Minun tarinani 30.12.2022

Heidi Nyman oli ostoskeskuksessa pienen tyttärensä kanssa, kun vartijat piirittivät heidät – Nyt Heidi tekee kaikkensa murtaakseen romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja

Romaneihin liittyy monenlaisia ennakkoluuloja, jotka kumpuavat pääosin valtaväestön tietämättömyydestä. Heidi Nyman toivoisi, että häntä kohdeltaisiin vain ihmisenä ja äitinä.

Teksti
Elina Viitanen
Kuvat
Heidi Nymanin kotialbumi

Muutama vuosi sitten Heidi Nyman ja hänen 2-vuotias Claudia-tyttärensä olivat ostoskeskuksessa, kun vartijat yhtäkkiä piirittivät heidät. Heidin käsilaukku ja taskut pengottiin tarkasti läpi, sillä vartijat olivat varmoja siitä, että hän oli varastanut.

Tilanne oli todella ahdistava, Heidi muistelee.

– Onneksi Claudia oli niin pieni, ettei ymmärtänyt mitä tapahtui. Hän vain katseli ihmeissään, mitä vieraat ihmiset tekevät, Heidi kertoo pala kurkussaan.

Nykyään Heidi yrittää kauppareissuilla estää 5-vuotiasta Claudiaa huomaamasta, että vartijat seuraavat heitä. Hän haluaa suojella tytärtään ihmisten ennakkoasenteilta.

Lue myös: Kolorismi alkaa jo vauvaiässä: ”Kaikki mitä sinussa nähdään, on ihonväri”

Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa 1500-luvulta lähtien. Silti he kohtaavat edelleen syrjintää ja ennakkoluuloja niin julkisilla paikoilla, viranomaisten taholta sekä työn ja asunnon haussa, kertoo THL.

Heidin mukaan on tyypillistä romaniväestön kohtelua, että vartijat pysyttelevät lähietäisyydellä kaupoissa ja kauppakeskuksissa.

– Luulen, että vähemmistö on helppo leimata. Et ole koskaan vain sinä vaan olet myös se, mitä joku on sattunut kuulemaan tai mitä joku toinen vähemmistöösi kuuluva on tehnyt. Ajatellaan, että olemme yksi ja sama henkilö, vaikka olemme kuten muutkin – erillisiä ihmisiä.

Heidi on törmännyt myös lukuisiin harhaluuloihin, jotka liittyvät romaniperinteisiin. Yleinen väärä uskomus on esimerkiksi se, etteivät romaninaiset saisi leikata hiuksiaan tai että he nukkuisivat tai jopa uisivat romaniasut päällään. Nämä väittämät eivät tietenkään pidä paikkaansa.

Välillä ennakkoluulot ja loukkaukset menevät ihon alle.

– On raskasta joutua jatkuvasti todistelemaan sitä, miksi on olemassa ja miksi on sellainen kuin on. Eihän niin pitäisi olla, Heidi huokaa.

Kouluttautumiseen on iso kynnys

Heidi Nyman kertoo olevansa ihan tavallinen vantaalainen 25-vuotias nainen, jolla on ihan tavallinen perhe, joka tykkää käydä yhdessä ulkoilemassa ja eväsretkillä.

Heidin tytär harrastaa tanssia sekä kuorolaulua ja haaveilee esiintyjän ja Youtube-tähden ammatista. Perheeseen kuuluu Heidin ja hänen tyttärensä lisäksi myös Heidin aviopuoliso, joka työskentelee myyntineuvottelijana. Heidi itse on viimeisiä päiviä töissä koulun keittiöllä. Pian hän aloittaa sosionomiopinnot ammattikorkeakoulussa.

– Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä nuorten ja perheiden hyväksi, Heidi kertoo.

Heidin mukaan osa romaneista pyrkii koulu- ja työelämässä piilottamaan romanitaustansa, jottei kokisi syrjintää. Heidi ei alistu tähän, vaan aikoo näyttää taustansa avoimesti myös tulevassa koulussaan.

– Näin voin tehdä oman osani, että valtaväestö näkisi romanien kouluttautuvan ja tekevät töitä siinä missä muutkin. Haluan näyttää sekä itselleni että muille romaneille, että me pärjäämme myös korkeakoulussa.

Heidi huomauttaa, ettei kaikkien unelma ole korkeakoulu, mutta jos on, esteenä ei tulisi olla syrjityksi tulemisen pelko. Syrjintä on valitettavan tuttua monille romaneille niin kouluissa kuin työpaikoillakin.

– Minulla on viisi siskoa ja meistä jokainen on joutunut kokemaan syrjimistä koulussa ja työelämässä, Heidi sanoo surullisena.

Muuta ei tarvitse kuin puhua nätisti

Monet uskovat, ettei romani saa viettää aikaa valtaväestöön kuuluvan henkilön kanssa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Se, että romanit viettävät usein aikaa muiden romanien kanssa liittyy heidän historiaansa, yhteisöllisyyden kulttuuriin sekä siihen, etteivät valtaväestöön kuuluvat useinkaan halua tutustua romaniin, vaikka monet romanit olisivatkin avoimia ystävyydelle.

Heidin 5-vuotias Claudia-tytär on löytänyt päiväkodista ystäviä.

Claudia on onneksi saanut päiväkodista kavereita, eikä hän ole joutunut kohtaamaan syrjivää käytöstä. Tyttö on vieraillut kaverisynttäreillä kuin kuka tahansa, ja hänen luonaan on ollut kavereita synttärijuhlissa. Tapaamiset ovat sujuneet Heidin mukaan hienosti.

– Me otamme vieraat vastaan ihmisenä. Emme me oleta, että ensimmäistä kertaa meille kylään tuleva tietää kaikki tapamme. Tavalliset hyvät käytöstavat riittävät ihan niin kuin muuallakin.

Romaniperheissä on yksi keskeinen ohjenuora, joka vierailijoidenkin olisi hyvä tietää: rumia ei saa puhua, ei ainakaan vanhempien kuullen.

Heidin perheessä on myös tärkeää, että kädet pestään aina kotiin tultaessa ja ennen ruokailua, eikä sohvalle mennä syömään.

– Mutta nämäkin ovat sellaisia asioista, joista kyllä kerromme vieraille tarpeen vaatiessa, Heidi rohkaisee.

Heidi toivookin, että jokainen menisi romaniperheeseen omana itsenään ja uskaltaisi kysyä, jos jokin asia mietityttää.

Romani on ihminen

Heidillä on Tiktokissa kanava, jossa hän muun muassa purkaa romaneihin liittyviä ennakkoluuloja vastaamalla muiden käyttäjien kysymyksiin. Videot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja saaneet paljon positiivista palautetta, josta Heidi on ollut iloisesti yllättynyt.

– Olen huomannut tiedonjanon olevan valtava. Monikaan valtaväestöön kuuluva ei tiedä kulttuuristamme yhtään mitään ja siitä juuri ennakkoluulot syntyvät. Siksi koen tärkeäksi kertoa meistä ja tavoistamme.

Heidin ystävät ihmettelevät usein, miksi hän jaksaa vastailla hassuihinkin kysymyksiin kerta toisensa jälkeen. Heidi vastaa haluavansa pyrkiä suoristamaan ennakkoluuloja niin paljon kuin mahdollista, sillä se on tärkeää tulevan sukupolven – myös hänen oman tyttärensä – kannalta.

Vaikka Heidi sanoo romanien kohtelun parantuneen hänen lapsuudestaan, jolloin romanien syrjintä oli arkipäiväistä, on tekemistä vielä paljon.

– Romanien olisi avattava kulttuuriaan ja valtaväestön olisi niin koulu- kuin työelämässäkin lopetettava ennakkoluulojen lietsominen. Erityisesti vanhempien pitäisi olla huolellisia siinä, miten he puhuvat vähemmistöistä lapsilleen ja lastensa läsnä ollessa.

Faktatieto hälventäisi ennakkoluuloja.

– Minusta kouluissa pitäisi ehdottomasti opettaa esimerkiksi romanien historiasta ja kulttuurista, Heidi sanoo.

Heidi toivoo, että romanit nähtäisiin ihan tavallisina ihmisinä, tavallisina suomalaisina, joilla on omat henkilökohtaiset tapansa ja kulttuurinsa – aivan kuten jokaisessa perheessä.

Lue myös: 4 keinoa kasvattaa lapsi suvaitsevaiseksi

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X