Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – Millaista sijaisvanhemmuus on?

Lasten sijoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja sijaisperheistä on huutava pula. Vain alle 40 prosenttia huostaanotetuista lapsista saa sijaisperheen. Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?

Teksti Elisa Hurtig
Kuvat iStock
Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – mitä se vaatii?

Lasten huostaanotot ja sijoitukset biologisen kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Usein syynä ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja lasten hoitamisen laiminlyönti. Sijaisvanhemmaksi ryhtymällä on mahdollista auttaa.

Huostaanotettuja lapsia sijoitetaan sekä perhesijoituksiin että laitoksiin. Perhehoidossa lapsi saa turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön silloin, kun omassa kodissa asuminen on mahdotonta. Perhehoidon tavoite on tarjota lapselle turvallinen koti, jossa arki on tasapainoista ja ennakoitavissa.

Perhesijoituksessa lapsi elää sijaisperheen jäsenenä. Sijaisperheen merkitys lapsen kehitykselle on huomattu merkittäväksi kiintymyssuhteiden muodostumisen kannalta. Perhesijoitukset ovat myös yhteiskunnalle taloudellisesti laitosmaisia hoitomuotoja edullisempi ratkaisu.

Sijoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Monien sijoitettujen lasten sijoitustarve kestää aikuisikään asti, ja sijaisperheen luomat ihmissuhteet jatkuvat aikuistumisen jälkeenkin.

Lue myös: Sijaisvanhemmaksi ryhtynyt Satu Taiveaho: En enää koe olevani lapseton

Kuka voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi?

  • Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Sijaisperheen ihmissuhteiden on oltava hyvät ja elämän turvallista.
  • Sijaisvanhemmilla voi olla omia biologisia lapsia.
  • Sijoitettuja lapsia voi olla perheessä neljä, mutta lukuun lasketaan myös biologiset alle kouluikäiset lapset. Eli jos perheessä on kaksi alle kouluikäistä biologista lasta, se voi ottaa kaksi sijoitettua lasta.
  • Uusperheet soveltuvat hyvin sijaisperheiksi.
  • Sijaisvanhemmille ei ole asetettu ikärajoja, mutta perhettä etsiessä pyritään siihen, että vanhempi sopisi ikänsä puolesta lapsen biologiseksi vanhemmaksi.
  • Sijaisperheen vanhemmat voivat käydä normaalisti töissä kodin ulkopuolella tai he voivat toimia sijaisvanhempina päätoimisesti.
  • Lapsi ja perhe saavat tutustua toisiinsa ennen sijoituspäätöstä.
  • Alle 18-vuotiaita hoitavalta vaaditaan rikosrekisteriote.
  • Sijaisperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto, joka todentaa, ettei perheellä ole terveydellisiä esteitä vastata lapsen tarpeisiin.
  • Sijaisvanhemmaksi ei voi ryhtyä, jos perheessä on akuutti, toistuva tai pitkäaikainen lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkuus, akuutti, toistuva tai pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma, meneillään oleva huoltajuuskiista, kriisi omassa elämässä tai vakava sairaus.

Mitä sijaisvanhemmuus vaatii?

Ennen sijaisvanhemmuutta tulevien sijaisvanhempien on käytävä PRIDE-ennakkovalmennus, joka antaa tietoa tulevasta. Kaupungit, alueelliset sijaishuollon tai perhehoidon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat järjestävät valmennuskursseja.

Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen vaatii sellaista terveyttä ja voimavaroja, jotka riittävät lapsen hoitamiseen. Varsinkin alussa sijoitettu lapsi voi vaatia paljon sijaisvanhempien aikaa.

Vanhemmilla tulee olla aikaa myös yhteistyöhön lapsen biologisten vanhempien, sosiaalityöntelijöiden sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa.

Perheen kodin tulee olla sellainen, että sijoitetulle lapselle on omaa tilaa ja rauhaa. Tavallinen perheasunto on toki riittävä.

Lue myös: Mitä adoptioneuvonnassa kysytään?

Mistä tukea sijaisvanhemmaksi ryhtyneelle?

Sijaisperheellä on oikeus koulutukseen ja työnohjaukseen. Niiden avulla vahvistetaan sijaisvanhempien osaamista ja jaksamista.

Sijaisvanhemmaksi ryhtyneelle on tarjolla paljon erilaisia vertaisryhmiä. Yksi vertaistuen muoto on mentorointi, jossa kokenut ja kouluttautunut perhehoitaja antaa vertaisasiantuntija-apua aloittelevalle tai vaikeassa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle.

Jos sijoitus päättyisi, sijaisperheelle tarjottaisiin tukea ja ohjausta.

Keskustele: Sijaisvanhemmaksi ryhtyvät ja sijaisvanhempina olevat

Saako sijaisvanhemmuuteen rahallista tukea?

Sijaisvanhemmalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Palkkio määräytyy lapsen hoidettavuuden perusteella. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokaan, vaatetukseen ja muihin päivittäisiin menoihin. Se on verotonta.

Jos suunnittelet sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, voit olla yhteydessä esimerkiksi oman paikkakuntasi sosiaalitoimistoon tai perhehoidon yksikköön, alueelliseen sijaishuoltoyksikköön, Pelastakaa Lapset ry:hyn tai SOS-lapsikylä ry:hyn.

Lue myös:

Sijaisvanhemmaksi ryhtynyt pariskunta kertoo: Tällaista on sijaisvanhemmuus
Kymmenen kysymystä adoptiosta
Äidin persoonallisuushäiriö johti huostaanottoon

Lähteinä Perhehoitoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos Perhehoidon tukipalvelu

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Kulukorvaus ei ole verotonta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä