Lapsi voi aloittaa päivähoidon innolla, mutta sitten tulee stoppi – Käytökselle on normaali selitys

Useimmat (myös vanhemmat) jännittävät päivähoidon alkamista ainakin jonkin verran – on täysin luonnollista, että uusi elämäntilanne saa perhosia mahanpohjaan.

Lapset reagoivat suureen muutokseen eri tavoin. Toinen voi olla päivähoidon alkamisesta innoissaan, kun taas toinen voi tuntea siitä ahdistusta ja reagoida esimerkiksi kiukuttelemalla, kastelulla tai univaikeuksilla.

Lue myös: Päiväkodin aloitus: 8 vinkkiä hyvään alkuun

Kaikki alkaa ruusuisesti, mutta sitten tulee stoppi

Lapsi voi myös näyttää olevan päivähoidon alkamisesta vain mielissään. Tässä kohtaa vanhempi yleensä huokaa helpotuksesta ja rentoutuu itsekin: Kyllä me pärjätään!

Ensimmäisten viikkojen tai jopa kuukauden ajan lapsi jää iloisesti hoitoon ja on innostunut päiväkodin jutuista. Suurempi reaktio voikin tulla vasta alkuinnostuksen jälkeen, kun lapsi alkaa käsittää, että päivähoito on tästä eteenpäin jokapäiväistä todellisuutta, ei vain hetken hauskuutta.

On normaalia, että lapsi alkaa reagoida uuteen tilanteeseen vasta ”jälkijunassa”, kun aikuisen silmin katsottuna siirtymä kodista hoitoon on onnistunut ongelmitta ja muutoskausi on jo saatu päätökseen.

Vanhempaa tilanne voi hämmentää. Miksi ihmeessä lapsi nyt temppuilee, kun kaikki näytti jo olevan niin hyvin?

Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voikin todellisuudessa viedä suhteellisen pitkään, kuten muutamia kuukausia.

Mitkä asiat vaikuttavat sopeutumiseen?

Lapsi tarvitsee suuren muutoksen aikana aikuisen jatkuvaa, näkyvää tukea, vaikka ulospäin vaikuttaisi siltä, ettei päivähoidon aloittaminen ole hänelle iso juttu.

Päivähoidossa lapsi saa uusia tuttavuuksia, jotka voivat helpottaa uuteen tilanteeseen sopeutumista.

On erityisen tärkeää, että lapsi tuntee jälleennäkemisen hetkellä olleensa kaivattu, saa haleja, pusuja sekä kehuja hyvin sujuneesta päivästä. Päiväkodin tekemisistä kannattaa olla kiinnostunut ja samalla viestiä lapselle, että lasta hoitaviin aikuisiin luottaa ja että heitä arvostaa.

Siihen, kuinka nopeasti lapsi uuteen paikkaan lopulta sopeutuu, vaikuttavat muun muassa lapsen temperamentti, ikä ja aiemmat kokemukset.

Suuri merkitys on myös sillä, kuinka arki päivähoitopaikassa käytännössä sujuu: Minkälainen suhde lapselle muodostuu hoitajiin ja muihin lapsiin, tuleeko lapsi kuulluksi ja ymmärretyksi itsenään, ja onko hänellä turvallinen ja hyvä olo.

Ikävän tunteet tulee käsitellä

Jos jokin asia mietityttää, kannattaa se ottaa puheeksi hoitopaikan henkilökunnan kanssa. On luonnollista, että lapsi voi tuntea päivän aikana esimerkiksi ikävää, jota voi helpottaa vaikkapa kuvalla perheenjäsenistä tai ottamalla unikaveriksi vanhemmalta tuoksuvan vaatekappaleen.

Hoitopäivän kulkua voi käydä myös lapsen kanssa yhdessä läpi ja miettiä, mikä päivässä on kivaa ja mikä taas tuntuu hankalalta. Myös vanhempi voi ilmaista, että uudet asiat vaativat häneltäkin totuttelua ja välillä on ikävä, mutta että iltapäivällä on kiva nähdä ja taas puuhailla kaikkea yhdessä.

Aika tasoittaa alkuvaiheen myllerryksen, eikä mahdollisesta takapakista kannata siis olla huolissaan. Kun päivähoidossa asiat ovat hyvin ja vanhempi tukee lasta, lapsi sopeutuu hiljalleen uuteen päiväjärjestykseen.

Lähde: MLL