Paula Nivukoski, 35, nimesi lapsena jopa varpaat, ja hänenkin lapsensa ovat supersuosittua E-nimitrendiä – ”Se on kummallista, miten äänteeseen liittyy jokin mielikuva”

Sanaleikkejä rakastava kirjailija Paula Nivukoski on valmistautunut Muumi-lastenkirjaansa 30 vuotta. Lasten nimien yhtäläisyys meinasi häntä alkuun hävettääkin.

Teksti Piia Matikainen
Kuvat Riikka Austen
Kun Paula Nivukoski kaipasi inspiraatiota lastenkirjan seikkailutunnelmaan, hän pyöräili yössä tai lennätti leijaa.
Kun Paula Nivukoski kaipasi inspiraatiota muumikirjan jännittävään tunnelmaan, hän pyöräili yössä tai lennätti leijaa.

Kesällä kirjailija Paula Nivukoski, 35, lähti yöllä yksin pyöräretkelle. Kesken lenkin hän poikkesi keinumaan vanhojen tammien väliin ripustettuun puukeinuun. Kännykästä oli loppunut akku, eikä taskussa ollut paperia.

Kun mieli rupesi tuottamaan tarinaa, oli pakko alkaa höpöttää ääneen: Muikkusen myrskylyhdyn sytytin särkyi. Öljy läikkyi yli. Pimeys tiivistyi ympärille. Myrsky syleili yksinäistä, sydän hytisi kylmyydessä…, Nivukoski papatti polkiessaan.

Kotona hän kirjoitti kaiken muistiin. Niin syntyi Y-tarina Muumilaaksosta kertovaan aakkoskirjaan, jonka Nivukoski teki Otavan pyynnöstä. Kirja on osa lukemaan ja kirjoittamaan innostavaa kansainvälistä Reading, Writing and the Moomins -konseptia.

Onnelliset aakkoset (Otava) on samalla sekä seikkailumatka Muumilaaksoon että sanojen maailmaan, ja kirjassa on Tove Janssonin alkuperäiskuvitukset.

– Suomen kielessä parasta on monipuolisuus ja monimuotoisuus. Omassa kielessä pystyy muokkaamaan kieltä ja luomaan uudissanoja, jotka ovat ymmärrettäviä. Tovekin käytti sivistyssanoja ja hauskoja asioiden nimiä, Nivukoski sanoo.

Hän haluaa tarinoillaan näyttää, että yksityiskohdat ovat merkityksellisiä ja että muutamasta sanasta voi aueta kokonainen maailma.

E niin kuin omat lapset

Kun Paula Nivukoski oli lapsi, hän kirjoitti lelujensa nimet lyijykynällä kaapinoveen ja nimesi jopa omat varpaansa. Kirjainten ja sanojen harrastajalle myös omien lasten nimien valitseminen edelsi tarkkaa kirjainten makustelua.

– Nimet päätettiin, kun nähtiin, keitä nämä tyypit ovat. Se on kummallista, miten äänteeseen liittyy jokin mielikuva. Kun synnärillä katsoin kuopustani, tajusin, että hän on Eliel. Sitten tajusin, että sehän on paappani toinen nimi.

6-vuotiaalla Elielillä on 9-vuotias isosisko Elisa.

–Tykkään e-kirjaimesta, mutta on hassua, että molempien lasten nimet alkavat samoilla tavuilla. Kun tajusin yhtäläisyyden, alkoi ensin vähän hävettää, mutta sitten mietin, että he ovat yksilöitä eivätkä tule aina esitellyiksi vain toistensa sisaruksina.

Onnellisten aakkosten E-tarinaa kirjoittaessaan Nivukoski yritti olla miettimättä liikaa sitä, että kirjain on niin rakas.

– Kyllähän siihen tuli elämänohjeita, mutta kirjoitin jotenkin koko opusta omille lapsilleni ja hekin odottivat sen valmistumista paljon.

Lue myös: Huomasitko, mikä yhdistää Suomen rakastetuimpia etunimiä? 5 tämän hetken nimitrendiä

Paula Nivukoski ajatteli ensimmäisessä lastenkirjassaan jatkuvasti, että hän kirjoittaa nimenomaan omille lapsilleen.

Paula Nivukoski huomasi ensimmäisessä lastenkirjatyössään jatkuvasti kirjoittavansa kuin omille lapsilleen.

Paula Nivukosken tutkimuksia meressä ja taivaalla

Paula Nivukosken kaksi aiemmin ilmestynyttä romaania ovat olleet kiiteltyjä historiallisia kasvutarinoita, synkkiäkin. Lastenkirjan tekeminen on hänelle uutta, mutta muumien maailma on ollut hänelle läheinen lapsuudesta aikuisuuteen asti.

– Mietin parikymppisenä, kehtaanko taas pyytää lahjaksi Muumi-kirjaa. Olen tehnyt lukiossa esitelmiä ja yliopistossa kandityönkin muumeista. Olen valmistautunut tähän kirjaan 30 vuotta.

Kirjan tekoprosessi oli nopea ja intensiivinen. Nivukoski aloitti alkukesästä, painoon teos meni joulukuun alussa.

– Olen kirjoittanut muumimaisissa seikkailuissa: öisellä pyöräretkellä, kelluessani merellä ja lennättäessäni leijaa. Valitsin aina kirjaimen, jota lähdin pyörittelemään.

Yhdelläkin kirjaimella on Nivukosken mukaan valtavasti merkitystä: ei ole sama, valitseeko tarinaan verbin möllöttää vai töllöttää.

– Ilahduin myös lapsellisesti siitä, etten valinnut vierasperäisiin kirjaimiin Åkea ja Qvistia. Piti löytää uudenlainen tapa nähdä aakkoset. Esimerkiksi q:ta tarkastelin ennen kaikkea äänteellisesti.

Eliel ja Elisa tulivat avuksi, kun äiti automatkoilla pyöritteli sanoja ja höpötteli tarinanraakileita ääneen.

– Lapsetkin innostuivat leikkimään sanoilla. Esimerkiksi kirjassa esiintyvä myttyrässä-sana on tyttäreni ehdottama.

Paula Nivukoski

  • Syntynyt 1985 Isossakyrössä.
  • Asuu lastensa kanssa Laihialla hyvin lähellä metsää, muttei kauhean kaukana kaupungista.
  • Harrastaa metsäkävelyitä, leijan lennätystä, uintiretkiä ja pieniä seikkailuja.
  • Julkaissut romaanit Nopeasti piirretyt pilvet (2019) ja Mainingin varjo (2020).
  • Ensimmäinen lastenkirja Onnelliset aakkoset julkaistiin tammikuussa 2021.

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä