Turvakoti on ilmainen pakopaikka, jos lähisuhteessa on väkivaltaa – tyypillinen asiakas on lapsiperheen vanhempi
Turvakoti tarjoaa akuuttia suojaa sekä auttaa pääsemään pois väkivaltaisesta elämäntilanteesta. Kaikki eivät silti uskalla tai koe voivansa lähteä.
Turvakoti on paikka, jonne voi väliaikaisesti paeta lähisuhteen väkivaltaa tai väkivallan uhkaa.
Asiantuntija Riina Karjalainen Ensi- ja turvakotien liitosta korostaa, että turvakotiin saavat tulla kaikki väkivallan uhrit sukupuolesta, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Tyypillinen turvakodin asiakas on lapsiperheen vanhempi, joka pakenee lapsineen väkivaltaista puolisoa.
– Näin ei kuitenkaan ole aina. Väkivallan kokijalla ei välttämättä ole lapsia eikä tekijä ole aina kumppani, vaan esimerkiksi vanhempaansa tai aikuista lastaan voi paeta turvakotiin, Karjalainen toteaa.
Turvakoti ei ole sama asia kuin ensikoti, joka auttaa odottajia ja heidän puolisoitaan pääsemään alkuun uudessa arjessa vauvan kanssa.
Missä turvakoti on?
Suomessa on tällä hetkellä 33 turvakotia. Niitä ylläpitävät Ensi- ja turvakotien liitto, muut järjestöt, kaupungit sekä sote-kuntayhtymät. Toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Oli kyseessä sitten akuutti väkivalta tai pitkään jatkunut tilanne, turvakoti ottaa aina vastaan. Suurissa kaupungeissa turvakodit voivat tosin olla niin täynnä, ettei sinne mahdu.
– Yksin ei kuitenkaan jätetä, vaan ohjataan ja autetaan paikkaan, jossa on tilaa.
Sen sijaan Lapissa ja muilla haja-asutusalueilla ongelmaksi voivat muodostua pitkät välimatkat. Välimatkasta voi tulla jopa kynnyskysymys turvakotiin hakeutumiselle, koska liian kaukaisesta sijainnista on vaikeaa kulkea töihin, kouluun tai päiväkotiin.
Karjalainen kuitenkin kannustaa, ettei pelkän pitkän välimatkan vuoksi kannata olla hakeutumatta turvakotiin.
– Turvakodissa mietitään asiakkaan kanssa yhdessä, miten työ- ja koulunkäynti saadaan järjestymään mahdollisimman hyvin.
Turvakoti on väliaikainen ratkaisu, ei kenenkään lopullinen osoite. Siellä ollaan yleensä pari päivää, pari viikkoa tai muutama kuukausi tarpeen mukaan.
Turvakoti on ilmainen
Turvakoti ei edellytä maksusitoumusta tai lähetettä, vaan sinne voi mennä oma-aloitteisesti. Oleilu turvakodissa on maksutonta.
– Maksuttomuus ja näin matala kynnys voivat tulla monille yllätyksenä, toteaa Riina Karjalainen.
Joskus lähtö akuutista tilanteesta tapahtuu niin äkkiä, ettei pakenija ehdi pakkaamaan mitään mukaansa. Turvakoti on varustautunut tällaisia tilanteita varten esimerkiksi hygieniatarvikkeilla ja joskus myös lainavaatteilla, joilla voi pärjätä muutaman päivän.
– Kotona voi käydä jälkikäteen hakemassa tavaroitaan. Tarvittaessa poliisi lähtee turvaamaan käyntiä kotona.
Turvakoti auttaa eri tavoin
Turvakodissa väkivallan kokijalle järjestetään huone, jossa on oma vessa ja suihku. Talo tarjoaa ruuan, ja ruokailut järjestetään yhteisissä tiloissa.
Pakenijaa vastassa ovat koulutetut ammattilaiset, jotka ovat paikalla vuorokauden ympäri. Kun ihminen on päässyt asettumaan, hänelle tarjotaan kriisiapua. Myös lapset saavat turvakodissa apua väkivallan kokemuksiinsa.
Keskusteluavun tarkoituksena on sanoittaa tilannetta ja auttaa pakenijaa pohtimaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.
– Aina väkivallan kokija ei edes tunnista, millaisten väkivallan muotojen uhriksi hän on joutunut ja miten se on vaikuttanut elämään, Karjalainen kertoo.
Jos väkivallan uhriksi on joutunut lapsia tai he ovat todistaneet väkivaltaa kotonaan, turvakoti tekee lastensuojeluilmoituksen.
– Lastensuojeluilmoituksen tarkoitus on varmistaa lapsen turvallisuus ja auttaa perhettä kokonaisuudessaan, ei viedä lapsia vanhemmiltaan.
Henkilökunta auttaa myös rikosilmoituksen teossa, jos väkivaltaa kokenut haluaa rikosilmoituksen tehdä.
Turvakoti auttaa akuutissa tilanteessa sekä ohjaa avun äärelle.
Mikäli väkivallan kokija päättää, että on aika erota väkivaltaisesta ihmissuhteesta ja muuttaa erilleen, turvakoti ohjaa avun äärelle.
Sosiaalityöntekijät auttavat uuden asunnon löytämisessä ja taloudellisen tilanteen järjestämisessä. Turvakodin juristilta saa tarvittaessa ilmaista lakineuvontaa.
Valitettavan moni silti palaa kotiinsa. Kotiinpaluun syyt ovat moninaisia. Pakenija voi toivoa, että väkivalta loppuu itsestään, tai rakkaus väkivallan tekijää kohtaan voi olla niin suurta, että tämän jättäminen on vaikeaa. Myös taloudelliset syyt voivat painaa vaakakupissa.
Päätöksen taustalla voi vaikuttaa pelko siitäkin, että väkivalta pahenee, jos ei palaa kotiin pian.
Milloin pitäisi mennä turvakotiin?
Väkivaltaa on monenlaista, muistuttaa Karjalainen.
– Turvakotiin voi tulla pakoon, jos kokee fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Myös väkivallan uhka on peruste tulla turvaan.
Joskus väkivaltainen tilanne kotona on kestänyt pitkään, eikä ihminen tiedä, olisiko parasta jäädä vai lähteä.
– Toisenlainen elämä saattaa pelottaa jopa enemmän kuin suhteeseen jääminen.
Väkivallan kokijat joskus ajattelevat, että tilanne on heidän omaa syytään. Läheisille tilanteesta voi olla vaikeaa kertoa, etenkin, jos kodin ulkopuolella väkivallan tekijä on hurmaava ja pidetty ihminen.
Väkivaltaiset läheiset ovat usein taitavia manipuloimaan ja kiristämään. Esimerkiksi puoliso voi uhata, että jos tulee ero, hän estää toista enää näkemästä lapsiaan.
– Väkivallan uhriksi joutuminen ei ole kenenkään omaa syytä, eikä kukaan ansaitse väkivaltaista elämää, Karjalainen toteaa.
– Jos joutuu toistuvasti pelkäämään ja muuttamaan omaa käytöstään väkivallan pelossa, tilanne on hälyttävä.
Jos ei ole varma, mitä pitäisi tehdä tai olisiko turvakoti omassa elämäntilanteessa hyvä vaihtoehto, turvakotiin voi soittaa ja kysyä neuvoa.
Jaa oma kokemuksesi