Parisuhde ilman romantiikkaa – psykoterapeutti selittää, miksi suomalainen ”latenssimies” suhtautuu erikoisesti naisellisuuteen
Elämä on välillä niin kovaa, että parisuhteesta ja omasta mielestä katoaa kyky virittäytyä romanttisiin hetkiin. Romanttiseksi voi oppia – ja romantiikkaa pystyy luomaan myös ilman kumppania.
– Romantiikka! Onpa yllättävä aihevalinta. En muista milloin viimeksi olisin puhunut romantiikasta, psykoterapeutti Hedda Retu toteaa.
Suomessa puhutaan läheisyydestä, intiimiydestä, herkkyydestä ja rakkaudesta, mutta eipä juuri romantiikasta. Romantiikka on suomalaisessa kulttuurissa aliarvostettua, siitä vaivaannutaan ja sille naureskellaan.
– Suomalainen käsitys romantiikasta on monesti sitä, tässä sitä rapsutellaan toistemme kynsisieniä saunassa, Retu naurahtaa.
Mitä romantiikka on?
Romantiikka on 1700-luvun lopulla alkunsa saanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka korostaa tunteita, mielikuvitusta, sankarillisuutta ja taianomaisuutta. Romanttinen rakkaus haastoi 1800-luvulla järkeen ja hyötyyn perustuvan aviorakkauden.
Romantiikka yhdistetään usein tyttökirjallisuuteen, naisten viihderomaaneihin sekä ihmissuhde-elokuvien onnellisiin loppuihin. Keski-Euroopassa on levinnyt viime vuosina bookish-ilmiö. Sillä tarkoitetaan 16–40+-vuotiaita naisia, jotka ovat omistautuneet romanttiselle viihdekirjallisuudelle ja lukutoukka-pukeutumiselle, vastaiskuna naiseuden yliseksualisoimiselle.
Romantiikka on paljon muutakin.
– Minä näen romantiikan feminiinisen ja maskuliinisen energian tasapainona yksilössä ja parisuhteessa. Feminiinistä pehmeyttä, suojelevaa maskuliinisuutta ja eroottista yhteyttä, Hedda Retu määrittelee.
Oma romanttinen taso voi olla hukassakin. Silloin romanttisuus on joko yltiöpäistä ulkonäkökeskeisyyttä ja kiiltokuvamaista nukkekotielämää tai sitten kamppailee ja suorittaa niin kovaa, että pehmeä puoli saattaa unohtua täysin.
Anna.fi: Romanttinen ilman hempeilyä
Mihin romanttisuutta tarvitaan?
– Romantiikka tarkoittaa ihmisille eri asioita. Pohjimmiltaan se tarkoittaa kaikille pehmeyttä, yhteyttä ja rauhaa, Hedda Retu sanoo.
Romanttista käyttäytymistä ja sen puutetta on tutkittu vähän. Arkkityyppien psykologiassa viitataan siihen, että ihmisissä on erityyppistä energiaa. Jotkut ovat arkkityypiltään ja energialtaan enemmän romanttisia rakastajia ja toiset taas karkeampia sotureita ja kuninkaita, älyllä pelaavia strategeja ja viisaita tietäjiä. Jokaisessa ihmisessä on kuitenkin sekä feminiinistä että maskuliinista energiaa.
Jatkuvan taistelumoodin vastapainoksi tarvitaan myös pehmeää, feminiinistä energiaa. Jos tuntuu siltä, että on muuttumassa liian kovaksi ja karuksi, omaa pehmeää tasoa kannattaa etsiä ja vaalia.
– Elämässä tarvitaan molempia, kirkasta sähkövaloa ja kynttilän kajoa.
Jos ”maskuliininen kamppailu” ja arkinen puurtaminen on vienyt viimeisenkin feminiinisen pehmeyden elämästä, mielestä ja olemuksesta, omaa feminiinisyyttä ja pehmeyttä voi tietoisesti nostaa. Eikä siihen tarvitse edes kumppania.
Hedda Retu kehottaa miettimään, mistä asioista ja missä paikoissa itselle tulee romanttinen olo. Omaa aistillisuutta voi herkistää keskittymällä aistimaan, mitä näkee, kuulee ja tuntee, millaisia tuoksuja ja makuja aistii. Myös omaa ihoa ja kehoa kannattaa hoivata. Kun arki on kovaa, ihmiset vieraantuvat helposti omasta kehostaan ja keskittyvät pelkästään siihen, mitä päässä tapahtuu: 90 prosenttia omasta itsestä jää vaille huomiota ja hoivaa.
– Kun löytää itsestä pehmeyden, yhteyden ja rauhan, voi alkaa miettiä, miten tähän tunnelmaan liitetään toinen ihminen.
Lue myös: Perheen onnellisuus koostuu 6 asiasta – huippukokemuksia turha jahdata
Jaa oma kokemuksesi