”En pidä siitä, että on erillisiä lasten samppanjoita” – Aikuinen on lapselle roolimalli, ja se on otettava huomioon myös alkoholinkäytössä

Lasten seurassa humaltumisen tuomitsee lähes jokainen suomalainen. Voiko vanhempi kuitenkin ottaa yhden lasillisen viiniä, jos pöydän ympärillä istuu myös lapsia?

Teksti Elisa Hurtig
Kuvat iStock
Esimerkin antaminen sivistyneistä juomatavoista on hyväksi, mutta lasten seurassa tulisi lähteä siitä, että ei ole koskaan humalassa.

Minkälaisen vastauksen sinä nakuttaisit keskustelupalstalla äidille, joka kysyy, voiko hän juoda ystävänsä kanssa lasilliset punaviiniglögiä, vaikka perheen lapset ovat kotona? Kysymys on ehkä pyörinyt sinunkin huulillasi.

Vaikka isossa osassa suomalaisperheitä käytetään alkoholia, asenteet lasten seurassa humaltumiseen ovat viime vuosien aikana tiukentuneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juomatapatutkimuksen mukaan Suomessa sen tuomitsevat lähes kaikki. Asiantuntijat ovat samoilla linjoilla.

– Lasten seurassa tulisi aina lähteä siitä, että ei ole koskaan humalassa, sanoo tutkija Kirsimarja Raitasalo THL:n Päihteet ja riippuvuudet -yksiköstä.

Alkoholi ei kuitenkaan ole aina synonyymi humalalle. Esimerkiksi lasillinen viiniä ruoan kanssa nautittuna harvoin humpsahtaa päähän. Vanhemmuus ei siis automaattisesti tarkoita absolutismia, sillä juoda voi sivistyneestikin – varovaisuutta unohtamatta.

– Tosin jos tietää, että annosten pitäminen hyvin pieninä on ongelma, kannattaa miettiä, olisiko parempi olla kokonaan ilman, Raitasalo huomauttaa.

Alkoholin nauttimista ei tarvitse salailla, mutta lapsen etu on aina asetettava omien mielihalujen edelle

Älä salaile saunakaljaa

Vaikka THL:n juomatapatutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei humaltumisen lisäksi hyväksy lasten seurassa juomista lainkaan, Raitasalon mukaan normaalin alkoholinkäytön vältteleminen ei ole tarpeen – mikäli muistaa humalanäkökulman. Jos vanhemmat ottavat perheen viikonloppu-aterian kanssa lasin viiniä tai siemaisevat saunassa yhden kaljan, se on usein vielä osa tavallista elämää. Sivistyneen juomisen salailu puolestaan on Raitasalon mukaan turhaa.

– En näe syytä, miksi saunakalja pitäisi ryystää salassa saunan nurkalla. Lapset näkevät enemmän kuin me aikuiset luulemme. Jos juominen tehdään salaperäisesti, lapset kokevat helposti, että siinä on jotain kiinnostavaa.

Lapsi vierastaa vanhemman humalaa, koska päihtyneenä ihmisen käytös muuttuu. Alkon Lasten seurassa -vastuullisuusohjelman yhteydessä on tutkittu, miten vanhempien humala vaikuttaa lapsiin. Lapsen kannalta ei ole välttämättä merkitystä juotujen annosten määrällä vaan sillä, miten alkoholinkäyttö vaikuttaa vanhemman käytökseen. Jo pienikin muutos, äänen nousu tai alkoholin haju hengityksessä voi tehdä lapsen olosta epävarman.

Iloinen pieni hiprakka ei välttämättä aiheuta samaa epävarmuutta. Sekin tosi riippuu tilanteesta.

– Jos vanhempi on pienessä hiprakassa, mutta juhlien tunnelma on hyvä, eikä siinä ole mikään uhkaa, se on harvoin haitallista lapselle, Raitasalo uskoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kokemus riippuu myös lapsesta, tämän historiasta ja luonteesta. Jollekin pieni hilpeä hiprakka ei tunnu missään, mutta joku toinen saattaa pelätä sitäkin. Se voi esimerkiksi nostaa esiin vanhoja tapahtumia, jolloin tilanne muuttuu epämiellyttäväksi.

– Negatiiviset tapahtumat voivat yhdistyä lapsen päässä. Jos vaikka isä on kerran humalassa rikkonut laseja, pienikin hiprakka tai alkoholin haju voi nostaa pelkoa esiin.

Tiesitkö?

96 on sitä mieltä, että lasten läsnä ollessa ei pidä humaltua.

73 ei hyväksy lasten seurassa juomista lainkaan.

38  hyväksyy humalan, jos yksi aikuisista on selvä ja voi huolehtia lapsista.

Lähde: THL

Tunnista omat rajasi

Tarkkoja turvarajoja alkoholin nauttimiselle lasten seurassa on mahdotonta sanoa, sillä jokaisen toleranssi on erilainen. Yksi tai kaksi lasillista sopii yhdelle, mutta toiselle sekin voi olla liikaa. Joka tapauksessa sopivat määrät ovat hyvin pieniä. Koska jokaiseen vanhempaan päteviä annosmääriä ei voida antaa, aikuisen tulisi itse tuntea omat rajansa ja tietää, milloin alkaa humaltua. Se tosin ei Raitasalon mukaan ole aina helppoa.

– Epäilen, että moni ei tunnista omaa hiprakkaansa. Siksi olisi hyvä tiedostaa asia ja tarkkailla itseään. Jos juo vain harvoin, on helpompi huomata esimerkiksi se, miten posket alkavat kuumottaa.

Huonon tunnistamisen vuoksi joskus vastuullisellekin vanhemmalle voi käydä siten, että pari lasillista humahtaa päähän voimakkaammin kuin oli tarkoitus. Se voi saada lapsen hämilleen. Jos näin käy, Raitasalo kehottaa juttelemaan asiasta lapsen kanssa. Lapselle voi kertoa, mitä alkoholi on ja miksi nyt kävi näin. Silloin lapsi ei jää arvailemaan ja ihmettelemään, mitä omalle vanhemmalle tapahtui.

– Olisi hyvä miettiä jo etukäteen, mitä sanoo lapselle, jos vahinko pääsee käymään.

Humalan välttelyssä kyse ei ole pelkästään siitä, että humala pelottaa lapsia. Juopuneena aivotoiminta ei pelaa normaalisti, eikä lapsen ole välttämättä turvallista olla humaltuneen vanhemman seurassa.

Lapset katsovat aikuisista mallia myös alkoholin käytössä.

Olet roolimalli

Glögin nauttimista netissä pohtivalle äidille voisi siis vastata, että satunnainen lasillinen ilman humalaa ei tee hänestä huonoa äitiä, vaikka lapset sen sattuisivat näkemäänkin. Niin, satunnainen! Vaikka oma juominen ei olisi humalahakuista, omilla juomatavoillaan näyttää mallia lapsille.

– Jos juo joka ilta töiden jälkeen lasin viiniä humaltumatta, se ei enää ole hyväksi. Lapselle voi välittyä kuva, että rentoutumiseen tarvitaan alkoholia.

Raitasalo huomauttaa, että roolimallina oleminen kannattaa pitää mielessä myös juhlia järjestettäessä: Onko jokaisilla kekkereillä pakko tarjota lasi kuohuvaa? Minkälaisen juhlakäsityksen lapset saavat, jos aikuiset juovat aina synttäreillä, häissä, rippijuhlissa ja ristiäisissä?

Samaa voi miettiä myös perheen sunnuntaiaterialla, kun vanhemmat kaatavat itselleen lasin viiniä ja tarjoilevat lapsille omat alkoholittomat drinkit.

– En pidä siitä, että on erillisiä lasten samppanjoita ja lapsille katetaan samanlaisia laseja kuin aikuisille. Voi lapsille toki tarjota juhla-aterialla lasin limsaa, mutta jos siitä puhutaan korvikkeena alkoholille, niin painotetaan liikaa alkoholin erityislaatuisuutta, Raitasalo sanoo.

Esimerkin antaminen sivistyneistä juomatavoista on silti hyväksi.

– Kun lapsen kanssa puhuu asioista, ne normalisoituvat, eikä niistä tule kiellettyinä ehkä myöhemmin tavoiteltavia asioita.

Pienikin lapsi haistaa alkoholin ja vaistoaa aikuisen käyttäytymisen muutoksen.

Vauvakin vaistoaa viinin

Pieni vauva ei vielä roolimallista perusta, mutta hänkin vaistoaa, jos vanhemman käytös muuttuu alkoholin myötä.

– Humala vaikuttaa vauvan käsittelyyn, koska vanhempien otteet ovat humalassa erilaiset kuin normaalisti. Silloin pikkuvauva vaistoaa, että tilanne poikkeaa tavallisesta.

Imettämisen kannalta yksi lasi viiniä on kuitenkin melko turvallinen, sillä jopa D-vitamiineissa on korkeampi promillelukema kuin äidinmaidossa viinilasillisen jälkeen.

Vauvojen kanssa juomisessa kannattaa siis pitää mielessä ennen kaikkea turvallisuusnäkökulma. Raitasalo suosittelee pikkuvauvojen kanssa nollalinjaa.

– Tosin jos tietää, että vauva nukkuu varmasti koko yön heräämättä, voi ehkä joskus erikoistilanteessa vauvan nukahdettua ottaa lasin viiniä.

Jos viini kuitenkin nousee päähän, Raitasalo ei suosittele nukkumaan vauvan vieressä: aivot eivät toimi normaalilla tavalla, joten on olemassa vaara, että kierähtää vauvan päälle.

Korkki kokonaan kiinni?

Jossain tilanteissa korkki kuitenkin kannattaa pyöräyttää kiinni koko pikkulapsiajaksi. Joskus lasta nimittäin saattaa ahdistaa vanhempien sivistynytkin juominen. Se on Raitasalon mukaan selvä merkki siitä, että asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

– Myös silloin, jos omat turvalliset rajat eivät ole selvät, on ehkä parempi olla kokonaan ilman lasten ollessa pieniä, hän sanoo.

Jos omat juomatottumukset mietityttävät, ne voi tarkistaa Lasten seurassa -projektin laatimalla testillä osoitteessa lastenseurassa.fi/testit.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä