Jäätelöä joka päivä? Kerro, miten teidän perheessä herkutellaan kesällä
Ruokaan liittyvistä rutiineista on helppo luistaa lomalla. Aterioiden korvaaminen herkuilla ei silti kannata, tutkija muistuttaa. Jäätelö päivässä voi olla ok, jos ateriarytmi ja ravitsemus ovat muuten kunnossa.
Kesäaikaan jäätelö kelpaisi lapsille tilanteessa kuin tilanteessa. Ja vaikka vanhempi ei sitä itse joka päivä söisikään, lapselle tulee helposti annettua lupa pakastimen oven avaamiseen tai jäätelön valitsemiseen kaupan pakastealtaasta.
Milloin jäätelön syönti sitten menee liiallisuuksiin? Onko yksi jäätelö päivässä pahasta? Entä jos lapsen paino alkaa nousta?
Päiväkoti-ikäisten lasten ravitsemusta Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla tutkinut Liisa Korkalo ei halua kieltää eikä toisaalta antaa lupaa moiselle herkuttelulle.
Jäätelön syöminen joka päivä sopii joillekin, muttei kaikille.
– Paino nousee kesän mittaan, jos perheessä syödään kaikilla aterioilla enemmän energiaa kuin kulutetaan, ja jos jäätelö on osa sitä kokonaisuutta, Korkalo sanoo.
– Jos taas kokonaisuus on kunnossa ja päivän aterioilta saa sopivan määrän energiaa, kyllä se jätski sinne mahtuu.
Pidä kiinni ateriarytmistä myös kesällä
Tärkeintä on siis se, että ruokailu on tasapainoista ja monipuolista. Myös kesäaikaan kannattaa pitää kiinni ateriarytmistä ja syödä lounas ja päivällinen, Korkalo muistuttaa.
Jos aterioita aletaan korvaamaan välipaloilla – vaikkapa jäätelötötteröillä tai muroilla – sokeria ja rasvaa kertyy lapsen päivään paljon.
THL:n äskettäin julkaiseman raportin mukaan 25 % alle kouluikäisistä pojista on ylipainoisia, tytöistä 15 %.
Samaan aikaan kun tutkijat ovat huolissaan lasten ylipainosta, vanhemmat ovat kyllä tietoisia terveellisen ruokavalion koostumuksesta. Näyttää vain siltä, että fiksujen valintojen tekeminen kaupassa tai vaikkapa maauimalan kahviossa on vaikeaa.
9-vuotiaan Felix-pojan isä ja lasten välipalabisneksessä toimivan TwoDads -yrityksen toimitusjohtaja Tino Singh sanoo, että kaupan hyllyillä monissa lapsille suunnatuissa tuotteissa, kuten muroissa, on usein 2–3 kertaa enemmän sokeria, rasvaa tai suolaa kuin aikuisille suunnatuissa tuotteissa.
– Miksi ihmeessä? Varmasti kaikki vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa olisivat terveitä!
Tino Singhin mielestä tärkeintä on pyrkiä vaikuttamaan alakouluikäisiin tai sitä nuorempiin sekä heidän vanhempiinsa nimenomaan siksi, että senikäisten on vielä mahdollista muuttaa ruokailutottumuksiaan.
– Se, miten ennen kouluikää syödään, on ratkaisevassa asemassa sen suhteen, mitkä ovat loppuelämän ruokailutottumukset, ja mikä on terveys.
”Vanhemmat voisivat vaatia terveellisempiä vaihtoehtoja”
Liikkuessaan Felixin kanssa aktiviteettipuistoissa, uimahalleissa ja muissa lapsiperheiden suosimissa paikoissa Tino on kiinnittänyt huomiota siihen, että tarjonta keskittyy lihapiirakoihin ja muihin rasvaisiin herkkuihin.
Liikaa rasvaa ja sokeria välttääkseen Tino usein pakkaakin mukaan eväshedelmiä, jotta lapsi jaksaa siihen saakka, kun päästään kotiin syömään.
Tino on myös sitä mieltä, että vanhempien tulisi vaatia enemmän.
– Vanhemmat voisivat järjestäytyä omalla paikkakunnallaan ja vaatia paikalliselta aktiviteettipuistolta tai kahvilalta terveellisempiä vaihtoehtoja. Muutos olisi mahdollinen, jos tarpeeksi moni sitä vaatisi.
Tino ehdottaa myös, että vanhemmat voisivat sopia vaikkapa pitävänsä kiinni karkkipäivästä tai siitä, ettei synttäreillä tarjota pelkkiä sokeriherkkuja. Nollalinjaa Tino ei silti pidä herkkujen suhteen.
– Kannattaa tehdä tietoisia valintoja. Kyllä minäkin käyn pojan kanssa hampurilaisella tai leffassa, mutta en joka toinen päivä tai joka viikko.
Karkkipäivä Felixillä on lauantaisin. Silloin hän voi ostaa pienen pussin karkkia ja limun.
Entä syödäänkö Tinon kotona jäätelöä kesäaikaan?
– Jätski on ihan fine, kunhan ei joka päivä. Ja lapselle voi sanoa ei. Se on vanhemman tehtävä, vaikka lapsi ruinaisi kuinka paljon.
Tutkija Liisa Korkalo kuuluu TwoDads-yrityksen asiantuntijatiimiin.
Jaa oma kokemuksesi