Vanhemmuus 24.02.2019 Päivitetty 13.08.2019

Julia Thurén: ”Molempien vanhempien pitäisi hoitaa lasta yksin kotona – edes vähän aikaa”

Lapsiperheen parisuhdekirjan kirjoittanut Julia Thurén löysi äitiyslomalla itsestään ihmishirviön. Siksi hän kirjoitti vertaistuellisen kirjan siitä, miten parisuhde selviää pikkulapsiajan vaaranpaikoista.

Teksti
Maria Mäkelä
Kuvat
Kristiina Kurronen

”Kun esikoisemme syntyi kolme vuotta sitten, minusta tuntui kuin olisimme mieheni kanssa humpsahtaneet aikakoneella 1950-luvulle. Me, aina niin tasa-arvoisena elänyt 2010-luvun pariskunta, ajauduimme perinteisiin äiti- ja isärooleihin. Tein itsestäni korvaamatonta kuvittelemalla, että vain minä osaan hoitaa vauvaa. Puolisoni tärkein tehtävä taas tuntui olevan perheen elättäminen.

Vuosi kotona vauvan kanssa oli tähänastisen elämäni onnellisin. Toisaalta en ole koskaan riidellyt mieheni kanssa yhtä paljon kuin silloin. Minulla saattoi olla takana mitä mukavin päivä vauvan kanssa, mutta kun mieheni tuli töistä kotiin, purin uupumukseni räjähtämällä hänelle. Mies kiukkusi takaisin, vaikka koko tilanne olisi lauennut myötätuntoiseen halaukseen.

Pahimmillani koin olevani ihmishirviö, joka syöksi suustaan kamalia asioita. Riitelimme erityisesti omasta ajasta, jota varsinkin minulla tuntui olevan liian vähän. Aina en itsekään tiennyt, mitä halusin. Toisaalta tahdoin muhia vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta minua ärsytti se, että mies pääsi menemään vapaasti.”

Hei, muillakin on tällaista

”Ahdistuksessa rämpiessäni olisin kaivannut jotakuta rauhoittamaan ja sanomaan, että tunteeni ovat normaaleita ja kuuluvat asiaan. Juttelin aiheesta samassa elämäntilanteessa olleen ystäväni Raisa Mattilan kanssa, joka ehdotti, että jos tästä ei kerran ole kirjaa, meidän pitäisi kirjoittaa se. Syntyi Lapsiperheen parisuhdekirja, jossa suhteen kipukohtia ja niistä selviämistä ruotivat asiantuntijoiden ohella ihan tavalliset vanhemmat, isät ja äidit. Itse sain juuri vertaistuesta eniten apua.”

Roolien vaihto on välttämätöntä

”Kaikki asiasta tehdyt tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän puoliso osallistuu lasten- ja kodinhoitoon, sitä paremmin voi parisuhde. Siitä huolimatta koen, että yhteiskunnassamme on edelleen ristiriita perinteisten arvojen ja ideaalin kotitöiden jakamisen suhteen. Molempien vanhempien pitäisi hoitaa lasta yksin kotona – edes vähän aikaa. Mielestäni se kannattaa, vaikka taloudellisesti olisi tiukempaa.

Omassa perheessämme roolit vaihtuivat käytännössä vasta silloin, kun mieheni jäi kuudeksi kuukaudeksi hoitovapaalle. Minä ymmärsin, että vaikka töissä sainkin käydä rauhassa vessassa, työaika ei kuitenkaan ole kadehtimisen arvoista omaa aikaa. Mieheni taas tajusi, että sillä todellakin on merkitystä, palaako puoliso töistä viideltä vai vartin yli. Kotona päivänsä viettäneen mittarilla viisitoista minuuttia on pitkä aika.

Uhmaikäisen kiukun sävyttämää arkeamme olemme pyrkineet keventämään konkreettisilla teoilla. Sekä minulla että miehelläni on viikossa yksi vapaailta, jolloin saamme tehdä mitä lystäämme. Jos puolisoni on levännyt ja virkistynyt, se sataa myös minun laariini. Olemme myös tietoisesti alkaneet ajatella, että olemme samalla puolella sen sijaan, että jäisimme yksin poteroihimme. Me olemme tiimi ja pärjäämme kyllä yhdelle uhmaikäiselle!”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X