Lätkä Loven Jonna Koskiranta vaihtaa kotimaata joka vuosi: Mietin, mitä jatkuva muuttaminen tekee tyttärilleni
– Olen useasti kuullut, että lapset eivät tarvitse yhteistä kieltä. Riittää, kun niillä on pallo, millä leikkiä. Mutta ei se kyllä tuon ikäisten kanssa enää niin mene, Jonna pohtii.
Jonna Koskiranta, 33, ja hänen puolisonsa, jääkiekkoilija Tero, 35, ovat Esmeraldan, 5 ja Isabellen, 3, vanhempia. Tytöt osaavat pieneen ikäänsä nähden jo useita vieraita kieliä. He ovat tottuneita illallistamaan ravintoloissa ja retkeilemään keskieurooppalaisissa kaupungeissa.
Elämä on kokemuksista rikasta, mutta toisinaan yksinäistä: ystävyyssuhteet ovat katkeilleet useissa muutoissa.
Tero on pelannut muun muassa keskushyökkääjänä SM-liigassa ja vastaavasti myös Ruotsin SHL-liigassa. Nyt uransa viime vuosina Terolla on ollut vientiä kauemmaksikin, ja koko perhe siirtyi isän pelaajasopimusten mukana vajaaksi vuodeksi Zagrebiin ja sieltä vajaaksi vuodeksi Unkarin Székesfehérváriin.
Nyt syksyllä perhe lähti Saksan Ravensburgiin uudelle kiekkokaudelle.
Jonna kertoo perheen viihtyneen Zagrebissa. Tuolloin kaupungissa majaili perheen suomalaisia tuttavia ja ystäviä. Jonna ystävystyi toisen suomalaisen äidin kanssa. He retkeilivät yhdessä lastensa kanssa Kroatian rannikolle.
Pohtivainen ja helposti tarkkailijan rooliin vetäytyvä Esmeralda muistelee edelleen lämmöllä Zagrebissa kerran kuussa tyttöjen kanssa aikaa viettänyttä lastenhoitajaa.
– Esmeralda ei koskaan sanonut hänelle sanaakaan, mutta hoitajan itse tekemät, kauniit barbinvaatteet tekivät selvästi vaikutuksen, Jonna naurahtaa.
Jonna toivoi Teron kirjoittavan jatkosopimuksen Zagrebiin, sillä Esmeraldalla kesti pitkään sopeutua. Jonna ei olisi halunnut muuttaa heti uuteen paikkaan, kun lapset vihdoin kokivat olonsa kotoisaksi.
Jonna ja Tero ovat joutuneet pohtimaan paljon sitä, miten lapset voivat, jos asuinmaa vaihtuu vuoden välein. Esmeralda ja Isabel kaipaavat ystäviä, joiden kanssa olisi yhteinen kieli.
– Olen useasti kuullut, että lapset eivät tarvitse yhteistä kieltä. Riittää, kun niillä on pallo, millä leikkiä. Mutta ei se kyllä tuon ikäisten kanssa enää niin mene. Heidän leikkinsä alkavat olla jo sen verran monimutkaisia, että ne vaativat kielen, jota molemmat ymmärtävät, Jonna pohtii.
Jonna kuitenkin ajattelee, että oli hyvä, ettei Tero tehnyt jatkosopimusta Zagrebiin, sillä joukkue meni lopulta konkurssiin.
– Se olisi ollut melkoinen farssi meillekin, Jonna toteaa.
Zagrebin vuoden jälkeen perhe lähti vuodeksi Unkariin. Teron joukkue eli työnantaja auttoi asunnon ja auton etsinnässä.
Vain blenderi muuttaa perheen mukana
Ensimmäisissä muutoissa Jonna ja Tero pakkasivat mukaan paljon lasten leluja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoja. Viimeisimmässä muutossa he jättivät melkein kaiken Suomeen, ja päätyivät siihen, että ostavat paikan päältä sen, mitä tarvitsevat.
– Blenderin pakkasin kuitenkin mukaan. On tärkeää, että kotoa löytyy hyvä sellainen, koska käytän sitä paljon. On myös kallista ostaa uusi joka kerta. Omat tyynyt otimme myös mukaan, jotta saamme varmasti nukuttua hyvin. Lautasia ynnä muita keittiövälineitä en enää viitsi ostella, vaikka siitä kodikkuus vähän kärsiikin, Jonna naurahtaa.
– Unkarissa kävimme rentoutumassa kylpien. Se on paikallisten edullinen huvi. Kävin myös tyttöjen kanssa Budapestissä retkellä, Jonna muistelee.
Ulkomailla asumisen etuja edullisten ravintolaillallisten lisäksi on Jonnan mielestä se, että ainakin heidän perheensä alkoi tehdä enemmän matkoja, sillä Unkarista pääsi helposti muun muassa Itävaltaa tutkimaan. Yhteistä aikaa pari vietti viinilasillisten äärellä tunnelmallisessa pikkukaupungissa noin kerran kuussa sillä välin, kun lapsenvahti piti huolta tytöistä.
Unkarissa lapsista pidettiin huolta myös päivähoidossa. Molemmat tytöt oppivat nopeasti muun muassa lastenlauluja ja laskemaan.
Perhe on Koskirannoille tärkeä. He ovat päättäneet pysyä yhdessä ja näkevät siinä enemmän etuja kuin siinä, että tytöt ja Jonna jäisivät Suomeen.
Tytär kysyi, milloin palaamme kotiin
Jonna pohtii, että useat muutot saattavat näkyä lasten luonteissa:
– Isabel on luonteeltaan temperamenttisempi ja pippurisempi. Esmeralda taas on herkempi ja syrjään vetäytyvämpi. Mietin, mitä valmiiksi hiukan varautuneelle luonteelle tekee se, että olemme muuttaneet useasti. Esmeralda kyseli kesällä, koska palaamme takaisin Unkariin. Vastasin, että menemme kesäksi Suomeen ja sitten lähdemme uuteen maahan, Jonna kertoo.
Perheessä on eletty jännittäviä aikoja muutenkin kuin uuden muuttopäätöksen osalta. Tv-kamerat pyörivät Koskirantojen kotona kuvaten elämää Unkarin vuoden aikana. Sirpa Selänteen juontama Lätkä love -sarja näyttää ammattijääkiekkoilijoiden perheiden ilot ja surut.
– Pelkään, että lapset saattavat myöhemmin suuttua meille, että heidän itkukohtauksiaan näytetään. Pohdimme kyllä, miten paljon haluamme perhe-elämäämme avata. Me Teron kanssa kuitenkin halusimme, että elämämme ei näytä liian siloitellulta, koska totuus on, että meidänkin perheessämme eletään ihan tavallista arkea, Jonna toteaa.
Nyt syksyllä perhe on Suomessa vietetyn kesän jälkeen muuttanut Saksaan. Jonna ja Tero pohtivat paljon sitä, mitä olisi tapahtunut, jos Jonna ja tytöt olisivatkin jääneet Suomeen. He päätyivät kuitenkin yhdessä siihen, että haluavat pitää perheen yhdessä: tytöt ikävöisivät kovasti isäänsä ja isä tyttäriään.
– Helpottaa, kun on päättänyt, että päätösten kanssa on elettävä. Lopulta nämä ovat kuitenkin pieniä asioita. Olen varma, että myöhemmin muistelemme näitä vuosia elämämme parhaina, Jonna tuumii.
Lätkä Love alkaa maanantaina 9.9. TV5:llä.
Lue myös:
Yli pyykkivuorten -blogi: Usein muuttava on helposti juureton ja ystävätön
Kommentit (1)
Ei tuo helppoa elämää ole, mutta ihan yleisneuvona Jonnalle: älä surkuttele lapsia hoidosta hakiessasi, se vain kasvattaa lapsen turvattomuuden tunnetta ja saa pahan mielen vielä huonommaksi. Äidin tehtävä on olla reipas ja tuoda positiivisuutta ja sitä kautta lohtua surkeisiin hetkiin. Se antaa lapselle turvallisen mielen siitä, että maailma on edelleen paikoillaan vaikka takana onkin kurja päivä. Lapsi saa itkeä ja surra, ja äidin pitääkin lohduttaa, mutta hoidosta hakeminen on huono aika sille, koska sinne pitää mennä uudestaan. Tsemppiä Saksan syksyyn!