Oletko valmis vanhemmaksi? Nämä 7 merkkiä kertovat sen
Kypsä aikuinen tietää, että pienen lapsen perustarpeet pitää asettaa ykköseksi. Hän ei kuitenkaan yritä olla täydellinen, vaan tietää, että lapsen hyvinvointi riippuu hänen jaksamisestaan. Listasimme merkit, jotka kertovat, että olet valmis vanhemmuuteen.
Aikuisen on usein lykättävä omia menojaan ja mielihalujaan lapsen vuoksi. Hyvä vanhemmuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei vanhemmalla saisi olla omaa elämää.
Listasimme seitsemän asiaa, jotka kertovat, että olet valmis vanhemmaksi. Älä silti huolestu, jos kaikki kohdat eivät kuvaa sinua. Tärkeintä on se, että tunnistat kasvun paikkasi ja olet valmis työskentelemään niiden kanssa. Hyvä vanhemmuus ei tarkoita täydellisyyttä, vaan vastuullisuutta.
1.Asetat lapsen perustarpeet ykköseksi
Kyky huomioida lapsen tarpeet on vanhemmuuden perusta. Tämä ei tarkoita sitä, että vanhemman pitäisi unohtaa itsensä ja toteuttaa lapsen jokainen toive. Hänen on kuitenkin ymmärrettävä, että mitä pienempi lapsi on, sitä avuttomampi hän on, ja sitä voimakkaampia ovat hänen perustarpeensa.
Vauva on aluksi konkreettisesti kiinni vanhemmissaan. Yöunet katkeavat ja lounaat jäähtyvät, kun vauva vaatii ruokaa kelloon katsomatta. Aikuisten onkin lykättävä omia halujaan lapsen perustarpeiden, kuten ravinnon ja lohdun vuoksi.
Vanhempien on huomioitava myös toistensa tarpeet, jotta perhe-elämä ja parisuhde toimisivat. Molemmat eivät voi jäädä päivittäin ylitöihin ja olla tämän jälkeen koko iltaa harrastuksissaan.
Älä kuitenkaan huolestu, vaikka kokisit olevasi mukavuudenhaluinen ja itsekäs. Se, että tiedostat tämän ja olet valmis opettelemaan joustavuutta, on hyvä alku. Muista myös, että omista perustarpeistaan, kuten syömisestä huolehtiminen ei ole itsekästä, vaan välttämätöntä, jotta jaksat hoitaa lasta.
Nämä 20 merkkiä kertovat, että olet hyvä vanhempi
2. Pyrit hallitsemaan tunteesi
Tunteiden hallitseminen ei tarkoita sitä, että aikuiset eivät saisi näyttää negatiivisia tunteitaan. Vanhempikin saa olla vihainen, surullinen ja masentunut. Lapsi ei kuitenkaan saa joutua pelkäämään aikuisen jatkuvia raivokohtauksia tai luhistumisia.
Kun lapsi kiukuttelee, kypsä aikuinen hillitsee itsensä – ainakin useimmiten. Jos vanhempi itkee tai huutaa lapsen nähden, hän käy tilanteen läpi lapsen kanssa ja selittää, mistä hänen reaktionsa johtui. Lapsi ei joudu näkemään tavaroiden paiskomista tai väkivaltaa, eikä häntä kohdella väkivaltaisesti.
Näin hillitset itsesi uhmaikäisen kanssa – 7 vinkkiä
3. Pystyt luomaan vakautta ja rutiineja
Ennustettavuus ja rutiinit ovat lapsen turvallisuudentunteen perusta. Vanhemman pitäisikin pyrkiä luomaan lapselle mahdollisimman vakaa kasvuympäristö.
Vakaus ei tarkoita sitä, että perhe ei saisi muuttaa tai vanhempien pitäisi kitkuttaa toimimattomassa suhteessa lasten vuoksi. Elämä ei kuitenkaan voi olla täynnä jatkuvia äkkikäännöksiä, joihin lasta ei valmistella millään tavalla. Perhe-elämään sopimatonta impulsiivisuutta ovat myös vanhempien katoamistemput, holtiton päihteidenkäyttö ja kyvyttömyys huolehtia itsestään.
Joskus lapsen syntymä rauhoittaa sekavaa elämää eläneen aikuisen. Aikuinen ei saa kuitenkaan kuvitella, että lapsi saa hänen elämänsä raiteilleen, vaan hänen on tehtävä se itse.
Äiti otti huostaan narkomaaniystävänsä lapsen
Keskustele: Minua uhataan huostaanotolla, olenko muka huono kasvattaja?
4. Tunnet turvaverkkosi
Oma tarvitsevuus voi yllättää tuoreet vanhemmat. Jotta he saisivat yhteistä aikaa, jonkun on autettava lapsenhoidossa. Töistä pois jääminen ei ehkä onnistukaan aina, kun lapsi sairastaa.
Vaikka elämää ei kannata ennakoida liikaa, omaa turvaverkkoaan kannattaa pohtia ennen lapsen syntymää. Kaikilla ei ole mummeja ja kummeja, ja sukulaiset voivat asua kaukana. Tällöin kannattaa selvittää, voiko apua saada esimerkiksi ystäviltä, naapureilta, kunnalta tai maksullisista hoivapalveluista.
Sukulaisavun puutetta ei kuitenkaan kannata murehtia liikaa, sillä myös oma asennoituminen vaikuttaa jaksamiseen. Tärkeintä on tiedostaa oman elämäntilanteensa rajat ja mahdollisuudet ja pystyä elämään niiden kanssa.
Keskustele: Olen väsynyt ja mies ei auta, mistä hoitoapua?
5. Osaat hoitaa raha-asiasi
Varakkuus ja vakituiset tulot eivät ole hyvän vanhemmuuden mittareita. Aikuisen on kuitenkin osattava hoitaa raha-asiansa fiksusti, sillä uusi perheenjäsen tarkoittaa myös kuluja. Lapsen hyvinvointi on asetettava ykköseksi, eikä viimeisiä euroja voi tuhlata ruoan sijaan huvitteluun.
Vastuullinen aikuinen hallitsee rahankäyttönsä ja miettii perhettään, ei vain omia mielitekojaan. Hän ymmärtää antavansa myös lapsille mallin rahankäytöstä. Jos perheen rahatilanne on huono, hän ei turvaudu pikavippeihin, vaan selvittää, millaista taloudellista tukea he voivat saada.
Näin lapsiperhe säästää rahaa – 15 vinkkiä
Keskustele: Millaisessa rahatilanteessa uskaltaa yrittää lasta?
6. Menojalkasi ei vipata jatkuvasti
Vanhemman on hyväksyttävä se, että häntä tarvitaan kotona. Hauskanpidon ei tarvitse loppua lapsen syntymään, mutta koti ei voi olla paikka, jossa aikuiset käyvät vain kääntymässä.
Vaikka biletysvaihe olisi jäänyt taakse, aikuisen pitää miettiä, onko hänellä muita intohimoja, jotka kiilaavat lapsen edelle. Työ ja harrastuksetkin voivat imeä mukanaan niin voimakkaasti, että perhe jää aina kakkoseksi.
Keskustele: Vaimon biletys on karannut käsistä
7. Huolehdit omasta jaksamisestasi
Vaikka vanhemmuus on joustamista ja lapsen tarpeiden kuuntelemista, se ei saa polttaa aikuista loppuun. Oman jaksamisen sivuuttaminen voi väsyttää vanhemman, sillä pikkulapsiaika on usein itsessään kuormittavaa.
Vastuullinen vanhempi tunnistaa omat rajansa ja kuuntelee myös itseään. Hän tietää, milloin hän tarvitsee lepoa ja muiden apua. Hän ymmärtää, että itsensä hoitaminen on myös lapsen hoitamista, sillä vanhemman uupumus vaikuttaa koko perheeseen.
Vanhempi, näin saat omaa aikaa – 10 vinkkiä
Lähteet: Babble, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Väestöliitto
Jaa oma kokemuksesi