Hauskaksi tarkoitettu onnittelu: ”Eikö sinun pitänyt tehdä rahaa ennen lapsia?”

”Eikö sinun olisi pitänyt luoda ensin kunnolla uraa ja tehdä rahaa ennen kuin hommaat lapsia”, sanoi vanha pomoni 11 vuotta sitten työpaikan hississä.

Olin raskauden puolivälissä, ja vatsani oli alkanut näkyä. Ehkä kommentti oli hauskaksi tarkoitettu onnittelu, mutta siinä hetkessä se tuntui hieman tökeröltä. Vastasin lyhyesti kenkiini tuijottaen, että aina ei voi miettiä järjellä. Olin onnellinen, että hissi oli nopeasti ala-aulassa.

Tosin eipä hän ihan väärässäkään ollut. Olisin todellakin voinut varautua tulevaan esimerkiksi säästämällä pitkäjänteisesti hoito­vapaata varten, sillä vaikka mummollani oli aikanaan tapana toistella, että lapsi tuo leivän tullessaan, voisin väittää, että kyllä se lapsi sitä leipää myös nakertaa. Jo ennen kuin on syntynyt.

Lue lisää: Näin saat rahat riittämään äitiyslomalla: 10 vinkkiä

Sen on huomannut moni muukin. Kysyimme lukijoitamme, miten heidän taloutensa kävi, kun perheeseen syntyi lapsia ja tulot tippuivat hetkessä roimasti.

Monet kertoivat, että kotihoidon tuella tai vanhempainrahalla eläminen on synnyttänyt riitoja kumppanin kanssa, aiheuttanut ahdistusta ja ikäviä luottokorttilaskuja sekä pakottanut juoksemaan tarjousten perässä ja suunnittelemaan menoja tarkkaan.

Olisi ihana väittää, että raha ei tuo onnea, mutta kyllä se helpottaa elämää silloin, kun syksy vaihtuu yhdessä yössä talveksi, lapsen toppahaalarin hihat yltävät kyynärpäihin eikä kenkiä saa liukkaimmallakaan kenkälusikalla jalkaan.

Onneksi tilanne usein kohenee, kun palaa takaisin töihin. Tosin kyllä niihin lapsiin saa euron jos toisen silloinkin uppoamaan.

Raskauslaskuri – Katso raskaus viikko viikolta kuvina

Näin jälkeen päin osaan nähdä kotihoidon tuella kituuttamisen myös positiivisena ajanjaksona. Vaikka taloudellinen pärjääminen vaati välillä kikkailua, se myös opetti arvostamaan palkkatyötä, muutti kulutustottumuksia pysyvästi ja auttoi ymmärtämään jotain eri­arvoisuudesta. Ja ennen kaikkea sain viettää pitkään leppoisia aamuja aamu-unisen taaperon nukkuessa lämpimänä kiinni kyljessäni.

”Niin eihän onnea voi aina mitata rahassa”, sanoi vanha pomonikin, kun hissin­ovet alhaalla avautuivat.