodeissa ja kouluissakaan puhunut käytännössä kukaan.
Kuten muidenkin kasvatusaatteiden suhteen, tulisi tunnetaitoihin kuitenkin mielestäni suhtautua varovasti. Ei saisi käydä niin, että suurinta osaa asioista yritetään yhtäkkiä selittää tunnetaidoilla tai niiden puutteella, tai että jopa koko kasvatuksen kenttää pyritään sovittamaan tunnetaitojen kehykseen.
Esimerkiksi se, että lapsi ei koskaan olisi tahallaan ilkeä tai huonokäytöksinen on väitteenä sangen radikaali. Toki se vauvojen kohdalla pitää paikkaansa, mutta jos vähänkin vanhemmista lapsista puhutaan, niin tällainen väite yksinkertaistaa rajusti niitä tekijöitä mitkä vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Myös lapsilla on oma harkinta, oma temperamentti, käsitys omasta edusta, havaintoja asioiden syy- ja seuraussuhteista ja näin poispäin. Lapsi ei ole täysin tunteidensa vietävissä, saatika että hänen yleinen käytöksensä olisi selitettävissä yksioikoisesti tunnetaidoilla.
Esimerkiksi kurinpidossa tunnetaitonäkökulma voi toki olla yksi työkalu millä lapsen käytöstä pyritään ohjaamaan oikeille urille. Mutta ei pidä lähteä ajattelemaan, että se yksin riittää tai että se toimii aina.
Kiitos tästä ajatuksesta. Näin vilkkaan ja tempperamenttisen taaperon äitinä kuormittuu ja syyllistyy ohjetulvassa. On muistettava, että kuri, tavat ja vanhempien kunnioitus vaaditaan edelleen. Myös vanhempi on ihminen, jolla jossakin vaiheessa keittää yli ja oma raja tulee vastaan. Itselläni on jatkuva kauhun tasapaino siinä että kaikki tunteet saa ilmaista, mutta mikään aurinkokuningas ei voi olla. Jos olisi rajattomat voimat, koko päivä saataisiin kulumaan draaman kaaressa looppina: suuri tunne-voimakas ilmaisu-ymmärtävä syli ja loputon selitys kuinka maailma makaa. Mutta ei, väsy painaa ja etiäpäin mentävä, sekä hommat hoidettava. Onneksi vertaistukea saa gentle parenting-trendiä satirisoivista meemeistä.
Jutussahan sanotaan että kaikki tunteet ovat sallittuja mutta kaikki teot eivät. Jutussa myös sanotaan että kun lapsi on rauhoittunut niin sitten kerrotaan mikä on sallittua ja mikä ei.