Minun tarinani 21.02.2018 Päivitetty 13.08.2019

Raskaana oleva viiden lapsen äiti Terhi: ”Vauvaonnen lisäksi meillä on ollut surua”

Kaksplussan bloggaaja Terhi Nyykooli, 33, ei aikoinaan halunnut lainkaan lapsia. Nyt hän on viiden lapsen äiti ja odottaa kuudetta.

Teksti
Oili Urmas
Kuvat
Sara Pihlaja / Otavamedia

”Teini-iässä ajattelin, että en halua lasta. Näin televisiosta ohjelman, jossa näytettiin synnytys aivan liian tarkkaan. Päätin, että en ikinä synnyttäisi. Ajattelin näin parikymppiseksi asti. Silloin avasin suuni ja kerroin miehelleni Jyrille vauvahaaveistani. Yllätyin niistä itsekin.

Olimme tutustuneet Jyrin kanssa opiskelijapippaloissa, ja hänkin halusi lapsia. Päätimme kuitenkin lykätä vauvan hankintaa, koska olimme vielä opiskelijoita.

Esikoinen pääsi silti yllättämään muutaman kuukauden kuluttua. Elämä heitti häränpyllyä, kun raskaustesti näyttikin plussaa. Pienen hämmennyksen jälkeen oli kuitenkin selvää, että tämä lapsi kuuluu meille. Olin 21-vuotiaana kaveripiirini ensimmäinen, joka sai lapsen, mutta ratkaisu tuntui oikealta. Oma äitini tuki minua.

Terhi Nyykooli kuuden lapsen äiti

Marraskuu 2005: Emilia-vauvan kanssa kylässä mummolassa. © Terhi Nyykoolin kotialbumi

Perheemme kasvoi vähitellen. Vanhin lapsemme Emilia on nyt 12-vuotias ja nuorin lapsistani on Sisu, 2. Heidän välissään ovat Siiri, 8, Eeli, 7, ja Sohvi, 4.

Nyt odotan kuudetta lastani, jonka on määrä syntyä ensi keväänä. Olen tullut aiemmin helposti raskaaksi, mutta nyt kävi toisin. Kuukaudet vain vierivät, ja tein negatiivisia raskaustestejä. Ajattelin, että ehkä kroppani ei vain jaksa enää uutta raskautta ja tämä on sen tapa viestiä siitä. Itkin monesti noiden kuukausien aikana.”

Terhi Nyykooli kuuden lapsen äiti

Toukokuu 2009: Toinen tyttö sai nimekseen Siiri. © Terhi Nyykoolin kotialbumi

Erilainen kuudes raskaus

”Olen aina rakastanut olla raskaana. Olen ollut paremmassa kunnossa raskaana kuin muina aikoina. Tosin tässäkin tämä kuudes odotus tekee poikkeuksen. Nyt olen saanut varmaankin kaikki mahdolliset vaivat ja kärsinyt voimakkaasta pahoinvoinnista. On ollut pakko levätä.

Synnytykseni ovat olleet hyvin erilaisia. Esikoisen synnytys kesti kauan, melkein 17 tuntia. Synnytys tuntui niin kivuliaalta, että vannoin miehelleni, ettei lapsia tulisi enempää. Toisin kävi.

Toisen lapsen synnytys oli paljon lyhyempi ja kivuttomampi kokemus. Kolmannen lapsen syntymä nostatti sykettä, kun hän päätti tulla maailmaan hyvin nopeasti, reilussa tunnissa. Kotoamme on synnytyssairaalaan 70 kilometriä, joten emme ehtineet olla sairaalassa pitkään.

Neljäs synnytys oli tarkoitus käynnistää, joten olin jo sairaalassa, kun tyttö syntyi yöllä. Viides synnytys jouduttiin käynnistämään.

Saa nähdä, millainen synnytys tällä kertaa on edessä. Mietin, voiko kaikki sujua hyvin vielä tässäkin synnytyksessä. Minulle ei ole tehty kertaakaan sektiota, ja pelkkä ajatuskin siitä jännittää.”

Terhi Nyykooli kuuden lapsen äiti

Joulukuu 2010: Eeli tuli vauhdilla maailmaan. © Terhi Nyykoolin kotialbumi

Keskenmeno ja lapsen reuma raskaita kantaa

”Vauvaonnen lisäksi meillä on ollut surua. Minulla oli keskenmeno juuri ennen joulua vuonna 2007. En ole koskaan ollut henkisesti ja fyysisesti niin rikki. Tilanne herätti siihen, ettei lapsia niin vain saada.

Toisella tyttärellämme todettiin lastenreuma, kun hän oli vajaan kahden vuoden ikäinen. Ensin Siiri alkoi itkeskellä öisin. Hän saattoi heräillä kymmenenkin kertaa yössä, jolloin hän huusi suoraa huutoa ja pyöri sängyssä niin, että teloi itseään sängyn laitoihin. Häneen ei saanut koskea, joten yleensä vain istuin itkien ja täysin avuttomana sängyn vieressä. Se epätoivo, joka minulla ja miehelläni oli, kun istuimme öisin sängyn laidalla, tuskin koskaan unohtuu.

Elämä oli aikamoista kaaosta, koska kävimme lapsen kanssa todella paljon lääkärissä. Kolmannen lapsen vauva-aika meni aika sumussa. Nyt sairaus on osa perheemme arkea, ja tilanne on onneksi tällä hetkellä rauhallinen. Reuma ei juuri rajoita Siirin liikkumista tällä hetkellä.”

Terhi Nyykooli kuuden lapsen äiti

Lokakuu 2015: Sisu, Sohvi ja Eeli. © Terhi Nyykoolin kotialbumi

Irti päästäminen on vaikeaa

”Arkemme vaatii paljon järjestelyä. Kaikki menot on kirjattu perhekalenteriin, ja osa niistä on puhelimen muistissakin, jotta mikään ei unohtuisi.

Hoidan pääasiassa itse perheemme kauppareissut. Yleensä minulla on yksi lapsista mukanani, jolloin voimme viettää yhteistä aikaa.

Suurperheen arjessa riittää kotitöitä. Suurin sotku syntyy silloin, kun kaikki lapset ovat kotona. Pikku Kakkosen jälkeen kerämme lelut paikoilleen, ja kaikki osallistuvat siihen.

Olen ollut todella kiinni vauvoissani imetyksen vuoksi. Olen silti yrittänyt antaa huomiota kaikille lapsille tasapuolisesti. Nautin siitä, että minulla on aikaa heille. Olen läsnä, halaan ja otan syliin.

Kokeilin tarha-arkea, kun esikoiseni oli reilun vuoden; silloin opiskelin ja tein töitä. Tuntui, että yhteistä aikaa oli liian vähän. Minulle vaikeinta on päästää irti lapsistani, kun he kasvavat.

Ajatuksemme lapsiluvusta on elänyt aina. Aluksi se oli vain yksi, sitten kolme ja ei enempää. Sen jälkeen lapsiluvun piti jäädä viiteen. Nyt on tunne, että tämä kuudes jää viimeiseksi. Iso perhe ei alkuun ollut edes haaveissa, mutta tässä sitä nyt ollaan ja mihinkään en osaani vaihtaisi.

Olen koulutukseltani ravintolakokki, mutta se ei ole minun kutsumukseni. Tulevaisuuden haaveenani olisi päästä opiskelemaan kätilöksi. Se jos jokin olisi työ, joka tuntuisi omalta.”

Terhin blogia Äiti ja Melukylän lapset voit seurata Kaksplus.fi:n blogimaailmassa osoitteessa kaksplus.fi/blogit

Terhi Nyykooli kuuden lapsen äiti

Terhi Nyykooli sekä lapset Emilia (ylhäällä vasemmalla), Sohvi, Eeli, Siiri (alhaalla vasemmalla) ja Sisu. © Sara Pihlaja / Otavamedia

Kommentit (1)

Ihana tarina ihanasta Terhistä ja perheestä!

Vastaa käyttäjälle Hanna / Tli pyykkivuorten Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X