Perätön lastensuojeluilmoitus on vakavaa kiusantekoa: ”Riitelevät vanhemmat tekevät hyvin paljon ilmoituksia toisistaan”
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lastensuojelun näkökulmasta turhia ilmoituksia ei kuitenkaan ole.
Perätön lastensuojeluilmoitus, joka on tehty kiusaamis- tai kostomielessä on ilmoituksen kohteeksi joutuneelle perheelle usein erittäin ikävä ja yllättävä tilanne. Tyypillisimmin perätön lastensuojeluilmoitus tehdään huoltajuusriitojen, naapuririitojen tai esimerkiksi kaverusten tai sukulaisten välirikkojen aikana.
Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä on Suomessa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2019 ilmoituksia tehtiin 156 200. Suurin osa ilmoituksista on viranomaisten tekemiä, ja osa kasvusta selittyy viranomaisten ilmoitusvelvollisuuden lisääntymisellä. Myös yksityishenkilöiden tekemät ilmoitukset ovat kasvussa.
Lue myös: Kun naapuri nimittelee lapsia tai tuttavaperhe kiusaa, sovittelija voi auttaa
Kuinka suuri osa ilmoituksista paljastuu perättömiksi tai aiheettomiksi, johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg-Soto Vantaan lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksestä?
– Kyse on hyvin marginaalisesta ilmiöstä. Dataa tai faktatietoa määristä ei ole ihan jo siksi, että perättömän tai aiheettoman ilmoituksen määrittely on vaikeaa.
Selkeästi valheelliset ilmoitukset ovat pienin ryhmä.
– Huomattavasti isompi määrä on tilanteita, joissa vanhemmat ovat ilmoituksen sisällön kanssa eri mieltä ja kokevat, etteivät siinä mainitut asiat pidä paikkaansa. Lastensuojelun näkökulmasta nämä eivät useinkaan ole aiheettomia ilmoituksia.
Poikkeusaika lisännyt naapurien tekemiä lastensuojeluilmoituksia
Huoltoriita on kenties tyypillisin esimerkki tilanteesta, jossa ilmoituksen teko ja sisältö koetaan perättömäksi.
– Riitelevät vanhemmat tekevät hyvin paljon ilmoituksia toisistaan, ja se koetaan kiusaamiseksi puolin toisin. Usein näissä tilanteissa on hirveän vaikea todeta, että ilmoitus olisi täysin perätön tai kokonaan valetta, Holmberg-Soto kuvaa.
Toinen tyypillinen esimerkki perättömiksi koetuista tai osoittautuvista ilmoituksista ovat naapurikiistoihin liittyvät ilmoitukset.
Naapuri voi jopa naapurisovun järkkymiseen asti häiriintyä normaalista lapsiperheen metelistä tai huomata asioita, jotka tulkitsee virheellisesti lastensuojelullisiksi ongelmiksi.
– Korona-aikana tällaiset ilmoitukset ovat lisääntyneet, kun on oltu enemmän kotioloissa, Holmberg-Soto kertoo.
Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen myös nimettömänä, mikä osaltaan voi laskea kynnystä perättömien ilmoitusten tekoon.
Lastensuojelulla on keinoja selkeästi kiusaamistarkoituksessa tehtyjen, valheellisten ilmoitusten tunnistamiseen. Esimerkiksi puhelimitse tehtyjen ilmoitusten kohdalla puhujan äänensävy, puheen laatu ja jopa soiton kellonaika antavat harjaantuneelle sosiaalityöntekijälle osviittaa ilmoituksen mahdollisesta aiheettomuudesta. Kirjallisissa ilmoituksissa samaa pätee kirjoitusmuotoon ja -tyyliin.
Kaikki ilmoitukset kuitenkin otetaan käsittelyyn ja perheen tilanne tutkitaan. Usein asia saattaa selvitä pelkällä puhelinsoitolla.
– Muutenkin suurin osa ilmoituksista johtaa pelkästään yhteisiin keskusteluihin ja lapsen arjen selvittelyyn, eikä lastensuojelun asiakkuus ala eikä jatkoa seuraa, Holmberg-Soto huomauttaa.
Perätön lastensuojeluilmoitus voi täyttää rikoksen tunnusmerkit
Hanna Holmberg-Sato muistuttaa, että matalan kynnyksen ilmoittaminen on lastensuojelun näkökulmasta erittäin hyvä asia ja siihen ihmisiä myös kannustetaan.
– Meillä on tarkoituksella sellainen järjestelmä, että ihmiset ovat matalalla kynnyksellä yhteydessä lastensuojeluun. Meidän näkökulmastamme turhia ilmoituksia ei ole.
Esimerkiksi naapureiden tekemät ilmoitukset ovat lastensuojelun kannalta monesti hyvin tärkeitä, sillä niiden avulla on paljastunut monen lapsen kohdalla kaltoinkohtelua, joka muuten ei olisi selvinnyt.
– Tällä hetkellä perättömät lastensuojeluilmoitukset eivät ole lastensuojelulle ongelma, mutta seuraamme tilannetta tarkasti ja pieni huoli on olemassa tämäntyyppisestä kiusaamisesta. Aika ajoin näitä tapauksia tulee vastaan.
– Yleisesti ottaen ihmiset kuitenkin ymmärtävät hienosti, miten vakavasta asiasta on kyse, jos tekee ilmoituksia kiusaamistarkoituksessa ja sotkee lapsen mukaan aikuisten välisiin riitoihin, Holmberg-Sato jatkaa.
Jos ilmoituksen sisältö on loukkaava ja valheellinen, voivat jopa rikoksen tunnusmerkit täyttyä, rikosnimikkeenä voi olla perätön ilmianto tai kunnianloukkaus.
Lastensuojelu on kiusaamisen kohteeksi joutuneen perheen tuki
Vaikka rikoksen tunnusmerkit eivät täyttyisikään, lastensuojeluilmoitukseen usein liitetty negatiivinen leima voi tuntua vahvana, kun perhe joutuu aiheettoman ilmoituksen kohteeksi.
Holmberg-Soton mukaan aivan turhaan, sillä tilanteita selvitettäessä yleensä paljastuu pahoja ongelmia ja riitatilanteita läheisten kanssa. Ne voivat vaikuttaa vanhempien lisäksi myös lapsiin.
Holmberg-Soton mukaan aiheettomiksi koettuihin lastensuojeluilmoituksiin liittyvissä keskusteluissa ylipäätään keskitytään usein liikaa perättömään sisältöön, vaikka hyödyllisempää olisi pohtia, miksi ilmoitus on tehty. Se että joku tekee perättömän lastensuojeluilmoituksen, kertoo vakavasta lähisuhdeongelmasta.
Lastensuojelun rooli on antaa apua siinäkin tilanteessa eli ohjausta, tukea kiusaamistilanteessa ja neuvoja esimerkiksi rikosilmoituksen teossa.
– Jo se usein auttaa, että voi puida asiaa viranomaisten kanssa ja saa näkökulmaa siihen, vaikuttaako aikuisten riita haitallisesti lapseen. Tässäkin siis huomaamme, ettei yhteydenotto lastensuojelusta tarkoita automaattisesti jotakin ikävää ja kielteistä, kuten liian usein ajatellaan.
Jaa oma kokemuksesi