Rahapula ahdistaa hoitovapaalla – näin perheet sinnittelevät: ”Olin osan viikosta syömättä lämmintä ruokaa”
Kotihoidon tuki on vain joitakin satasia kuussa. Miten sillä voi elää? Kaksplussan lukijat kertoivat kokemuksistaan.
Hoitovapaa tarkoittaa monessa perheessä pennin venyttämistä. Kaksplussan kyselyn mukaan useampi kuin neljä viidestä vanhemmasta (86 %) kokee rahatilanteen joko erittäin ahdistavana tai melko ahdistavana hoitovapaan aikana.
Pahinta ahdistus on pääkaupunkiseudulla sekä perheissä, joiden toimeentulo on yhden huoltajan varassa.
Ahdistus ei suinkaan kasva hoitovapaan venyessä.
Lyhyen aikaa, vain muutaman kuukauden hoitovapaalla olleista yli puolet (60 %) kertoi kyselyssä, että rahatilanne ahdisti erittäin paljon. Pitkään, yli puolitoista vuotta hoitovapaalla olleista samaa mieltä oli paljon pienempi osa vastaajista (24 %).
Näyttäisi siis pikemminkin siltä, että ahdistava rahatilanne pakottaa vanhemman lopettamaan hoitovapaan lyhyeen. Pidempään hoitovapaalla viihtyvät ne, joilla taloustilanne on turvatumpi – tai jotka ovat sinut sen kanssa, ettei omaa rahaa ole, vaikka perheellä olisikin tuloja.
”Minulla on paremmat tulot kuin miehelläni ja minä olin kotona lapsen kanssa. Olen vakinaisessa työsuhteessa ja kuukausipalkka bruttona on yli 3500 euroa. Hoitovapaalla sain 330 euroa miinus verot ja lapsilisän 95 euroa. Tämän vuoksi ainoa vaihtoehto oli palata töihin, kun lapsi oli täyttänyt vuoden.”
Kotihoidontuki on vain satasia kuussa
Hoitovapaan alkaessa lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. Silloin aikuinen voi jäädä kotiin hoitamaan lasta ja saada Kelalta kotihoidon tukea, joka on keskimäärin 421 euroa kuukaudessa*. Kotihoidon tuki on veronalaista tuloa.
Kahden huoltajan perheissä talous pyörii siis pääosin työssä käyvän vanhemman tuloilla. Osittain juuri siitä kumpuaa ahdistuskin.
Ennen lapsen syntymää taloustilanne on saattanut olla hyvä, jos molemmilla on ollut työpaikka. Hoitovapaan aikana toisella ei ole tuloja käytännössä lainkaan, mutta menot kasvavat perhekoon kasvaessa.
Kyselyyn vastanneet kertoivat, että vain toisen tuloilla sinnittely käy molempien hermoille. Lisäksi rahan pyytäminen puolisolta on nöyryyttävää, jos on aiemmin tottunut tulemaan toimeen itsenäisesti. Aina työssä käyvä ei myöskään ymmärrä, millaisten asioiden kanssa kotona oleva painii päivittäin.
”En käynyt missään. Seinät kaatuivat päälle ja voin tosi huonosti neljän seinän sisällä vauvan kanssa, kun isä joutui tekemään pitkää päivää, jotta on varaa elää.”
”Mieheni käyttää (mielestäni) liikaa rahaa samalla kun itse kituuttelen enkä osta itselleni käytännössä katsoen mitään ylimääräistä.”
Hoitovapaa yh-perheessä: jokapäiväistä sinnittelyä
Mikä päivittäisen arjen pyörittämisessä sitten auttaa, kun tulona on vain kotihoidontuki? Tärkeimmäksi pärjäämisen keinoksi Kaksplussan kyselyssä nousi se, että puoliso kustantaa suurimman osan elämisestä – vaikka puolison tulojen varassa eläminen siis myös ahdistaa.
Seuraavaksi tärkein keino oli menojen tarkka suunnitteleminen.
Taloutta pyritään hallitsemaan myös ennakoimalla, lainaa ottamalla, lainaan lyhennysvapaata ottamalla, lisätukia hakemalla ja lisätuloja hankkimalla.
Yksinhuoltajilla ei ole puolison tuloja, joihin tukeutua. Heillä menokurin lisäksi tärkein pärjäämisen keino on päivä kerrallaan sinnittely.
”Laitoin odotusaikana rahaa säästöön. Minulla oli myös ennestään säästöjä. Mieheni maksoi valtaosan elämiskuluista.”
”Laskin tulevat menomme, ja sen perusteella laskin, kauanko säästöni riittävät hoitovapaalla olemiseen.”
”Opintolainan lyhennyksestä vuosi lyhennysvapaata.”
”Otin opintolainaa.”
”Hain asumistukea ja toimeentulotukea.”
”Pienensimme asuntolainan lyhennyksen määrää. Tein myös viimeisenä hoitovapaavuotena sijaisuuksia töissä.”
Naiset joustavat: ”Itseeni en käytä rahaa”
Suurin osa (97 %) Kaksplussan kyselyyn vastanneista oli äitejä. Vastausten perusteella kotihoidontuki saa naiset tinkimään omista hankinnoistaan, kuten vaatteista, meikeistä ja kampaajakäynneistä.
”Suuri tahto olla kotona lasten kanssa pisti miettimään todella tarkasti, mihin rahaa käytti. Eniten karsin omista menoistani, esimerkiksi vaatteita ja meikkejä en juurikaan itselleni ostanut.”
”En käynyt kampaajalla vaan mies tai äiti tasoitteli hiuksiani.”
”Mitään ylimääräistä ei osteta. Itseeni en käytä rahaa juuri ollenkaan.”
Ruoasta säästetään: ”Pakastin ruokia paljon”
Osa äideistä tinkii omista aterioistaan, jotta lapsille riittäisi enemmän ruokaa.
Muutenkin ruokaostokset ovat sellainen kuluerä, johon äidit pystyvät vaikuttamaan. He seuraavat tarjouksia, bongaavat ale-laputettuja tuotteita ja pakastavat ruokia.
Yhteinen taloustili on noin kolmasosalla (30 %) kyselyyn vastanneista. Sen käyttäminen näyttää kyselyn perusteella jonkin verran vähentävän ahdistusta, joka raha-asioihin liittyy.
”Saatoin itse olla osan viikosta syömättä lämmintä ruokaa, jotta raha riitti ruokaan lapsille sekä vaatteisiin, vuokraan, puhelinlaskuihin ynnä muihin tarpeellisiin menoihin.”
”Puolison kanssa yhteisen ruokatilin käyttö helpotti ruokaan ja päivittäistavaroihin menevien kulujen seuraamista.”
”Juoksin ruokatarjousten perässä ja pakastin ruokia paljon.”
”Ruoasta säästän, minkä pystyn. Ostan esimerkiksi ale-laputettua pakastimeen mahdollisimman paljon.”
Hoitovapaa ja hyvät puolet: ”Lapsi oppii ympäristötietoiseksi”
Moni säästeliäs vanhempi on huomannut, että edullinen elämäntapa on myös ekologinen – ja siinäkin mielessä tavoiteltavan arvoinen.
Samalla kun rahaa säästyy, lapset saavat siis mallin siitä, miten elää ekologisesti.
”Pysyttiin vain kotona. Mitä vähemmän liikuttiin missään, sitä enemmän pystyttiin säästämään polttoaineessa, ruoissa ja muissa.”
”Tein paljon kasvisruokaa.”
”Lomailtiin pitkästä aikaa vain kotimaassa.”
”Aloitin ostolakon. En mennyt kauppoihin pyörimään huvin vuoksi. Peruutin sähköpostin tarjouskirjeet houkutusten välttämiseksi.”
”Suuressa perheessä kierrätetään paljon, vaatteita ja harrastusvälineitä. Lenkkeillään ja liikutaan luonnossa, ja suositaan edullisia/ilmaisia harrastuksia. Käydään ilmaisissa seurakunnan kerhoissa (siellä saa ilmaisen välipalan pienille). Isommat syövät aina koulussa kunnolla.”
”Nettikirppareita suosin. Jos ostaa merkkivaatteita lapsille, niistä saa yleensä saman rahan takaisin myydessä. Merkkivaatteet ovat yleensä myös parempilaatuisia ja kestävät paremmin pesua.”
”Lapsihan oppii esimerkin avulla. Siispä ulkona liikkuminen sekä leikkiminen ja kirjasto tulevat tutuksi. Ruokaa tehdään yhdessä perusraaka-aineista. Vaatteita kierrätetään. Näin säästyy omia rahoja ja lapsi oppii ympäristötietoiseksi pienestä pitäen.”
Kaksplus selvitti: Hoitovapaa aiheuttaa riitaa rahasta joka kolmannessa perheessä
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia Kaksplussan kyselyn vastauksista. Kysely toteutettiin Kaksplus.fi-sivustolla 13.3.–2.4.2019. Kyselyyn vastasi 262 kävijää, joilla oli vähintään kuukauden kokemus hoitovapaasta.
*Keskimääräinen kotihoidontuki helmikuussa 2019 ilman kuntalisiä. Lähde: Kela.
Kommentit (1)
Olen khtuella kotona, mies ajaa taksia. Joulukuussa tienasimme 16.33 e liikaa jotta oltaisiin saatu tt tukea ja lähinnä apteekkiiin maksusitoumus.
Joululahjoja aloin ostamaan jo lokakuussa ja se puoli saatiinkin hoidettua eli lasten joulu on turvattu.
Olen itse nyt tarjous haukkana ostellut -30% tarjousruokia, joosta tehnyt miehelle ja lapsille ruokaa. Itse olen vetänyt lokakuusta lähtien lähinnä leipää tai ”jämä ruokia” viikonlopulta, helpottaa kovasti kun kpululaiset syövät koulussa. Kaikkein ärsyttävintä on niinä hetkinä kun mies on mennyt ostamaan kalliimpaa merkki tuotetta, esim. Valion maitoa tai jugurttia, tai jotain muuta jolle löytyy halvempikin vaihtoehto.
Hankalaa tekee sen kunnkokee että omat tulot on niin pienet ettei koe ansaitsevan ostaa mitään itselle. Menisin töihin mielelläni mutta perheen kannalta helpompi että olen nuprimman knssa kotona jotta saadaan myös isompien koulutaival turvattua (4 isompaa lasta joista 3 on neuropsykiayrinen sairaus tai oire)
Näin jouluna olisin kiitollinen jos saisi esim valmiiksi tehtyjä jouluruokia, lohi kaikessa muodossa olisi lasyen mieleen mutta se on niin yli meidän budjetin. Onneksi mies sai työnantajaltaan joulukinkun.
Siltikinnon aivannihanaa jotta saan pitää ipanani kainalossa ja nauttia perheen seurasta. Hyvää joulua kaikille!