Vanhemmuus 16.06.2022

Piia liittyi somen vauvaryhmään, koska muutkin äidit tekivät niin – mullisti vauvavuoden

Epäilys vauvavuoden yksinäisyydestä osoittautui turhaksi.

Teksti
Saana Sjöblom-Hasselblatt
Kuvat
Saana Sjöblom-Hasselblatt & Piian kotialbumi

Raisiolaisen Piia Ojanperän, 30, esikoisen, Hertan, vauvavuosi tuli täyteen kesän kynnyksellä. Vaikka elämänmuutos oli erittäin odotettu, häntä mietitytti, tulisikohan vanhempainvapaa vietettyä pitkälti yksin kotona vauvan kanssa; miten tottuisi siihen, ettei olisikaan koko ajan ihmisiä ympärillä?

– Muutos jäädä työelämästä kotiin oli suuri, mutta löydettyäni muita samassa tilanteessa olevia, vuosi täyttyikin vertaistuesta ja leikkitreffeistä. Se on ollut ihanaa, ja aika kotona on tehnyt muutenkin hyvää työrupeaman jälkeen, Piia huokaisee.

Lue myös: Kaksivuotiaan Ronyan äidillä Mirkalla, 30, ei ollut äitiystäviä – Elinasta, 33, tuli Mirkan perhementori ja uskottu

Samalla aaltopituudella

Piia liittyi Facebookin Kesäkuiset 2021-ryhmään alkuraskaudessa olettaen, että niin kuuluu tehdä. Hänellä ei ollut vauvaryhmistä juurikaan ennakko-odotuksia, mutta arveli ihmisten jakavan siellä henkilökohtaisiakin asioita.

Arvaus osui oikeaksi, sillä ryhmässä on jaettu nyt jo kaikenlaista raskauspahoinvoinnin ja lasten kävelemään opettelemisen väliltä.

Piian osallistuminen Facebook-ryhmässä jäi kuitenkin nopeasti muiden aloittamien julkaisujen selaamiseksi, kun ryhmäkoko paisui yli 2500 jäseneen. Sen kautta muodostettiin kuitenkin pienempiä alueellisia ryhmiä, joista Piia löysi omansa: Turun alueen esikoisten äitien ryhmän, jonka kautta avautui matalampi kynnys tutustua muihin.

– Esikoisten ryhmässä kaikki ovat oikeasti täysin samassa tilanteessa ja ymmärtävät toisiaan. Kukaan ei kyseenalaista tai tuomitse, kun ei ole itse muita parempi kokemusasiantuntija. On myös paljon helpompi avautua asioista ihmisille, jotka on tavannut.

Lue myös: Vanhempi haluaisi äitikavereita, mutta ei kehtaa osallistua perhekerhoon, koska lapsella ei ole tarpeeksi hienoja vaatteita – lapsiperheiden yksinäisyys on karua kuultavaa

Hertta, keltaisessa haalarissa, tapasi samanikäisiä kavereita ensimmäisen kerran kuukauden iässä, ja sittemmin viikoittain vauvavuonna.

Monenlaisesta tekemistä kodin ulkopuolella

Esikoisten äitien ryhmä tapasi kerran jo raskauden loppusuoralla, mutta niin keskustelut kuin tapaamiset moninkertaistuivat vauvojen synnyttyä.

– Kun kaikki oli ihan uutta eikä kellään ollut oikeastaan muuta tekemistä kuin jutella vauvakuplasta ryhmässä, niin sitä oikein odotti uusia viestejä miten kaikilla menee. Silloin ryhmästä tuli minulle oikeasti tärkeä, Piia kuvailee.

Kun useampi kertoi kiinnostuksestaan aloittaa vauvan kanssa jokin harrastus, ottivat he vaihtoehdoista selvää yhdessä. Ryhmä sai lopulta sovittua yksityisen äiti-vauva-jumpan, mikä sopi hyvin ajankohtaisiin koronarajoituksiinkin.

Piia ja Hertta kävivät jumpassa viikoittain syys- ja kevätlukukaudella. Sen lisäksi heidän arkeensa on mahtunut esimerkiksi yhteisiä kahvihetkiä, lounaita ja Hoplop-treffejä ryhmän kanssa.

– Olin ajatellut harrastamisen onnistuvan vauvavuonna ehkä lähinnä seurakunnan kautta. Somen kautta saatu harrastus ja muu tekeminen on tullut todella positiivisena yllätyksenä.

Lue myös: 3 koskettavaa tarinaa äitien yksinäisyydestä: ”Sanoisipa joku joskus, että sinulla on kiva lapsi!”

Piia ja Hertta kävivät vauvajumpassa ryhmäläisten kanssa.

Leikkitreffeistä hyötyvät niin lapset kuin aikuiset

Piia kertoo kokeneensa suurta Facebook-ryhmää selatessaan joskus paineita asioista, joita kuulee toisten tekevän eri tavalla. Nyt jo kaveriporukaksi muodostuneesta WhatsApp-ryhmästä hän saa kuitenkin aina ymmärrystä ja tukea.

– Jos kerron esimerkiksi, että meillä on nukuttu onnettoman huonosti, niin vähintään yhdellä on sillä hetkellä ihan sama tilanne meneillään. Koskaan ei ole yksin minkään asian kanssa, Piia iloitsee.

Intensiivisen vauva-arjen keskellä voi olla vaikea keksiä ystäviä nähdessä puheenaiheita, jotka eivät liittyisi vauvaan. Siitä Piian ei tarvitse kuitenkaan stressata tai potea huonoa omaatuntoa tätä porukkaa nähdessään.

Ryhmän äidit kävivät juuri vauvavuoden päätteeksi toista kertaa syömässä ilman lapsia, mutta Piiasta oli ihanaa, että vauva-asioistakin sai jutella niin paljon kuin halusi.

Hän on ollut onnessaan kaikesta yhteisestä tekemisestä koko vauvavuonna niin omalta kuin Hertan osalta.

– On ihanaa, että Herttakin on saanut tämän ryhmän kautta niin monta samanikäistä kaveria ja kivaa tekemistä. Toivon, että ryhmä pitää yhteyttä, vaikka monet menevätkin syksyllä töihin ja päiväkotiin. Ehkä me testaamme Hertan kanssa sitten ne seurakunnan kerhot, kun jäämme vielä kotiin.

Anna.fi: ”Vietin ihanan lapsuuden Itä-Ukrainassa – Suomessa yksi ihminen kymmenestä vastasi tervehdykseeni”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X