Joka neljännen alaikäisen perheessä mielenterveysongelmia – lapsiomaisella riski sairastua psyykkisesti

Yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu. Siksi mielenterveyspalveluissa pitäisi huomioida koko perhe, toteaa mielenterveysomaisten järjestö.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Kuvituskuva.

Koronapandemia ja Ukrainan sodan luoma epävarmuus on lisännyt pahoinvointia ja kurjistanut tilannetta monissa sellaisissa lapsiperheissä, joissa on ollut vakavia, hoitamattomia ongelmia.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Hanna Angelvuo, 31, pelkäsi olla yksin – anoppi vietti kuukauden perheen luona ja kuunteli Hannan huoliajatuksia

Lähes 20 prosentilla suomalaisista on jokin mielenterveyden häiriö. Joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia.

Vaikka ei itse sairastaisi, mielenterveysongelmaisen läheisenä oleminen ei ole kevyttä. Ei etenkään perheen lapsille.

Lapsella on suuri riski sairastua itsekin psyykkisesti: yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu, useimmiten alle 25-vuotiaana.

Mielenterveysomaisilla on myös kohonnut riski sairastua somaattisiin sairauksiin.

– Melkein jokaisen lähipiirissä on henkilö, jolla on psyykkisiä oireita. Kerrannaisvaikutusten kautta mielenterveysongelmat koskettavat taustasta riippumatta jossain vaiheessa meistä jokaista, sanoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio tiedotteessa.

Mielenterveyspalveluissa pitäisi tukea koko perhettä. Kuvituskuva.

Mielenterveysongelmien kanssa painivan perhe ja läheiset kaipaavat tukea

Moni läheinen joutuu kannattelemaan sairastunutta. Hoitovaje ja pula terveydenhuollon- ja sosiaalipuolen ammattilaisista näkyy myös omaisten taakkana.

Osa joutuu ehkä huolehtimaan asioista, jotka kuuluisivat ammattilaisten tehtäviin.

FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan 71 prosenttia vastaajista koki, että heidän vastuunsa läheisen hoidosta on lisääntynyt.

– Meillä on huoli mielenterveysomaisten jaksamisesta. Kun sairastunut ei saa apua, läheiset ovat pakotettuja toimimaan läkähdyttävän monissa rooleissa. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen hoidosta ja huolenpidosta sekä pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena, kertoo Vuorio.

Tällöin läheisillä ei ole voimia ja aikaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Arjen ennakoimattomuus ja jatkuva valppaana olo kuormittavat.

Vuorion mukaan omaiset tulee huomioida jatkossa paremmin mielenterveyspalveluissa. Koko perheen on saatava tukea, ja heidän tarpeensa pitää huomioida yksilöllisesti.

– Omaiset on huomioitava nyt, sillä muuten edessä on vielä suurempi mielenterveyskriisi.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä

Pysy kartalla ja tilaa Kaksplussan uutiskirje

X