Avoliitto vai avioliitto? Perhejuristi kertoo huonosti tunnetut eroavaisuudet – ”Tulee monesti mieleen kun on myöhäistä”

Suomessa vieroksuttiin pitkään avoliitossa lasten saamista, ennen papin aamenta. Suurin osa esikoislapsista syntyy äidille, joka ei ole naimisissa. Avoliitto on silti yhä juridisesti erilainen.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
Avoliitto sopii monelle loppuelämän järjestelyksi, mutta silloin testamentti on ehdottoman kannattava.
Avoliitto sopii monelle loppuelämän järjestelyksi, mutta silloin testamentti on ehdottoman kannattava.

Avoliitto tarkoittaa pariskunnan vakituista yhdessä asumista. Se eroaa juridisesti avioliitosta, jossa osapuolet ovat naimisissa.

Suurin osa Suomessa syntyvistä esikoisista syntyy avoliitossa eläville, yhden vanhemman perheeseen, eri osoitteissa asuville vanhemmille tai johonkin muuhun perhemuotoon, jossa vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään.

Perhemuotojen kirjo on laajentunut radikaalisti. Vaihtoehtoja on monia muitakin kuin avoliitto, avioliitto tai yksin-/yhteishuoltajuus.

1960-luvun Suomessa vain viisi prosenttia esikoisista syntyi ”aviottomina”. Nykyisin suurin osa eli 56 prosenttia esikoisista syntyy äidille, joka ei ole naimisissa. Kaikista Suomessa syntyvistä lapsista 45 prosenttia syntyy muuhun perhemuotoon kuin avioliittoon.

– Lainsäädäntö on edennyt 1920-luvun alusta lähtien kohti sitä, että vanhemman siviilisäädyllä ei ole lapselle merkitystä, kertoo lakimies, varatuomari Kati Kyckling lakitoimisto Lexlysta.

Lapsen asema on nykyisin sama riippumatta siitä, ovatko vanhemmat naimisissa vai eivät. Avio- ja avoliitolla on kuitenkin merkittäviä juridisia eroja puolison aseman kannalta katsottuna.

– Lakipykälät saattavat yllättää siinä kohtaa, kun avopari kohtaa kriisin: Tulee ero ja ei olla asioista samaa mieltä, avopuoliso sairastuu tai kuolee, Kyckling luettelee tyypillisiä ongelmatilanteita.

Vuodesta 2007 perheoikeudellisten asioiden parissa työskennellyt Kati Kyckling näkee työssään, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa perhejuridiikasta.

– Perhejuridiikka koskettaa jokaista ihmistä. Jokainen meistä kuuluu perheeseen, perii ja kuolee. Lakiasiakirjat tulevat mieleen monesti vasta sitten, kun on liian myöhäistä. Jos perheenjäsenen oikeustoimikelpoisuus on lakannut esimerkiksi sairauden vuoksi tai läheinen kuolee yllättäen, asiakirjoja ei voi enää ryhtyä laatimaan.

Paperit kannattaa hoitaa kuntoon silloin, kun asiat ovat hyvin, Kyckling painottaa.

– Testamentin tekemisestä ajatellaan, että kyllä se pitäisi hoitaa, mutta ei se ole vielä ajankohtaista. Nykyisin perheeseen kuuluu usein sinun, minun ja yhteisiä lapsia. Monesti voikin olla niin, että myös niin sanottu isä- tai äitipuoli haluaisi perintöä jättää jälkeensä myös puolisonsa lapsille. Jos testamenttia ei ole, nämä ei-biologiset lapset eivät kuitenkaan peri mitään.

Tällöin käy niin, että vuosikymmeniä yhdessä asuneen perheen lapsista osa saa perintöä ja toiset eivät mitään, vaikka kaikki olisivatkin olleet sitä mieltä, että tarkoitus olisi jakaa kaikki omaisuus kaikkien lasten kesken.

Avoliitto ja huhu, jota juristi joutuu oikomaan

Avoliiton lakipykälistä liikkuu myös huhuja, jotka eivät ole totta. Yksi tällainen uskomus on, että yli kymmenen vuotta yhdessä eläneen parin omaisuus jaetaan erossa tai toisen kuollessa kuin avioliitossa.

– Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Vaikka avoliitto olisi jatkunut miten pitkään tahansa, se ei anna avioliiton oikeuksia. Avoliitossa pätee ns. nimiperiaate: Kumpikin saa pitää sen, mikä on hänen nimissään. Toisen kuollessa leski ei saa automaattisesti jäädä asumaan yhteiseen kotiin vaan asuminen on kuolleen puolison kuolinpesän osakkaiden hyväntahtoisuuden varassa.

Avoleski ei peri asuntoa eikä muutakaan omaisuutta, ellei testamentissa ole niin sovittu. Testamentti onkin ainoa keino turvata avopuolisoa, mikäli avoliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.

Jos avopari haluaa sopia omaisuuden jakamisesta toisin kuin laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta määrää, täytyy tehdä avoliittosopimus.

”Toisin kuin avioliitossa, ei avoliiton kohdalla aina ole selvää, milloin se alkoi tai loppui.”

Laissa on muun muassa kohta, joka antaa oikeuden hyvitykseen, jos avopuoliso on omalla työllään kasvattanut kumppanin omaisuutta. Oikeus hyvitykseen voi kuitenkin syntyä vain tilanteissa, joissa toisen avopuolison saama etu on vähäistä suurempi.

Esimerkiksi hyvitystä voisi tulla maksettavaksi tilanteissa, joissa toinen osapuoli on omalla kustannuksellaan maksanut remontteja, jotka kohdistuvat toisen puolison yksin omistamaan rakennukseen.

– Avoliittosopimuksessa voidaan sopia, että hyvitystä ei vaadita. Sopimuksessa voidaan sopia monista muistakin asioita, kuten siitä, kuka saa jäädä asuntoon ja asetetaanko asumiselle jokin määräaika.

Lisäksi sopimukseen kannattaa kirjata, milloin yhteistaloudessa asumisen katsotaan alkaneen ja millaisin ehdoin se aikanaan katsotaan lakanneeksi.

– Toisin kuin avioliitossa, ei avoliiton kohdalla aina ole itsestään selvää, milloin avoliitto katsotaan virallisesti alkaneeksi tai loppuneeksi.

Avoliitto ja parin juridinen salkku

Kati Kyckling kehottaa avopareja istumaan alas ja miettimään, mitä tarkoittaa avoliitto.

Jos jotain tapahtuisi, mitä haluatte asioiden menevän? Jos jompikumpi sairastuu, kenet hän haluaa hoitamaan asioita? Jos tulee ero, vakava sairaus tai toinen kuolee, mitä haluatte tapahtuvan asunnolle ja omaisuudelle?

Avoparin kannattaa laatia neljä juridista asiakirjaa:

1. Edunvalvontavaltakirja

Avopuoliso tai myöskään aviopuoliso ei voi hoitaa puolisonsa raha-asioita tai muita asioita automaattisesti. Edunvalvontavaltakirja on ainoa asiakirja, jolla henkilö voi itse etukäteen valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asioitaan tällaisessa tilanteessa.

Tekemällä edunvalvontavaltakirjan annat valitsemallesi henkilölle luvan hoitaa raha-asioitasi ja muita asioitasi, jos oma toimintakykysi pettää myöhemmin tulevaisuudessa esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai ikääntymisen seurauksena.

– Edunvalvontavaltakirja on kuin vakuutus oman toimintakyvyn heikkenemisen varalta ja se olisi hyvä olla kaikilla 18 vuotta täyttäneillä, Kati Kyckling kertoo.

Valtakirjan voi tehdä myös sähköisesti lakitoimiston verkkosivuilla. Asiakirja kannattaa kuitenkin käydä läpi lakimiehen kanssa.

– On ensisijaisen tärkeää, että asiakirjat on tehty ymmärrettävästi ja siten, että ne vastaavat oikeastikin laatijansa tarkoitusta. Asiakirjat saattavat maallikon silmiin vaikuttaa yksinkertaisilta, mutta lakimiehen kanssa käydyissä keskusteluissa varmistetaan kokonaiskuva ja se, minkälaisia muita vaikutuksia asiakirjoilla on.

Valtakirja saatetaan voimaan vasta, kun edunvalvonnan tarve on olemassa. Yleensä tähän vaaditaan lääkärintodistus. Lääkärintodistus ja valtakirja toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle, joka vahvistaa valtakirjan voimaan. Siihen saakka, kunnes valtakirjaa tarvitaan, valtakirja tulee pitää hyvässä tallessa. Sen voi esimerkiksi antaa valtuutetulle.

Edunvalvontavaltakirja on hyvä muistaa päivittää, jos elämäntilanne tai perhesuhteet muuttuvat.

Avoliitto on monille perheellisille luontevin parisuhdestatus. Sen tueksi voi laatia avoliittosopimuksen.

Avoliitto on monille perheellisille luontevin parisuhdestatus. Sen tueksi voi laatia avoliittosopimuksen.

2. Hoitotahto

Täysi-ikäisen terveystietoja ei lähtökohtaisesti luovuteta sairaalasta, ellei asianomainen ole antanut siihen suostumusta. Joskus terveystietojen kertomisessa saatetaan käyttää tilannekohtaista harkintaa ja tästä johtuen aviopuoliso saattaa saada kumppaninsa terveystiedot helpommin kuin avopuoliso.

Jos avopari tahtoo, että puolisolle luovutetaan terveystietoja, molempien kannattaa laatia hoitotahto.  Hoitotahdon voi laatia Omakannassa.

– Aika moni tietää, mikä on hoitotahto, mutta moni ei varmaankaan ole kuullut hoivatahdosta. Se on tärkeä asiakirja, kun haluaa ottaa kantaa omassa hoivassa tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi siihen, miten viimeiset vuodet haluaa kotona tai palvelukodissa viettää. Tällaiset toiveet voivat liittyä mm. musiikkiin, liikuntaan, ulkoiluun tai kauneudenhoitoon sekä ruoka- ja juomatottumuksiin, Kati Kyckling kertoo.

3. Avoliittosopimus

Avoliittosopimuksella voidaan sopia avoliiton aikaisen talouden hoitamisesta ja myös siitä, mitä tapahtuu, jos ero tulee eteen.

Avoeron varalta laadittavassa sopimuksessa avopuolisot voivat sopia ennakkoon sitovasti omaisuutensa jakamisesta ja avoliittolain mukaisen hyvityksen maksamisesta, jos avoliitto päättyy eroon.

Sopimus laaditaan avoliiton aikana ja se sitoo avopuolisoita, jos toinen osapuolista vaatii sitä noudatettavaksi avoeron jälkeen. Sen sijaan kuolleen avopuolison kuolinpesää se ei sido.

Avoliittosopimuksesta voi olla hyötyä myös silloin, jos toinen puolisoista jättää maksamatta oman osuutensa yhteisistä lainoista.

Avoliittosopimuksen voi laatia juristin kanssa tai omatoimisesti verkossa.

4. Testamentti

Jos puoliso kuolee, avopuolisolla ei ole asumisoikeutta edes puolisoiden yhteiseen kotiin ilman testamenttia. Avopuoliso voi jäädä asumaan esimerkiksi asuntoon, joka ollut parin yhteinen koti ainoastaan, mikäli kuolleen perilliset sen hänelle sallivat. Avopuolisolla ei ole oikeutta kumppaninsa omaisuuteen, ellei siitä ole testamentissa sovittu.

Testamentti suojaa myös uusperheen lasten asemaa. Monissa uusperheissä äiti- tai isäpuolella on pitkä ja läheinen suhde kumppaninsa lapsiin. Jos testamenttia ei ole tehty ajoissa, kumppanin lapset voivat jäädä ilman perintöä, jos omaisuus on ei-biologisen vanhemman nimissä.

Testamentin laatiminen ei vaadi niin paljon vaivannäköä ja rahaa kuin monesti kuvitellaan. Testamentin voi laatia myös verkossa. Kun testamentin laatii lakimiehen kanssa, saa samalla tietoa ja neuvoja muun muassa verotukseen vaikuttavista seikoista.

Lue myös: Lapsi tuo parisuhteeseen 7 karikkoa, joille ei kannata karahtaa – seksihukka ei ole niistä pahin

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä