Onko lapsilla liikaa valtaa? Kasvatuksen asiantuntija pesee uhmaisen lapsen hampaita päiväkodin pihassa, ja se on valta-asetelmalle täysin ok

Valta on osa kasvatusta ja vaikuttamista, mutta sitä pitää käyttää viisaasti, ei mielivaltaisesti.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Kasvatusvanhemman kuuluu olla välittää ja olla turvallinen – ristiriitatilanteilta ei voi välttyä.

Lapsia pitäisi kohdella tasavertaisina olentoina aikuisten kanssa. Takana ovat ne ajat, jolloin lasten fyysinen kurittaminen ja kovasanainen komentelu eivät olleet poikkeuksellisia, synkkiä ilmiöitä.

Neuvottelutaitoja ja sitä, miten eriäviin mielipiteisiin suhtaudutaan rakentavasti, tulee harjoitella pienestä pitäen.

Voiko hyvää tarkoittavalle vanhemmalle käydä niin, että lapsi saa liikaa valtaa perheessä, kun kaikesta neuvotellaan?

Kuten vaikkapa kuuluisiksi tulleissa tilanteissa, joissa kaksivuotias kieltäytyy itkupotkujen kera pukemasta maskia ja koko perhe päättää jäädä mieluummin pois lennolta kuin pakottaa maskin lapselle.

Kysyimme kasvatuskirjailija ja rehtori Jarno Paalasmaalta, joka käsittelee lapsiperheiden valtakysymystä uudessa teoksessaan Kasvatusviisautta kiireisille (Into).

Vallankäyttö perheessä kalskahtaa ikävälle. Mitä vallasta pitäisi ajatella lapsiperheissä?

– Valta on ilmiönä joka tapauksessa olemassa, perheissäkin. Valta tarkoittaa vaikuttamista. Kasvatuksessakin sitä on, sillä muuten kyse ei ole kasvattamisesta.

Kyse ei kuitenkaan ole helposta asiasta. Ajattelen valtaa mieluiten kultaisen keskitien kautta. Aristoteleenkin mukaan kahden äärimmäisyyden väliltä löytyy hyve. Kasvatuksessa täytyy hakea tasapainoa vapauden ja pakon väliltä, sillä molemmat ääripäät edustavat kaltoinkohtelua.

Mitä stressaantuneempi vanhempi on, sitä enemmän hän käyttää valtaa perustelemattomasti. Aikuisen vallankäytön ei kuitenkaan pitäisi olla mielivaltaista ja kuriin perustuvaa.

Kasvattajavanhemman tehtävä on välittää ja antaa turvallisia rajoja. Kaverit ovat erikseen, ja niitä lapsi saa päiväkodista tai koulusta.

Mistä kaikesta lapsi voi päättää?

– En rupeaisi kolmevuotiaan kanssa pakkaskelillä keskustelemaan siitä, laitetaanko pipoa päähän. Voin kuitenkin keskustella siitä, minkä värinen pipo laitetaan, jos vaihtoehtoja on tarjolla.

Muidenkin lasten hyvinvointiin liittyvien asioiden tulee olla aikuisen vastuulla. Kysyn lapsiltani usein, mitä ruokatoiveita heillä on. Itse kuitenkin päätän, mitä kaupasta ostetaan, jotta ateria on terveellinen.

Kaikenikäisiä lapsia pitäisi kuitenkin aidosti kuunnella ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon. Oletko itse oikeasti läsnä, kun kuuntelet lastasi? Onko sinulla oikeasti tärkeämpää tekemistä?

”Kuluinena vuosina on parikin kertaa tullut pestyä hampaat vasta päiväkodin pihassa.”

Kasvatusulottuvuus on sitä vahvempaa vanhemmuudessa, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Pienelle lapselle on ilman muuta tärkeää, että saa elää turvallista lapsuutta ja nojata aikuisen lämpöön. Lapsen ei kuulu päättää asioista, josta hänellä ei ole kykyä päättää.

Omassa arjessani vaikeita tilanteita ovat varsinkin aamut, kun aikataulu on tiukka. En voi myöhästyä oppitunnilta ja lapset pitäisi saada päiväkotiin ja kouluun. Kumpikaan ei suostu kuitenkaan heräämään.

Kuluinena vuosina on parikin kertaa tullut pestyä hampaat vasta päiväkodin pihassa. Kun on hankala kasvatustilanne, olen ottanut ajallisen aspektin siihen.

Jos eivät lorut, hampaidenpesulaulu tai mikään muukaan tepsi, niin en voi hampaita väkisin pestä. Hampaat täytyy kuitenkin saada pestyksi, joten pesuhetkeä voinee siirtää. Kun lapsi on kunnolla herännyt, ei pesu äidy niin herkästi taisteluksi.

Lapsen raivokohtaukset – auttavatko rangaistukset, jos lapsi ei tottele?

– Välillä vanhemmuudessa on hetkiä, jolloin on ihan hukassa ja tuntuu, että keinoja ei ole. Silloinkin tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä.

Lasta voi ohjeistaa ja kieltää monella tavalla. Sen voi tehdä tylysti tai kielto voi olla lempeä ja kuunteleva. Aina tätä aikuinen ei kuitenkaan muista. Pyri, että kiellät lasta vähän, mutta oikein. Kaikkeen ei tarvitse liittää sanoja ”älä” tai ”ei”.

Rangaistusten avulla ei kehity paremmaksi ihmiseksi. Asioista, kuten tahallisesta kirjan sivun repimisestä, pitää tulla seuraus. Se ei kuitenkaan ole yhtä kuin rangaistus. Ei esimerkiksi ole loogista, että siitä seuraa päivän mittainen ruutuaikakielto.

Lapsen raivokohtaukset eivät ole helppoja vanhemmille. Kasvattajavanhempi on jämpti mutta lempeä ja turvallinen. Kuvassa isä hymyilee tyttärelleen, kun he juovat kaakaota keittiössä.

Kaikenikäisiä lapsia tulee aidosti kuunnella ja ottaa heidän ajatuksensa huomioon, toteaa Jarno Paalasmaa.

Sen sijaan lapsen kanssa on hyvä korjata kirja. Samalla, kun kirjaa teipataan, lapsen kanssa voi keskustella asiasta: Mikä harmitti niin paljon, että teki mieli rikkoa esine? Mitä vastaisuudessa voisi tehdä, jos on samanlainen olo?

Olennaisiin asioihin kannattaa toki puuttua seurauksin. Pienemmälle kiukuttelulle on kuitenkin usein syy. Se voi johtua asiasta, jota lapsi ei itsekään tunnista – esimerkiksi isä-viikko on vaihtumassa äiti-viikkoon. Tällaisesta kiukuttelusta ei missään nimessä ole loogista rangaista.

Lue myös: Nämä ovat leikkejä, joilla saat lapsen pukemaan, siivoamaan ja pissamaan ilman tappelua – 12 kasvattajien lempeää oivallusta

Kommentit

4 kommenttia
Avatar

Maskin käyttö lennon aikana kuitenkaan tullut yllätyksenä, joten tätä on voitu harjoitella jo kotona ennen lennolle menoa.

Avatar

Ehkä typerintä ikinä on tähän vetää esimerkki ”Kuten vaikkapa kuuluisiksi tulleissa tilanteissa, joissa kaksivuotias kieltäytyy itkupotkujen kera pukemasta maskia ja koko perhe päättää jäädä mieluummin pois lennolta kuin pakottaa maskin lapselle”. Kuka 2-vuotias helposti pystyy edes pitämään maskia? Veikkaan että hyvinkin harva. Onko kirjoittajalla lapsia? Ei kaksivuotias lapsi ymmärrä vaikka selittäisikin että miksi hänen täytyy pitää hiostavaa ja hengitystä haittaavaa maskia, vaan koska se on hänestä epämukava, hän ottaa sen toistuvasti pois kasvoiltaan. Tällaisessa tapauksessa ei ole kyse että lapsella olisi liikaa valtaa perheessä. Koittakaa vaikka sekuntikellon kanssa kuinka kauan se maski pysyy naamassa, te joilla on kaksivuotiaita lapsia :D Hieman perehtymistä artikkeleihinne, nykyään kyllä kirjoitetaan niin paljon turhaa sekä yhdistellään ihan päättömästi asioista millä ei ole mitään tekemistä toisensa kanssa..

Avatar

Kyllä pienen lapsen hampaat voi ja yleensä joskus pitääkin pestä väkisin. Pienen lapsen terveys, myös suun terveys, on vanhempien vastuulla eikä asia, josta lapsi itse päättää. Tähän lapsella ei ole tarvittavaa tietoa eikä ymmärrystä. Eihän lapsi itse myöskään päätä peseytyykö tai saako rokotteita. Toki voi kokeilla, että lapsi saisi itse vaikka valita kaupasta mieluisen hammasharjan tai tahnan (lapselle sopiva kuitenkin). Harjaaminen alkaa kyllä iän myötä sujua, mutta siihen asti vaikka väkisin. Lapselle on kuitenkin pienempi paha harjata väkisin kuin paikkata hammas ”väkisin” (tai kärsiä hammassärystä, tulehduksesta, joutua nukutushammashoitoon jne.)

Avatar

Onhan perheitä jäänyt pois lennolta senkin vuoksi, ettei lapsi halua laittaa turvavyötä. Kyllä lapsesta hyvä diktaattori tulee, kun saa pienestä pitäen pompottaa koko perhettä miten lystää.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä