Oppimishäiriödiagnoosit yleisempiä joulukuussa syntyneillä – myös äidin koulutustasolla ja yksinhuoltajuudella vaikutusta

Turun yliopiston tutkimuksessa on selvitetty tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lapsen oppimishäiriöihin. Lääketieteen lisensiaatti Bianca Arrheniuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että loppuvuodesta syntyneet lapset saavat enemmän oppimishäiriödiagnooseja.

Lue myös: Lapsen uhmakkuushäiriö menee harvoin ohi ilman hoidollista apua – näin erotat sen tavallisesta uhmasta

Sama päti myös yksinhuoltajien sekä matalan koulutason omaavien äitien lapsiin.

Mukana tutkimuksessa oli 6 490 lasta. Heillä kaikilla oli erikoissairaanhoidosta annettu lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeuden diagnoosi.

Otos oli tehty käyttämällä valtakunnallista rekisteriä. Diagnoosit oli annettu vuoden 2012 loppuun mennessä.

Oppimishäiriödiagnoosin saaneista 62,8 prosentilla oli lisäksi jokin muu puheen, kielen tai motoriikan kehityksen häiriö tai psykiatrinen häiriö.

– Löydös kertoo siitä, että ne lapset, jotka lähetetään erikoissairaanhoitoon, ovat usein monialaisen arvion ja hoidon tarpeessa, Arrhenius kertoo tiedotteessa.

Tutkija muistuttaakin, että aina oppimisvaikeudet eivät ole niin vaativia, että niiden vuoksi lapselle annettaisiin diagnoosi.

– Jos esimerkiksi lapsella on pelkkä lukivaikeus, jonka kanssa pystyy koulutyössä etenemään, häntä ei yleensä ole tarpeen lähettää erikoissairaanhoitoon. Näin ollen on muistettava, että otos kuvaa erikoissairaanhoidossa hoidettuja lapsia.

Oppimishäiriöt ovat vahvasti perinnöllisiä

Oppimishäiriöitä on arviolta 5–10 prosentilla väestöstä. Niiden synty selittyy tutkijan mukaan niin geeneillä kuin ympäristötekijöillä.

– Matalan koulutustason omaavilla vanhemmilla on muita todennäköisemmin myös oppimishäiriö, ja oppimishäiriöt ovat vahvasti perinnöllisiä. Lisäksi kotiympäristö saattaa olla oppimiselle vähemmän suotuisa, Arrhenius sanoo.

Oppimishäiriödiagnoosin lisäksi tutkimuksen lapsista merkittävällä osalla havaittiin muita motoriikan tai kielenkehityksen haasteita sekä psykiatrisia sairauksia.

– Huono-osaisuuden kasaantuminen samoille perheille näkyy tässäkin tutkimuksessa monella tapaa.

Lue myös: Syntymäkuukausi voi vaikuttaa elämään monin tavoin – 7 tutkittua asiaa, joilla on yhteyttä syntymäkuukauteen

Sikiöaikaisen D-vitamiinivajeen ei puolestaan havaittu olevan yhteydessä oppimishäiriödiagnoosiin.

Diagnoosia enemmän luokan nuorimmilla

Syntymäkuukaudella on aiemminkin epäilty olevan väliä sille, miten lapsi suoriutuu koulunkäynnistä.

Joulukuussa syntyneillä oli lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin lapsiin verrattuna.

– Tämä yhteys oli yllättävän vahva. Nuoren suhteellisen iän epäedulliset vaikutukset yleiseen koulumenestykseen olivat tiedossa, mutta aiempia tutkimuksia terveydenhuollossa varmistetuista oppimishäiriöistä ei ollut yhtäkään.

Suhteellisella iällä tarkoitetaan lapsen ikää suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään.

– Löydös selittynee sillä, että luokan nuorimpia lähetetään suhteellisesti enemmän erikoissairaanhoitoon eri syistä, Arrhenius jatkaa.

Arrheniuksen mukaan opetushenkilökunnan, terveydenhuollon ja vanhempien on syytä tiedostaa suhteellisen iän vaikutus myös silloin, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.