Vanhemmuus 14.10.2016 Päivitetty 08.03.2023

Ahdistaako kodin ilmapiiri lasta? 5 hälytysmerkkiä vanhemmille

Hyvä koti-ilmapiiri on lupsakka ja turvallinen. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore listaa ne merkit, joista kertovat, että kodin ilmapiirissä on jotain vialla.

Teksti
Piia Sainio
Kuvat
iStock

Jos kotona on hyvä ilmapiiri, lapsi uskaltaa kiukutella ilman, että hänen tarvitsee pelätä aikuisia. Silloin kodissa riittää iloa, ja lapsi saa siellä kannustusta ja kiitosta.

Huonon ilmapiirin tunnistaa siitä, että lapsi stressaa ja jännittää, ja häntä ahdistavat monet tilanteet. Kotona on usein kireää tai ikävää. Silloin lapsi joutuu peittämään tarpeensa ja tunteensa, ehkä jopa tyynnyttelemään, hoivaamaan tai kannattelemaan aikuisia.

– Lapsen ”peilisolut” peilaavat tahtomattaan perheenjäsenten tunteita, niin kuin meillä kaikilla. Lapsi siis aistii tahtomattaankin toisten tunteita, Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kertoo.

Hän neuvoo aikuista miettimään, millaista tunne-energiaa itse luo ympärilleen. Millaista tunnetaakkaa tuot lastesi luo, kun tulet huoneeseen? On tärkeää, että aikuiset oppivat tyynnyttämään itsensä ja sietämään omat tunteensa.

Aikuiset antavat lapselle mallin siitä, miten pärjätään pettymysten ja kiukun kanssa.

Lue myös: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Kireä ilmapiiri nostaa lapsen stressitasoa

Jos kotona on pitkään kireä ilmapiiri, miten se sitten vaikuttaa lapseen?

– Lapsen stressitaso nousee. Pitkällä aikavälillä se on terveydelle haitallista. Se estää oppimista sekä omien tunnetaitojen kehittymistä. Vaikeassa tilanteessa lapselle voi vakiintua pysyvästi muuttunut aineenvaihdunta stressihormonin suhteen, mikä voi tarkoittaa hankaluuksia koko elämän ajaksi. Lapsi voi kasvaa aikuiseksi, joka ahdistuu voimakkaasti jo pienistäkin vastoinkäymisistä. Hän voi myös kokea häiritsevää ahdistusta, kun on saanut omia lapsia, Cacciatore sanoo.

– Pahimmassa tapauksessa lapsi joutuu sopeuttamaan omaa kehitystään siten, ettei hän kasva parhaaksi mahdolliseksi itsekseen, vaan lähtee kasvamaan pellen, hoivaajan, ukkosenjohdattimen tai näkymättömän lapsen rooliin.

Lapset ovat myös erilaisia sen suhteen, paljonko he sietävät stressiä. Ajoittainen stressi kuuluu elämään ja kehitykseen. Se kasvattaa lapsesta joustavan ja sosiaalisia tilanteita ymmärtävän.

Hälyttäviä merkkejä ovat esimerkiksi kastelu, levottomuus, unihäiriöt ja masennuksen oireet. Niiden esiintyessä aikuisten pitäisi herätä toimimaan ilmapiirin korjaamiseksi.

Lue myös: Lastenpsykiatri: ”Lapset kärsivät vanhempien avoimesta riitelystä”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X