Tutkimus: Vauvan univaikeudet voivat johtaa psyykkiseen oireiluun leikki-iässä

Lapsen varhainen unen pituus liittyy viiden vuoden iässä lapsen tarkkaamattomuusoireisiin, tutkimuksessa selvisi.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock

Lastenpsykiatrisessa hoidossa käyvät 4–7-vuotiaat lapset nukkuvat vähemmän kuin verrokkilapset ja lisäksi heillä on enemmän motorisesti levotonta unta, painajaisia, aamu- ja päiväväsymystä sekä yöheräilyä.

Lue myös: Omaan huoneeseen – älä odota liian pitkään! ”Ennen herätyksiä oli pahimmillaan 15 min välein”

Asia on selvinnyt Hanna Huhdanpään tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsen unen ja toiminnanohjauksen yhteyttä psykiatrisiin oireisiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten uniongelmien ja raskaudenaikaisten sekä raskaudenjälkeisten perheiden riskitekijöiden yhteyttä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä.

Selvisi, että 14 prosenttia 4–7-vuotiasta lastenpsykiatrisessa hoidossa olevista lapsistaa nukkuu alle 9 tuntia yössä. Yleisesti leikki-ikäisten unentarve on noin 10–13 tuntia yössä, vaikka onkin yksilöllistä, kuinka paljon unta lapsi tarvitsee.

Noin joka kolmannella 3–7-vuotiaalla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatulla lapsella on univaikeuksia.

– Lapsen univaikeus lisää merkittävästi riskiä lapsen psyykkisiin oireisiin: internalisoiviin oireisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen sekä eksternalisoiviin oireisiin, kuten uhmakkuuteen ja impulsiivisuuteen, kertoo erikoislääkäri Hanna Huhdanpää HUS Lastenpsykiatriasta tiedotteessa.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2011-2017. Siihen osallistui 1679 lasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta.

Pientenkin lasten univaikeuksiin on hyvä hankkia apua.

Pienen lapsen unen pituus voi olla yhteydessä tarkkaamattomuusoireisiin

Vanhemman raportoima lapsen varhainen unen pituus (3 kk:n, 8 kk:n ja 24 kk:n iässä) liittyy viiden vuoden iässä lapsen tarkkaamattomuusoireisiin, tutkimuksessa selvisi.

Lapset, joilla oli viiden vuoden iässä yliaktiivisuutta ja tarkkaamattomuusoireita, nukkuivat varhaisina vuosina keskimäärin vähemmän. Heillä oli enemmän univaikeuksia ja yöheräilyä verrokkilapsiin verrattuna.

– Varhainen lyhyempi unen pituus, äidin raskaudenaikainen ja raskaudenjälkeinen masennus, kielteisempi perheilmapiiri sekä määräävä kasvatustyyli vauvaiässä lisäsivät riskiä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä. Pojilla on tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita tyttöjä enemmän, kertoo Huhdanpää.

Lue myös: Näin onnistuu lasten nukkuminen samassa huoneessa

Univaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen syytä kiinnittää huomiota

Riittävän ja oikea-aikaisen tuen merkitys korostuu.

– Lapsen varhaisten univaikeuksien hoitoa ja perheille tarjottavaa tukea ja apua esimerkiksi vanhemmuuteen ja vanhemman masennukseen tulisi olla pikkulapsiaikana tarjolla etenkin perheille, joilla on useita riskitekijöitä lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kehittymiselle.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä