Kun Netasta tuli äiti, hänen ADHD:nsa muuttui täysin: ”En haluaisi luopua näistä piirteistä”

Lasten erityispiirteistä puhutaan paljon, mutta vanhempien omista piirteistä harvemmin. ”Näitä asioita hävetään turhaan”, sanoo Netta Mustola, joka haluaa murtaa ADHD-piirteisiin yhdistettyjä ennakkoluuloja.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat Netta Mustolan kotialbumi
Netta Mustonen on äiti, jolla on ADHD
Jos perheessä on ADHD-piirteitä, Netta kannustaa kiinnittämään huomiota kahteen asiaan: tunteiden ja stressin säätelyyn sekä omiin uskomuksiin.

Kun Netta Mustolasta, 31, tuli äiti, hänen ADHD-piirteensä muuttuivat.

– Niistä tuli oikeastaan päinvastaisia kuin ennen. Lapsena minulla oli tosi sotkuinen huone, täynnä tavaraa ja paperisilppua. Tavarat menivät aina hukkaan tai unohtuivat jonnekin. Nykyisin siivoan melkein neuroottisesti ja teen asiat heti, jotta ne eivät unohdu, Netta kertoo.

–  Siinä on vähän sellainen ajatus taustalla, että asiat leviävät käsiin, jos en ole tarkkana.

Lue myös: Katri Manninen: ”Lapsiperhearki oli kaaosta ennen ADHD-diagnoosiani”

Arki pienen pojan yksinhuoltajana ja päiväkodin lastenohjaajana sujuu hyvin. Netan täytyy kuitenkin jatkuvasti tarkkailla omaa kuormittumistaan.

–  Kaverini voivat vain lähteä kotoa huoletta, edes sammuttamatta valoja. Minun pitää tarkistaa, ettei mikään ole jäänyt päälle ja kaikki tarvittava on varmasti mukana. Kaikki pitää merkitä kalenteriin, joka on koko ajan näköpiirissäni. Jos se ei ole kalenterissa, sitä ei tapahdu.

Lapsen saaminen teki Netan arjesta helpompaa. Perhearjen rutiinit tuovat elämään järjestystä ja pitävät motivaation hyvällä tasolla.

–  Jos ei ole tarpeeksi rutiinia ja toimintaa, minusta tulee kauhean väsynyt. Minulla pitää olla aktiivinen elämä, jotta voin paremmin, Netta kertoo.

–  Jos minulla ei olisi lasta, rutiinien ylläpitäminen olisi vaikeampaa. Kun poikani lähtee lomailemaan pohjoiseen isänsä luo, rutiinit katoavat. Hyvä jos muistan edes syödä silloin.

Netta on kokemustoimija ja pitää Instagramissa omaa ADHD-tiliä @netastiadhd. Hän haluaa puhua oireyhtymästään avoimesti ja murtaa myyttejä.

Erityispiirteitä hävetään turhaan, hän sanoo.

Ajantajun opettelu on ollut haastavaa

Netta eroaa muista äideistä lähinnä siinä, että hänen on vaikea kestää tylsiä hetkiä. Koko ajan pitää olla tekemistä ja jotain meneillään. Paitsi silloin, kun aivot menevät jumitustilaan. Silloin asiat etenevät käsittämättömän hitaasti.

Jumittaminen on tavallaan ADHD-piirteisten ihmisten vahvuus. Se on hyvin luova tila, jonka aikana syntyy hyviä ideoita.

Lue myös: Luovuus on ADHD-piirteisen lapsen supervoima – jota ei osata tukea

Hyperfokusoituminen puolestaan on uppoutumista tiettyyn mielenkiinnon kohteeseen. Se on yksi ADHD-oireyhtymän keskeisistä piirteistä.

Kun ihminen on hyperfokusoitunut johonkin asiaan, hän ei tykkää keskeytyksistä. Jos tekeminen keskeytyy, hänen on vaikea jatkaa uudelleen siitä, mihin jäi.

–  Olen oikeastaan suunnannut taipumukseni hyperfokusoitumiseen lapsiin ja äitiyteen. Tykkään etsiä tietoa ja kehittyä sekä äitinä että lastenohjaajana. Haluan panostaa lapseni kasvatukseen, Netta pohtii.

Jos jokin asia ei ole aivan valtavan kiinnostava, keskittyminen on vaikeaa. Lapsen tärkeisiin asioihin Netta pystyy keskittymään. Kevyemmässä juttelussa keskittyminen saattaa herpaantua ja hän joutuu kysymään: mitä sinä sanoitkaan.

–  Kun katson leffaa lapsen kanssa, minun on hyvin vaikea keskittyä siihen, mitä elokuvassa tapahtuu. Ryhdyn tekemään kaikkea muuta samaan aikaan. Jos katson yksin elokuvaa suoratoistona, elokuvan loppuun katsominen voi kestää neljäkin päivää, Netta kertoo.

Myös ajantajun opettelu on ollut haastavaa. ADHD-piirteisen aikataulut eivät ole aina realistisia.

Kuormittuminen on sana, joka toistuu Netan puheessa usein.

–  Kuormitun tosi herkästi. Jos ympärillä on paljon ääniä, se kuormittaa. Joskus sanon lapselleni, että äitiä vähän häiritsee nuo äänet, laitatko kuulokkeet, jos hän esimerkiksi katsoo vieressäni videota puhelimella, hän kertoo.

–  Ääniyliherkkyys riippuu paljon siitä, olenko kuormittunut. Joskus äänet eivät häiritse lainkaan, mutta jos on kuormitusta, olen herkempi.

Netta on oppinut huomaamaan, milloin meneillään on liikaa kaikkea. Esimerkiksi lapsen kaveri ei voi aina tulla yökylään, jos äiti tuntee olonsa valmiiksi kuormittuneeksi, mutta silloin voi keksiä yhdessä korvaavaa tekemistä.

– Jos tuntuu, että se on nyt liikaa, sanon ei. Omasta jaksamisesta täytyy pitää hyvää huolta. Kun omassa elämässäni on riittävästi liikuntaa, terveellistä ruokaa, unta ja omaa aikaa, jaksan paremmin myös lapsen kanssa.

Tunteiden säätelyä voi opetella yhdessä lapsen kanssa

Tunteiden säätely ja käsittely on monille ADHD-piirteisille haaste, joka vaatii opettelua. Netta on opetellut tunteiden säätelyä yhdessä lapsensa kanssa.

–  Kiinnitämme tunteiden säätelyyn tosi paljon huomiota. Tulkitsen herkästi toisten puheilta ja ilmeitä. Välillä teen virhetulkintoja. Lapseni on samanlainen. Hän tulkitsee tunteitani ja joskus minun täytyy sanoa hänelle, että äitiä harmittaa nyt yksi asia, mutta kyllä tämä tästä helpottaa. Tämä ei johdu nyt millään tavalla sinusta.

Jos tunteet kaappaavat vallan, katastrofiajatukset pyyhkäisevät mukaansa. Niiden vastavoimaksi Netta on opetellut todennäköisyysajattelua.

–  Todennäköisyysajattelu tarkoittaa minulle ajatuksia siitä, mitä nyt voi todennäköisesti tapahtua ja mitä ei.

Ketään ei pitäisi kutsua ADHD:ksi – ihminen on paljon muutakin

Netta ei ole kokenut tulleensa leimatuksi ADHD:n vuoksi. Mutta se voi johtua siitä, että hän työskentelee kasvatusalalla.

– Ajattelen, että ADHD on nimitys, joka kuvastaa tiettyä osaa persoonastani. Se ei määritä minua ihmisenä. En haluaisi luopua näistä piirteistä. En olisi minä, jos näitä piirteitä ei olisi. Toivon, että ihmiset suhtautuisivat ADHD:n hyvin ja ilman ennakkoluuloja, sillä se helpottaa ADHD-piirteisten lasten ja aikuisten elämää, Netta sanoo.

– Kaikilla ihmisillä on varmasti monenlaisia ongelmia, ihan kaikenlaisissa perheissä. Jossain vaiheessa tein päätöksen, etten enää välitä liikaa, mitä muut ihmiset ajattelevat minusta. Muiden mielipiteiden miettiminen vain lisää kuormitusta.

Netan paras tuki ovat olleet toiset ADHD-piirteiset ihmiset, joihin hän on tutustunut ystäväpiirissä ja sosiaalisen median kautta.

– Heidän kanssaan on ulottuvuus, jota ei voi olla muiden kanssa. Huumori on esimerkiksi sellaista, että sitä eivät muut ymmärrä.

Jos perheessä on ADHD-piirteitä, Netta kannustaa kiinnittämään huomiota kahteen asiaan: tunteiden ja stressin säätelyyn sekä omiin uskomuksiin.

– Minulla oli esimerkiksi pitkään uskomus, etten voi koskaan oppia lukemaan kirjoja, koska en pysty keskittymään. Kyllä minä voin lukea, mutta lukijana kehittyminen vie aikaa. Aivot ovat muovautuvat. Kun toistan jotakin tekemistä sinnikkäästi, lopulta aivot mukautuvat.

Lue myös: Onko lapsella ADHD? Näistä merkeistä tunnistat sen

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä