Kosketuskiintiö täyttyi vauvanhoidossa – Mari, 35, kaipasi iltaan ennemmin pelkkää seksiä kuin halittelua sohvalla

Seksi tai edes puolison kainalossa makoilu voi olla viimeisenä mielessä, jos vauva on ollut iholla koko päivän. Kosketuskiintiö voi aiheuttaa parisuhteessa hämmennystä, mutta vaihe on usein ohimenevä.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Kosketuskiintiö voi täyttyä vauvan hoidosta.
"Ei kukaan jaksa olla toiselle läsnä ja rakastella, jos on ihan poikki", psykologi toteaa kosketuskiintiöstä.

Ei ole ihme, jos äiti haluaa oman kehonsa täysin itselleen, kun koko päivän iholla ollut vauva on vihdoin saatu yöunille. Puolison kosketusyritykset saattavat ärsyttää tai ahdistaa, vaikka aiemmin fyysinen läheisyys olisikin ollut itselle tärkeä osa parisuhdetta.

– On tavallista ja todella ymmärrettävää, että kosketuskiintiö täyttyy pienen vauvan kanssa. Ilmiö on tuttu hyvin monessa perheessä, kertoo psykologi, paripsykoterapeutti ja Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru.

Yksi heistä, jotka ovat pikkuvauva-aikana kaivanneet enemmän omaa tilaa kuin toisen kosketusta, on Mari, 35. Hänen lapsensa viihtyi vauva-aikana yksinomaan äitinsä sylissä – muuten hän itki.

–  Vauva oli hyvin suuritarpeinen eikä hyväksynyt muita kuin minut. Jos lähdin kahdeksi tunniksi pois, hän huusi koko sen ajan, eikä rauhoittunut isän tai mummin syliin, Mari kertoo.

Koska päivät kuluivat vauvaa kannellen, Mari ei enää iltaisin kaivannut kenenkään kosketusta vaan rauhaa omalle keholleen ja ajatuksilleen.

–  En halunnut kommunikoida kenenkään kanssa tai koskea kehenkään. Halusin vain nollata päätäni ja esimerkiksi selata kännykällä somea.

Kosketuskiintiö täyttyy erityisesti, jos oma tila on yleensäkin tärkeä

Se, ettei vauvan äiti kaipaa kosketusta ja että hän voi myös kokea seksuaalista haluttomuutta, saattaa johtua osittain hormonitoiminnasta. Hormonitoiminta vaikuttaa fyysisen läheisyyden tarpeeseen.

– Naishormonipitoisuudet, jotka ovat olleet raskauden aikana korkealla, romahtavat synnytyksen jälkeen. Ne voivat pysyä alhaalla useita viikkoja, jopa kuukausia, Suvi Laru kertoo.

Hormonipuutosten lisäksi seksuaalista haluttomuutta voi aiheuttaa uusi elämäntilanne, etenkin esikoisen vanhemmille.

– Vanhemmat voivat kokea rooliristiriitaa ja olla hämmentyneitä siitä, keitä he oikeastaan ovat: äitejä ja isiä vai parisuhteen osapuolia.

Kosketuksen tarpeeseen vauva-aikana vaikuttaa luonnollisesti myös se, kuinka paljon itse ylipäätään kaipaa kosketusta ja kuinka paljon haluaa koskettaa muita.

– Jos äiti on jo ennen vauvan syntymääkin tarvinnut itselleen ja keholleen paljon tilaa, vauvan jatkuva sylissä ja iholla olo voi tuntua vaativalta ja johtaa siihen, että kosketuskiintiö todella täyttyy vauvaa hoitaessa.

Marille fyysinen läheisyys on aina ollut luontainen osa parisuhdetta, mutta hän arvelee, ettei välttämättä ennen lapsen syntymääkään kaivannut kosketusta yhtä paljon kuin hänen puolisonsa.

– Olen enemmän introvertti kuin ekstrovertti ja aina tarvinnut paljon omaa aikaa. Puolisoni kaipasi jo ennen vauvaakin sylikkäin makoilua enemmän kuin minä.

Kosketuskiintiö voi täyttyä vauvavuonna helposti.

Kosketuksen tarpeeseen voi vaikuttaa myös raskas tai stressaava raskaus, synnytys tai vauvan ensiviikot. Esimerkiksi haasteellinen imetys voi työntää seksin kauas mielestä.

Tilanne voi aiheuttaa hämmennystä parisuhteessa

Tuore äiti saattaa kokea syyllisyyttä, ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta siitä, ettei kumppanin kosketus tunnu hyvältä tai kiinnosta lainkaan. Tilanne myös hämmentää puolisoa, joka voi kokea itsensä hylätyksi ja torjutuksi.

Omia tunteita olisi tärkeää uskaltaa sanoittaa ja puhua asiasta parisuhteessa rehellisesti, Suvi Laru painottaa.

– Seksuaalisuus on suurelle osalle aikuisista tärkeä osa parisuhdetta. On kuitenkin luonnollista, että välillä se myös muuttuu. Tämä tulisi ymmärtää.

Mari kokee, että hänen puolisonsa ymmärsi fyysisen tilan tarpeen hyvin, mutta henkisen tilan tarvetta ei niinkään.

– Hän ei ymmärtänyt, miksi halusin joskus vain selata kännykkää enkä jutella hänen kanssaan, Mari toteaa.

Välillä Mari itse syyllistyi siitä, ettei kokenut tarvetta olla miehelleen läsnä.

– Olin kuitenkin niin väsynyt, etten jaksanut ahdistua asiasta kauheasti. Oman ajan ja tilan tarve oli päällimmäisenä mielessä.

Fyysiselle läheisyydelle voi etsiä uusia tapoja

Vauva-aikana seksuaalisuus voi olla pienemmässä osassa parisuhdetta, koska pieni ihminen vie huomion eivätkä puolisot voi välttämättä olla seksuaalisesti yhtä läsnä kuin aikaisemmin. Läheisyydelle voi kuitenkin etsiä uusia tapoja.

– Kosketus voi olla esimerkiksi hartiahierontaa, kainalossa makoilua tai sylikkäin olemista. Vain mielikuvitus on rajana siinä, millaista läheisyys voi olla, Suvi Laru toteaa.

Laru muistuttaa, että seksuaalinen haluttomuus vauvan syntymän jälkeen on usein ohimenevää.

– Myöhemmin tilanne voi palautua, ja seksi olla jälleen isommassa osassa parisuhdetta.

Mari kertoo, ettei hän kuitenkaan kokenut vauva-aikana seksuaalista haluttomuutta vaan kyse oli oman tilan tarpeesta. Hän olisi mieluummin harrastanut seksiä ja ollut sen jälkeen yksinään kuin viettänyt koko illan kumppanin kainalossa sohvalla.

Väsynyttä ja kosketuskiintiön vauvan kanssa täyteen saanutta Maria ei myöskään ahdistanut vain kumppaninsa kosketus vaan kosketus ylipäätään.

Koska Marin hartiat olivat vauvan kantamisesta kipeät, hänen miehensä päätti ilahduttaa puolisoaan hierontalahjakortilla. Idea oli ihana, mutta Mari kävi hieronnassa vain kerran.

– Toisen ihmisen kosketus ahdisti, enkä voinut enää mennä sinne uudestaan. Sen sijaan esimerkiksi vedessä lillumisesta nautin. Se tuntui rauhoittavalta ja rentouttavalta. Kylpylälahjakortti olisikin näin jälkiviisaana ollut minulle parempi lahja, Mari pohtii.

Oma aika ja riittävä lepo voivat ruokkia läheisyyden tarvetta

Vaikka aika tekee usein tehtävänsä ja toisen läheisyys alkaa jossain vaiheessa jälleen kiinnostaa, asiaa on mahdollista itsekin edistää. Esimerkiksi se lisää läheisyyttä, että molemmat vanhemmat saavat välillä omaa aikaa.

– Tosiasia on se, että jos ihminen on hyvin väsynyt, hän ei jaksa olla kumppanilleen läsnä. Vauvanhoitoa voi vuorotella, vaikka toinen olisikin työssäkäyvä, jotta molemmat saavat tarpeellisia hengähdyshetkiä, Suvi Laru sanoo.

Lisäksi se, että molemmat vanhemmat saavat välillä nukkua kunnolla, on olennaista.

– Sanon aina pariskunnille, että unihetkien antaminen toiselle mahdollistaa läheisyyden hetket. Ei kukaan jaksa olla toiselle läsnä ja rakastella, jos on ihan poikki ja pelkää jopa nukahtavansa kesken kaiken.

Seksuaalisiin haluihin voi vaikuttaa, kuinka keho toipuu raskaudesta ja synnytyksestä. Jos kehoon on tullut arpia tai arkuuksia, seksi ei välttämättä houkuta ennen kuin ne ovat parantuneet.

Laru kehottaa naisia tutustumaan rauhassa muuttuneeseen kehoonsa esimerkiksi peilin avulla, koskettelemalla ja hakemalla lantionpohjan lihaksiin tuntumaa erilaisilla harjoituksilla.

– Sen jälkeen, kun on itse tutustunut kehoonsa, voi antaa myös kumppanin tutustua siihen.

Kosketuskiintiö täynnä vai parisuhdeongelmat sittenkin haluttomuuden syynä?

Aina haluttomuus fyysiseen läheisyyteen kumppanin kanssa ei kuitenkaan johdu vain vauva-ajasta. Sitä, ettei toista enää kaipaa lähelleen, voivat selittää myös parisuhteen ongelmat.

– Vuorovaikutus on ensisijaista, jotta edes halutaan läheisyyttä. Jos parisuhteessa ei koe tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ei läheisyyskään usein kiinnosta, Suvi Laru toteaa.

Mikäli parisuhteessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa toiselle puhutaan töksäytellen eikä vuorovaikutuksessa ole lämpöä, asian äärelle kannattaa pysähtyä.

– Apua kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään, jottei parisuhde kariudu.

Parisuhteen vaikeuksista voi puhua esimerkiksi neuvolapsykologin kanssa. Monet järjestöt, kuten Parisuhdekeskus Kataja ja Väestöliitto, tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, jotka auttavat parisuhteen pulmiin.

Kun Marin vauvan itkuisuus alkoi hieman helpottaa ja hänet pystyi jättämään mummille hoitoon, Mari ja hänen miehensä saivat jälleen enemmän aikaa toisilleen.

 Vauva-aikana on tärkeää, että kumpikin puoliso huolehtii itsestään, pyrkii antamaan toiselle tilaa ja ymmärtää, että kyseessä on vain ohimenevä vaihe. Ja tukiverkkojen tärkeyttä ei voi kyllin korostaa, että läheiset auttaisivat ja neuvola ymmärtäisi ja tukisi.

Mari ei esiinny jutussa oikealla nimellään perheen yksityisyyden suojaamiseksi.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä