Suomalaistutkimus: Koronan iskiessä päävastuu arjesta vieri äitien harteille – ”Äidin suurempi hoivavastuu saattaa jäädä näkymättömäksi”
Korona-arki hämärsi työ- ja perhe-elämän rajat varsinkin äideillä. Osa äideistä kertoi lastenhoitovastuun jakautuneen epätasaisesti jo ennen pandemiaa.
Korona-arki toi esiin arjen sukupuolittuneet rakenteet, Turun yliopisto tiedottaa kahden uuden, vertaisarvioidun julkaisunsa myötä. Korona-arki lapsiperheissä- eli KOLA-hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen tulos on tyly: korona-arki hämärsi työ- ja perhe-elämän väliset rajat varsinkin äideillä.
Lue myös: Näin moni lapsi jäi koronakeväänä pois päivähoidosta – kahden ryhmän välillä valtava ero
Tutkimuksen aineisto kerättiin huhti-toukokuun 2020 aikana. Tutkimukseen osallistui 354 vastaajaa.
”Projektipäälliköt” pyörittivät arkea
KOLA-hankkeen vastuullinen johtaja on Turun yliopiston sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salin. Tiedotteessa Salin toteaa, että sulkutoimenpiteiden ollessa tiukimmillaan keväällä 2020 kodit muuttuivat monitoimitiloiksi, eli yhtä aikaa päiväkodeiksi, kouluiksi ja työpaikoiksi.
– Lisäksi äidit kamppailivat usean samanaikaisen työvuoron kanssa: yhtä aikaa piti selviytyä töistä, lastenhoidosta, etäkoululaisten tukemisesta, ruoanlaitosta, pyykeistä sekä siivouksesta.
Lue myös: Vauvavuosi korona-aikana tarkoitti Ellalle, 27, että pikku Eemeli ei koskaan ehtinyt isoisän syliin
Salin luonnehtiikin, että osasta äitejä tuli ”korona-arjen projektipäälliköitä”, joiden harteille vieri päävastuu perheen arjen sujumisesta.
Lehtori Katri Otonkorpi-Lehtorannan mukaan perheissä, joissa molemmat vanhemmat jäivät etätöihin, oli usein vaikeuksia tilan jakamisen suhteen. Tutkimukseen osallistuneiden äitien vastauksissa korostui se, että äidit joutuivat joustamaan työskentelytilansa suhteen.
Äidille tyypillinen työskentelypaikka oli esimerkiksi keittiö tai muut kodin yhteiset tilat, jolloin lapset kokivat äidin olevan helposti heidän saatavillaan ja käytettävissään, vaikka myös äidin olisi pitänyt päästä keskittymään töihin.
Etäaikana kodissa saattoi olla monta ”työvuoroa” meneillään yhtä aikaa.
Äidit kokivat hoivavastuun kasautuvan heille erityisesti niissä tapauksissa, jos vanhemmista vain äiti oli jäänyt etätöihin.
Tutkimukseen osallistuneista äideistä 60 prosenttia työskenteli kokonaan etänä, 17 prosenttia osittain etänä ja 23 prosenttia ainoastaan työpaikalla.
Salin ja Otonkorpi-Lehtoranta kertovat, että osa äideistä mainitsi lastenhoitovastuun jakautuneen epätasaisesti jo ennen pandemiaa, mutta vielä silloin he eivät olleet kokeneet sitä ongelmalliseksi.
– Saattaakin olla niin, että normaalissa arjessa äidin suurempi hoivavastuu jää näkymättömäksi eikä nouse samalla tavoin työ- ja perhe-elämän rajojen hallinnan haasteeksi.
Tämä on Salinin ja Otonkorpi-Lehtorannan mukaan mahdollista, koska korona-arjessa hyvinvointiavaltion instituutioiden tarjoama tuki hävisi useimmilta lapsiperheiltä. Tällöin osassa perheitä lisääntynyt hoivavastuu ja muut tehtävät jäivät pääosin äitien vastuulle.
Kaikissa perheissä tilanne ei ollut näin lohduton, vaan hoivavastuuta oli pystytty jakamaan esimerkiksi sopimalla etukäteen lasten hoitovuoroista.
Tutkimus ei edusta kaikkia vanhempia
Tutkimusryhmä huomauttaa, etteivät kyselyn tulokset edusta kattavasti kaikkia suomalaisia lapsiperheitä. Tutkimukseen käytetty aineisto koostui ainoastaan naisten vastauksista, ja heistä jopa 81 prosenttia oli korkeakoulutettuja.
Analyysin ulkopuolelle rajattiin yksinhuoltajat sekä ne äidit, jotka itse olivat tai joiden puoliso oli työmarkkinoiden ulkopuolella. Rajaus johtui siitä, että tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan työssäkäyvien ja parisuhteessa elävien äitien tilanteeseen korona-aikana.
Näillä ehdoilla vastaajia oli siis yhteensä 354. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 38 vuotta.
Kotiliesi.fi: Miksi mökillä mies grillaa ja nainen tiskaa? Asiantuntija kertoo, miksi mökillä taannutaan perinteisiin sukupuolirooleihin
Jaa oma kokemuksesi