Pystyykö lapsilisän sijoittamaan? Kaksplus kysyi lähes tuhannelta vanhemmalta, ja vastaus on selkeä

Kaksplussan jättikysely paljastaa paitsi lapsilisän käyttötavat myös suomalaisvanhempien asenteet sitä kohtaan. Onko oikein, että toiset voivat kerryttää lapsilisillä jälkikasvulleen sievoisen pesämunan ja toiset eivät?

Teksti Maria Mäkituomas
Kuvat iStock
lapsilisän sijoittaminen
Lapsilisän sijoittaminen on harvinaista. Enemmistö vastaajista kertoi rahan kuluvan arjen tarpeisiin.

– Kaikki menee käyttöön, joka senttiä myöten.

Eteläpohjanmaalainen Niina, 35, on neljän lapsen äiti. Niina työskentelee laitoshuoltajana päiväkodissa, ja hänen miehensä on töissä rakennusalalla. Lapsilisä on Niinan mukaan perheelle suuri apu.

– Meillä ei olisi varaa laittaa sitä summaa säästöön. Toisaalta en ole koskaan ajatellutkaan, että lapsilisä pitäisi säästää, vaan että se on tarkoitettu lapsiin käytettäväksi.

Viimeksi rahalla on ostettu välikausivaatteita, sateenvarjo ja koulureppu.

Lue myös: Lapsilisät heti käyttöön vai säästötilille? Äitibloggaaja Terhi ihmettelee: ”Joskus kuulee, että lapsilisillä eläisi herroiksi”

Niina kuuluu perheineen enemmistöön. Kaksplussan kyselyssä selvisi, että liki 87 prosenttia perheistä käyttää lapsilisän arjen tarpeisiin ja hankintoihin. Kyselyyn vastasi 957 henkilöä.

lapsilisan sijoittaminen

Lapsilisän sijoittaminen on harvinaista

Lapsilisän pohjimmainen tarkoitus on tasata tuloja lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kelan tilaston mukaan vuoden 2020 joulukuussa lapsilisää sai 538 210 perhettä.

Näissä perheissä oli yhteensä 997 024 lasta, jotka muodostivat noin 18 prosenttia väestöstä.

Lapsilisän sijoittaminen ja säästäminen onkin kyselyn valossa paljon harvinaisempaa kuin sen käyttäminen arjessa. Vastaajista 10 prosenttia kertoi säästävänsä summan. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti sijoittavansa sen.

Pohjanmaalainen Sanna, 38, kertoo sijoittavansa 9-vuotiaalle tyttärelleen kuukausittain. Lapsilisä menee lähes kokonaisuudessaan tyttären rahastoihin.

Ammatiltaan Sanna on sairaanhoitaja. Lapsilisän sijoittaminen rahastoihin on hänen mukaansa helppoa, koska hän on sijoittanut ennenkin.

Lue myös: Sijoita lapsellesi 10 euroa kuussa ja hän voi tienata kymppitonneja!

– Haluaisin, että tyttäreni käyttäisi tulevaisuudessa sijoituksista kertyneet varat opiskeluun tai mahdollisesti asuntoon.

Myös 30-vuotias Emmi tähtää siihen, että lapsilisän voisi hyödyntää suuriin hankintoihin tulevaisuudessa. Siksi hän säästää summan kokonaisuudessaan joka kuukausi lapselleen.

Emmi työskentelee myyjänä. Hän, hänen yrittäjämiehensä ja heidän vuoden ikäinen poikansa asuvat Pohjois-Savossa.

Perheessä on harkittu myös lapsilisän sijoittamista, mutta tällä hetkellä säästäminen tuntuu selkeimmältä vaihtoehdolta.

– Koemme, että meidän täytyy perehtyä kunnolla rahastoihin, ennen kuin alamme sijoittaa.

Lue myös: Kannattaako lapselle säästää vai sijoittaa? Yksi asia on kumpaakin tärkeämpi, sanoo Vuoden sijoittaja Jasmin Hamid – näin hän itse toimii

Lapsilisän sijoittaminen ja säästäminen jakavat mielipiteitä

Lapsilisän saaminen ei riipu vanhempien omaisuudesta tai tuloista. Kela maksaa jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Onko oikeudenmukaista, että toiset voivat kerryttää lapsilisillä jälkikasvulleen sievoisen pesämunan ja toiset eivät?

Kyselyyn osallistuneista 23 prosenttia oli sitä mieltä, ettei lapsilisän sijoittaminen tai säästäminen ole hyväksyttävää.

77 prosenttia puolestaan vastasi hyväksyvänsä sen, että osa perheistä säästää tai sijoittaa lapsilisän.

lapsilisan sijoittaminen

Prosenttilukemat jakautuvat entisestään, kun kyselyyn vastanneet ottivat kantaa tulorajan tarpeellisuuteen.

Vastaajista 32 prosenttia eli liki kolmasosa ilmoitti, että heidän mielestään lapsilisän saamiselle pitäisi olla tuloraja. Enemmistö ei kuitenkaan kannattanut tulorajan asettamista.

Haastatelluista vanhemmista jokainen ajattelee, että lapsilisän kuuluukin olla kaikkien perheellisten oikeus.

– Asia on kovin ristiriitainen, mutta kaikilla pitää olla samat oikeudet varallisuudesta riippumatta, pohtii Sanna. – Ei ketään pitäisi rangaista siitä, että on rikastunut työnteolla.

– Mielestäni lapsilisä kuuluu kaikille, riippumatta varallisuudesta, sanoo Emmi.

Niina on samoilla linjoilla.

– Mielestäni kaikilla vanhemmilla on oikeus lapsilisään, koska se takaa lapsille edes jonkinlaisen rahallisen perusturvan.

Lue myös: Miksi lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta vähemmän kuin toisesta?

Kyselyssä eniten mielipiteitä jakoi kysymys siitä, saako lapsilisän käyttää myös vanhempien menoihin. Vastaajista 62 prosenttia vastasi kyllä, 38 prosenttia ei.

Kukin haastatelluista äideistä kertoo lapsilisän menevän lapsen tarpeisiin – oli kyse sitten sijoittamisesta, säästämisestä tai hankintojen tekemisestä.

Lähes yksimielinen vastaus

Nykyisellään lapsilisän maksaminen loppuu, kun lapsi on täyttänyt 17 vuotta.

Niina huomauttaa, että lapsilisän maksuajan pidentämisellä varmistettaisiin lapsen hyvinvointi.

– Valitettavasti kaikissa perheissä toisen vanhemman varallisuus ei takaa lapsille tarvittavia asioita, vaan lapsilisä on todella merkittävä osuus lapsen tarpeiden suhteen. Siksi lapsilisää pitäisi maksaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

91 prosenttia jättikyselyyn vastanneista olikin sitä mieltä, että maksuaikaa pitäisi jatkaa lapsen täysi-ikäistymiseen asti.

Haastateltavat esiintyvät pelkillä etunimillään perheensä yksityisyyden suojelemiseksi. Haastateltavat on tavoitettu Kaksplussan Facebookista ennen kyselyn toteuttamista.

Kotiliesi.fi: Kolumni: Lapsilisä loppuu juuri pahimpaan aikaan

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Lapsilisän maksamista tulisi kehittää ja uudistaa niin, että alkuvuosina lapsilisäsumma on pienempi kuin loppupäässä, sillä menot ovat aivan eri tasoa kuin heti syntymän jälkeen, jolloin apuna on jo äitiyspakkaus. Teini-ikäisenä vaatetarve sekä harrastus- ja kouluvarustekulut ovat jo melkoiset, jolloin taloudellinen turva on jo aivan muuta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä