Raskausajan oudot himot: hampurilainen hammastahnalla, kiitos
Mitä yhteistä on ultrausgeelillä, hammastahnalla ja varaston seinällä? No, ne ovat joillekin raskausajan suurinta herkkua.
”Kun odotin esikoistani, minun oli pakko saada säännöllisesti kaupan valmishampurilaisia. Söin niitä kylmiltään rasvattoman maidon kanssa. Mieheni juoksi eräänkin kerran lähimpään Siwaan juuri ennen sulkemisaikaa hakemaan hamppareita.”
”Sinappi, sinappi, sinappi. Sitä meni kahvin, sipsien ja popcornien kanssa sekä suoraan tuubista. Ja ainoa sinappi, joka kelpasi tarkoitukseen oli Turun sinappi. Kun sinappivillitys jäi, iski kanelihimo. Pystyin syömään jopa viisitoista korvapuustia päivässä. Lisäksi nuuskin kanelipurkkia ja tein riisipuuroa vain siksi, että voisin ripotella kanelia puuron päälle. Taisinpa joskus myös dipata sormeani kanelipurkkiin.”
”Minun oli pakko vähän väliä käydä haistelemassa ilmaa pyörävarastossamme, koska siellä haisi hyvälle – tavalliselle varastolle siis. Vaikka liikkuminen teki kipeää, himon iskiessä minun ei auttanut kuin mennä varastoon. Onneksi talossamme oli hissi.”
Seinä olisi maistunut
”Olisin halunnut syödä häkkikellarimme seiniä, joten kokeilin, maistuisivatko kalkkitabletit samalta. Maistuivathan ne, joten loppuraskauden aikana minulle tuli kalkkiriippuvuus. Minun piti saada pureskella yksi tabletti päivässä oikein antaumuksella. Se oli kuin olisin taivaaseen päässyt.”
”Himoitsin multaisia perunoita ja sairaalan ultrausgeeliä. Ai, että kun olisin saanut syödä niitä. Tyydyin kuitenkin keittelemään multaisia perunoita ja nuuhkin niiden tuoksua. Se oli ihanaa.”
”Halusin kaikkea, missä oli banaania. Himoitsin eritoten banaanikääretorttua ja banaanilimsaa, onneksi niitä löytyi lähikaupasta. Sanoin miehelleni, että mahassani taitaa olla apinanpoikanen.”
”Seisoskelin kuorma-autojen vieressä monta tuntia päivässä ja haistelin niitä. Lisäksi söin porkkanoita pussillisen päivässä ja saatoin vetäistä myös paketillisen juustoriisikakkuja suklaalevitteen kera.”
Suolaista ja makeaa
”Raskauden ensimmäinen kolmannes meni hampurilaisia ja mutakakkua syödessä, koska mikään muu ei maistunut. Myöhemmin mansikoiden ja suolakurkkujen yhdistelmä oli taivaallinen.”
”Kun olin raskaana ensimmäistä kertaa, minulla oli kamala himo suolakurkkuihin ja piimään. Niitä piti saada samaan aikaan. Eikä siinä vielä kaikki: ihan loppuvaiheessa raskautta minun oli saatava hammastahnaa.”
”Esikoista odottaessani söin jalapenoja purkkitolkulla, vaikka ne aiheuttivatkin ihan hirmuista närästystä. Myös limet olivat suurta herkkuani. Nykyään nelivuotias poikani syö mieluusti jalapenoja.”
”Kuulostaa hullulta, mutta raskausaikana rakastin bensan hajua. Aina kun menin tankkaamaan autoani, minun piti avata ovi, että sain haistella bensaa.”
”Vastakaadetun puun tuoksu oli ihana. Vielä loppuraskaudestakin minun oli pakko lenkkeillä harva se päivä viiden kilometrin päähän hakkuuaukean reunaan, sillä siellä oli lähin puupino.”
”Himoitsin auton ikkunoiden skrabausta. Välillä minun piti lähteä keskellä yötä puhdistamaan automme tuulilasia. Naapurit taisivat ihmetellä puuhiani, sillä en kuitenkaan koskaan lähtenyt autolla minnekään.”
”Ostin pullaa jokaisella kauppareissulla, vaikka en aiemmin juuri edes tykännyt pullasta. Erikoista oli myös se, että kaikki eläimiin liittyvät jutut itkettivät minua niin paljon, etten voinut enää katsoa mitään eläimiin liittyviä ohjelmia tai lukea eläimistä kertovia lehtijuttuja.”
Multaa ja hiekkaa
”Himoitsin raskauden loppuvaiheessa kaikkea maahan ja multaan liittyvää, kuten hiekkaa ja soraa. Söin viikossa säkillisen lanttuja hiekkahimooni.”
”Englanninlakritsi ja keskiolut. Kysyin neuvolassa, onko normaalia, että haaveilen baarikäynnistä, kun kävelenkin baarin ohi. Terveydenhoitajan mukaan se oli kuulemma normaalia.”
”Ranskalaisten dippaaminen vadelmahilloon. Nam.”
”Minun oli saatava tomaatteja, mutta koska oli talvi, ostin ulkomaalaisia tomaatteja. Sain niistä lopulta rikkiallergian.”
”Kurkkusalaatti. Vaikka ihan suoraan purkista syötynä. Jösses, että se oli hyvää. Jostain syystä raskauden jälkeen ei ole enää kurkkusalaatti maistunut.”
”Olisin voinut vaikka nukkua äitini perunakellarissa, sillä multaisten perunoiden tuoksu oli kertakaikkisen ihana.”
Lähde: Kaksplussan Facebook-ryhmä
Juttu julkaistiin Kaksplussassa 3/18.
Jaa oma kokemuksesi