Lapsiasiavaltuutettu: Nämä 6 asiaa korjattava, jotta lapset voivat paremmin

Kysyimme Lapsen oikeuksien päivänä (20.11.) lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalta, mitkä asiat tämän päivän Suomessa ovat riskejä lasten oikeuksien toteutumiselle.

Teksti Kia Toivanen
Kuvat Mirva Kakko
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huomannut, ettei lasten mielipiteitä kuunnella tarpeeksi yhteiskunnan päätöksenteossa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila listasi Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi pyynnöstämme asiat, joissa olisi Suomessa tällä hetkellä erityisesti parannettavaa.

1. Lasten epätasa-arvo syvenee

Tärkein asia on lasten yhdenvertaisuus: kuinka yhteiskunta ottaa huomioon lasten erilaiset tarpeet, tukee lapsen etua ja varmistaa, että kaikki lapset ovat niiden palveluiden piirissä, jotka lapsia koskettavat.

Suomessa on ollut havaittavissa kehitys, jossa lapsen kotitausta ja syntymäpaikka määrittelevät yhä enemmän lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista. Se näkyy muun muassa varhaiskasvatusoikeuden rajaamisena sen osalta, mikä on lapsen kotitausta eli vanhempien työmarkkina-asema.

Lasten arkien erilaisuus esimerkiksi kuluttamisen ja osallistumismahdollisuuksien suhteen lisää erkaantumista yhteiskunnasta. Hyvinvointierot eivät saisi repeytyä, vaan muun muassa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulisi olla mahdollisia kaikille. Sen eteen ei ole tehty riittävästi työtä.

2. Lapset unohtuvat päätöksenteossa

Yhteiskuntamme ei kuule ja kuuntele lapsia tarpeeksi. Tämän huomaa esimerkiksi siinä, miten lapsen mielipide otetaan huomioon lastensuojelutyössä, kun tehdään päätöksiä, miten lapsi voi tavata läheisiään.

Lue myös: Lapset kertovat, mitä oikeuksia he itselleen haluaisivat

Vaikka noin neljännes suomalaislapsista vastaa kouluterveyskyselyyn joka toinen vuosi, sen tuloksia käsitellään lasten kanssa hyvin vähän. Kyselyjen tuloksilla ei ole suurta vaikutusta, vaikka ne kertovat paljon esimerkiksi lasten häirinnän kokemuksista sekä väkivaltakokemuksista. Koska emme uskalla käsitellä näitä asioita avoimesti tai keskustella niistä lasten kanssa, kasvaa riski, etteivät lapset tule kuulluiksi, eivätkä heidän tarpeensa huomioiduiksi.

Oleellista on, että tällaisia lapsia koskevia tuloksia tulisi aina käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Sen pitäisi olla tavanomainen ja arkinen toimintatapa.

Muutenkin lainvalmisteluissa ja talousarviovalmisteluissa tulisi arvioida myös sitä, kuinka eri päätökset vaikuttavat lapsiin. Kun katsotaan linjauksia, joita päättäjät ovat viime vuosina tehneet, niissä tulee esille vain keskiarvoajatus lapsesta – lapsuuden monipuolisuus jää päätöksenteossa näkemättä.

Tämä asetelma peittää alleen esimerkiksi sen, minkä kouluterveyskysely osoittaa: humalanhakuinen juominen on lasten ja nuorten keskuudessa kasvanut, vaikka samaan aikaan päättäjät toteavat, että alkoholinkäyttö vähenee.

3. Lapsiperheet tiukoilla työelämässä

Yhteiskunta kokonaisuudessaan vaikuttaa lapsen elämään ja hyvinvointiin. Lapset huomioidaan meillä edelleen yleensä vain tietyissä keskusteluissa. Nyt valtioneuvostossa valmistellaan tietynlaista lapsistrategiaa, ja edustettuina ovat sosiaali- ja opetuspuoli, mutta työelämä puuttuu kuviosta.

Myös työelämäpuolen tulisi ottaa käsittelemiinsä asioihin mukaan lapsen näkökulma. Elämme koko ajan enemmän 24/7-rytmissä, minkä takia monet nuoret aikuiset joutuvat pohtimaan, voiko perhettä ylipäätään perustaa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Tuomas Kurttila on itsekin isä.

Ilta- ja yötyöläisen perheen tarpeisiin nykyinen päivähoito ei kunnolla vastaa. Vaikka osa kunnista on laajentanut palveluitaan vuorohoitoon eli tarjoaa ilta- ja yöhoitoa lapsille, palveluita ei löydyriittävästi. Vuorohoidon järjestäminen helpottaisi varsinkin yhden vanhemman perheiden arkea, ja se voisi laskea työllistymiskynnystä.

Yksi tämän hetken isoimpia asioita on selvittää, kuinka saada takaisin kansalaisten luottamus siihen, että perheen voi perustaa ja että lapset ovat mahdollisuus. Nyt perheiden tarpeita työelämän muutoksessa ei oteta riittävästi huomioon. Onnistuessaan sillä olisi vaikutuksia myös syntyvyyteen Suomessa.

4. Varhaiskasvatus ja neuvolat uhattuina

Suomeen tulisi palauttaa varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille yhdenvertaisena koko maassa. Se ei saa olla kuntakohtainen päätös. Tässä tasapuolisuus on hyvin tärkeää.

Myös neuvolatoiminnasta tulee pitää huolta. Jos neuvolajärjestelmä hajautetaan, sen myötä perheet loitonnetaan varhaiskasvatuksen palveluista. Tämänkaltainen riski on olemassa, kun valmistellaan maakunnille mahdollisuutta päättää neuvolajärjestelmän avaamisesta myös asiakasseteleillä toimivaksi.

Lue myös: Mitä neuvolassa tehdään?

Yhteiskuntamme olisi tuotava enemmän yksilöllistä tukea lapsille varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä toiselle asteelle asti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi nuorisotyö integroitaisiin osaksi koulujen työtä.

Lapset ja nuoret kokevat, ettei heitä kuunnella tarpeeksi, eikä heidän asioidensa äärelle pysähdytä tarpeeksi kouluarjessa. Ihan tavallinen tuki vastaisi tähän tarpeeseen. Kun tukea tulisi ajoissa, ei tarvitsisi niin usein mennä raskaisiin sosiaaliterveydenhuollon palveluihin asti.

5. Perusopetuksen maksuttomuus uhattuna

Perusopetuksessa selkeä asia on ollut sen maksuttomuus, ja siitä tällä hetkellä tingitään. Kodit ovat yhä enemmän mukana kustantamassa perusopetusta, ja tämä kehitys meidän tulisi saada pysäytettyä.

Olemme tilanteessa, jossa lapsen perhetaustan vaikutus kouluelämään tulee yhä voimakkaammin esille ja voi heikentää tasa-arvoa opetuksessa. Valtion tulisi huolehtia, ettei yhdenvertaisuus kärsisi.

Keskustele: Olisitko valmis maksamaan lapsesi koulunkäynnistä?

6. Lapsiperheiden kotipalvelua on liian vähän

Lastenhuollon sijaishuollon eli laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja silti hoidon kohteena olevien lasten ja heidän perheidensä tulevaisuudennäkymät eivät näytä paranevan.

Tuloksia lastenhuollossa on havaittu saatavan arkisella, aikaisen vaiheen tuella. Perinteinen lapsiperheiden kotipalvelu tulisi palauttaa.

Asiasta on ollut paljon puhetta, mutta konkreettisesti ei olla edetty. Valtion pitäisi etsiä voimavarat, joilla voidaan tarjota perheille se arkinen tuki, joka oli Suomessa vielä ennen 90-luvun lamaa. Silloin noin 60 000 perhettä sai vuosittain lapsiperheiden kotipalvelua.

Keskustele: Lapsiperheen tilapäinen kotipalvelu, kukaan käyttänyt?

Nyt painopiste on jälkihoidossa eikä ennakoivassa työssä. Panostamisen ennakoivaan työhön tulisi olla kansallinen investointi, johon etsitään kunnon rahoitus valtiolta. Nyt on jo ymmärretty, että kotihoitoa tarvitaan, mutta ei niiden resursseilla ole tarjota perheille kunnon apua.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä