Tutkimus: Vauvan univaikeudet voivat johtaa psyykkiseen oireiluun leikki-iässä
Lapsen varhainen unen pituus liittyy viiden vuoden iässä lapsen tarkkaamattomuusoireisiin, tutkimuksessa selvisi.
Lastenpsykiatrisessa hoidossa käyvät 4–7-vuotiaat lapset nukkuvat vähemmän kuin verrokkilapset ja lisäksi heillä on enemmän motorisesti levotonta unta, painajaisia, aamu- ja päiväväsymystä sekä yöheräilyä.
Asia on selvinnyt Hanna Huhdanpään tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsen unen ja toiminnanohjauksen yhteyttä psykiatrisiin oireisiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten uniongelmien ja raskaudenaikaisten sekä raskaudenjälkeisten perheiden riskitekijöiden yhteyttä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä.
Selvisi, että 14 prosenttia 4–7-vuotiasta lastenpsykiatrisessa hoidossa olevista lapsistaa nukkuu alle 9 tuntia yössä. Yleisesti leikki-ikäisten unentarve on noin 10–13 tuntia yössä, vaikka onkin yksilöllistä, kuinka paljon unta lapsi tarvitsee.
Noin joka kolmannella 3–7-vuotiaalla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatulla lapsella on univaikeuksia.
– Lapsen univaikeus lisää merkittävästi riskiä lapsen psyykkisiin oireisiin: internalisoiviin oireisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen sekä eksternalisoiviin oireisiin, kuten uhmakkuuteen ja impulsiivisuuteen, kertoo erikoislääkäri Hanna Huhdanpää HUS Lastenpsykiatriasta tiedotteessa.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2011-2017. Siihen osallistui 1679 lasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta.
Pienen lapsen unen pituus voi olla yhteydessä tarkkaamattomuusoireisiin
Vanhemman raportoima lapsen varhainen unen pituus (3 kk:n, 8 kk:n ja 24 kk:n iässä) liittyy viiden vuoden iässä lapsen tarkkaamattomuusoireisiin, tutkimuksessa selvisi.
Lapset, joilla oli viiden vuoden iässä yliaktiivisuutta ja tarkkaamattomuusoireita, nukkuivat varhaisina vuosina keskimäärin vähemmän. Heillä oli enemmän univaikeuksia ja yöheräilyä verrokkilapsiin verrattuna.
– Varhainen lyhyempi unen pituus, äidin raskaudenaikainen ja raskaudenjälkeinen masennus, kielteisempi perheilmapiiri sekä määräävä kasvatustyyli vauvaiässä lisäsivät riskiä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä. Pojilla on tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita tyttöjä enemmän, kertoo Huhdanpää.
Lue myös: Kuinka paljon lapsi tarvitsee unta? Katso taulukko iän mukaan
Univaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen syytä kiinnittää huomiota
Riittävän ja oikea-aikaisen tuen merkitys korostuu.
– Lapsen varhaisten univaikeuksien hoitoa ja perheille tarjottavaa tukea ja apua esimerkiksi vanhemmuuteen ja vanhemman masennukseen tulisi olla pikkulapsiaikana tarjolla etenkin perheille, joilla on useita riskitekijöitä lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kehittymiselle.
Kommentit (3)
Adhd:n ydinoireisiin kuuluu useimmilla univaikeudet (itsesäätely kaikkinensa) ja usein tarvitaan avuksi melatoniinia. Meillä molemmilla lapsilla adhd sekä autismikirjo todettu kouluiässä ja molemmilla hankalia univaikeuksia vauvasta asti, johon ei tepsineet mitkään interventiot eikä unikoulut, positiivisuus tms. Vasta melatoniini jota tajuttiin kokeilla lastenpsykiatrin toimesta. Tietenkin unenpuute lisää keskittymisvaikeuksia, mutta aivojen neuropsykiatrinen problematiikka voi myös aiheuttaa unessa pysymistä .
Itsestänselvää. Nollatutkimus, koska ongelman ymmärtää jokainen sen kohdannut vanhempi. Mitää hyötyä tiedosta ei ole, päinvastoin. Lisää vain masentuneen vanhemman ja sitä kautta lapsen ahdistusta, jolle ei voi mitään.
Meilläkin lapsella adhd ja autisminkirjo, todettiin lastenpsykiatrialla 5,5 vuotiaana. Vauvasta asti nukkunut huonosti. Olen ymmärtänyt, että nimenomaan aivojen neuropsykiatriset ominaisuudet vaikeuttavat unen saamista ja unessa pysymistä. Uniongelmat sitten pahentavat oireita.
Koen ikävänä sen, että nämä tutkimukset suoraviivaistavat asioita. Ei kaikilla adhdh lapsilla ole kotona kielteinen ilmapiiri, masennusta yms haasteita. En myöskään koe, että lapseni haasteet johtuisivat siitä että hän ei ole nukkunut riittästi. Päinvastoin, hän ei ole saanut nukuttua riittävästi oireidensa vuoksi Neuropsykiatriset haasteet voivat olla kenellä tahansa koti-ilmapiiristä huolimatta ja niiden ydin oire on unettomuus.