Joogaohjaaja, hyvinvointikirjailija ja kolmen lapsen äiti Noora Lintukangas: ”Ruuhkavuosiarjessa voi viihtyä”
Kolme lasta, vanha puutalo ja kolme omaa yritystä. Joogaopettaja Noora Lintukangas on todellinen ruuhkavuosien asiantuntija. Hän tietää myös, että arjessa voi viihtyä. Siitä syntyi kokonainen kirja. Miten lapsiperheen arjen kaaosta voi sietää?
Joogaopettaja ja hyvinvointikirjailija Noora Lintukangas, 39, toivottaa loviisalaisen puutalon portailla vieraat tervetulleiksi.
Perheen lapset Greta, 6, Ruth, 5, ja Ida, 3, rientävät jo eteisessä vastaan. Noora on kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti, joka pyörittää kolmea yritystä. Siitä huolimatta tässä vanhassa puutalossa pikkulapsiperheen kaaos tuntuu olevan jossain valovuosien päässä. Miten hän sen tekee?
Huhtikuussa 2017 ilmestyvässä kirjassaan Viihdy omassa arjessasi – Mielen ja kehon harjoituksia kaaoksen keskelle Noora paljastaa salaisuuksiaan muillekin arjen vaatimusten keskellä tempoileville vanhemmille. Hänen oma tiensä arjessa viihtymiseen on kulkenut yllättävien valintojen kautta.
Maailmalta maalle
Kymmenen vuotta sitten Noora asui vielä Helsingin ydinkeskustassa. Hän oli kiertänyt vuosien ajan sukeltamassa Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.
Sitten maailmanmatkaaja kohtasi tulevan aviomiehensä Topin. Parin kuukauden tuttavuuden jälkeen he päättivät ostaa talon Loviisasta. Vanha puutalo oli purkukuntoinen, joten tuore pariskunta sai sen edullisesti.
– Emme olleet aiemmin edes käyneet Loviisassa. Vanhempani takasivat lainamme. Olemme jälkikäteen monesti miettineet, että olivatpa he rohkeita ja luottavaisia meidän suhteemme, Noora naurahtaa.
Noora ei ollut koskaan haaveillut lapsista saati omakotitalosta maalla. Yhtäkkiä hän vain havahtui siihen, että elämässä oli oikea vaihe perheen perustamiselle.
– Minun oli yllättävän helppo asettua tänne, vaikka olin elänyt hyvin erilaista elämää.
Lapset pienellä ikäerolla
Noora ja Topi menivät pian maalle muuton jälkeen naimisiin ja päättivät, että lapsia saa tulla, jos on tullakseen.
– Meillä molemmilla on sisaruksia, joten oli jotenkin selvää, että haluaisimme useamman lapsen. Saimmekin lapset varsin pienillä ikäeroilla. Gretalla ja Ruthilla on ikäeroa puolitoista vuotta, ja Idalla ja Ruthillakin vain kaksi, Noora kertoo.
Noora ja hänen miehensä remontoivat Loviisasta purkukunoisen puutalon kodikseen. Perheen kolme lasta ovat syntyneet pienellä ikäerolla.
Perheenäidin ja yrittäjän arki on kiireistä. Nuoremmat lapset ovat osan viikosta päiväkodissa ja esikoinen Greta käy esikoulua.
Noora ohjaa joogatunteja omalla salillaan Ruotsinpyhtäällä. Hän avaa vanhalla Strömforsin ruukkialueella tänä keväänä myös kahvilan yhdessä miehensä kanssa. Tähän päälle tulevat vielä toimittajan työt kahden naisen viestintätoimistossa sekä tuore hyvinvointikirja.
– Voisi sanoa, että mieheni ja minä elämme vahvasti elämän ruuhkavuosia. Kokemusasiantuntijuutta arjen kaaoksesta on, Noora nauraa.
Lue myös: Salkkari-näyttelijä Sara Parikka: ”Halusin lapset pienellä ikäerolla”
Vanhempi, hengitä ensin
Nooran elämässä kaaos ei kuitenkaan pääse niskan päälle tai näännytä. Tärkeä voimavara hänelle on kundaliinijooga. Se on tuhansia vuosia vanha tietoisuuden joogaksi kutsuttu joogalaji, jonka ikiaikaiset opit kehon ja mielen kehittämisestä sopivat Nooran mielestä hyvin myös meidän aikaamme ja suomalaiseen arkeen.
Kundaliinijoogan hengitysharjoitukset ovat Nooralla käytössä päivittäin. Ne tarjoavat ensiavun ahtaissa paikoissa: kun lapset herättävät pitkin yötä tai kun on myöhästymässä tärkeästä tapaamisesta.
– Kehotan lapsiakin aina ensin hengittämään, jos heillä on riitaa keskenään tai jokin muu hätä. Hengitys on paras mahdollinen ankkuri tähän hetkeen. Rauhallisen hengityksen kautta pääsee syvemmin kiinni omiin tunteisiinsa ja siihen, mitä juuri nyt tapahtuu.
Noora varaa itselleen jokaisesta aamusta lyhyen oman hetken, jolloin hän vain istuu ja hengittää.
– Tuon pyhän aamuhetken avulla löydän oman paikkani maailmassa, ennen kuin päivän hektinen hässäkkä taas alkaa.
Lue, miten lapsi voi hyötyä joogaharjoituksista
Ärtymyksestä energiaa
Pikkulapsiarkeen mahtuu haastavia hetkiä, joissa hengittelykään auta. Aamuiset liikkeellelähdöt lasten kanssa ovat Nooralle tällaisia tilanteita. Yhdeltä ovat tumput hukassa, toisen kenkä on jossakin. Onnistuisiko lasten vain pelleilemättä laittaa takki päälle? Eikö tämä koskaan ala sujua helpommin?
Sama tilanne toistuu melkein joka aamu, mutta silti ärtymys valtaa mielen.
– Tekisi mieli korottaa ääntä, vaikka tiedän, ettei ole lasten vika, että olemme myöhässä. Olisin voinut aloittaa aamutoimet aiemmin.
Kaikilla on hetkiä, jolloin hermot menevät. Noora on huomannut, että pienten lasten vanhemmat usein kokevat, ettei saisi olla vihainen, vaan pitäisi pysyä aina rauhallisena.
Vapauttava uutinen heille on, että itse asiassa ärtymystä juuri tarvitaan siinä hetkessä. Itselleen pitääkin antaa lupa suuttua.
– Oikein kanavoitu ärtymyksen energia antaa tarvittavan voiman siihen, että hanskat löytävät parinsa, kengät saadaan jalkoihin ja koko katras autoon. Juuri sillä energialla ostokset saadaan pakattua ja karkkihyllyn edessä kiukutteleva 3-vuotias kaupasta kotiin. Ei aggressiolla, vaan päättäväisesti ja topakasti.
Lue myös: 15 vinkkiä: näin teet arjesta helpompaa
Lapsi on vanhemman peili
Noora haluaa kasvattaa myös lapsensa hyväksymään tunteensa ja luottamaan niihin. Jotta tunteiden kuuntelemisen merkitystä voi opettaa lapsilleen, pitää ensin opetella tunnistamaan ja hyväksymään omat tunteensa.
– Lapset ymmärtävät monesti paremmin kuin minä itse, mistä on kyse. Jos he kiukuttelevat, kun olen heidän kanssaan, se usein heijastaa vain sitä, mitä minussa silloin sisäisesti tapahtuu. Lapset peilaavat vanhempiensa tunteita.
Tytöt Greta, Ruth ja Ida mahtuvat keinumaan ja voimistelemaan vanhan talon korkeissa huoneissa.
On tärkeää pysähtyä kiireenkin keskellä aidosti kuuntelemaan lasta. Lapsen tunteita ei saa mitätöidä – oli kyseessä sitten uhmaikäisen kiukkukohtaus tai jäätelön valinta kioskilla.
– Sen sijaan, että kiireessä kehotat lastasi valitsemaan mansikkapallon, pysähdy kuuntelemaan häntä. Pyydä lasta sulkemaan silmänsä, laittamaan vaikka käsi sydämelleen ja miettimään, minkä jäätelön haluaisi. Väärää vastausta ei ole.
Noora on pysähtynyt kuuntelemaan tuntemuksiaan myös lastensa synnytyksissä. Varsinkin kuopuksen syntymä oli suorastaan meditatiivinen kokemus.
– Idan synnytys oli upea kokemus, sillä saimme tarpeeksi tilaa, aikaa ja rauhaa. Minusta tuntui, että olimme mieheni kanssa omassa kuplassa ja vauva saapui maailmaan hyvin rauhallisesti. Jälkeenpäin sanoin Topille, että voisin tehdä tämän uudestaan, Noora naurahtaa.
Noora oli kuopuksen kohdalla myös valmistautunut synnytykseen paremmin, sillä tiesi jo suurin piirtein, mitä on tulossa.
Hän olisi mielellään harkinnut kotisynnytystäkin, mutta Loviisan lähistöllä ei ollut kotikätilöä saatavilla.
Lue myös: Huutaminen, mykkäkoulu ja syyttely – tunnista ja riko kotoa opitut käyttäytymismallit
Koko haastattelun voit lukea Kaksplussasta 3/2017. Tilaa Kaksplus kotiisi tai digilehden lukuoikeus täältä!
Lue myös:
5 tehokasta joogaharjoitusta odottajalle
Kasvatushoroskooppi: näin tuet eri tähtimerkkien kehitystä
Jaa oma kokemuksesi