Roosan, 22, kauan toivottu lapsi sai alkunsa koronakaranteenissa – voiko korona-ajalla olla positiiviisia vaikutuksia syntyvyyteen?

Saavatko suomalaiset korona-aikana vauvoja enemmän kuin tavallisesti vai lykkäävätkö he lapsenhankintaa myöhemmäksi? Viitteitä on molempiin suuntiin.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Tällä hetkellä lisääntymisiässä olevien lapsiluku jää ennusteiden mukaan alhaisemmaksi kuin aikaisempien sukupolvien. Myös Roosa ajattelee tällä hetkellä, että perheen lapsiluku jää yhteen.
Nyt lisääntymisiässä olevien lapsiluku jää ennusteissa alhaisemmaksi kuin aiempien sukupolvien. Myös Roosa ajattelee, että lapsiluku jää yhteen. Kuvituskuva.

Roosa Savolainen ja hänen avopuolisonsa Jesse yrittivät vauvaa yli kolme vuotta, ennen kuin he lopulta saivat Jere-poikansa syliin marraskuussa 2020.

– Kun vuonna 2017 jätimme ehkäisyn pois ajatuksella, että vauva saa tulla, jos on tullakseen, olin aika varma, että kuukauden päästä teen jo plussatestin. Se olikin sitten vähän pidempi homma, Roosa, 22, kertoo.

Lopulta vauva sai alkunsa koronakaranteenissa. Roosa ja Jesse olivat maaliskuussa 2020 roadtripilla Suomessa ja piipahtivat myös Ruotsin puolella Haaparannassa. Kotimatkallaan he saivat STM:ltä viestin, että kaikkien ulkomailla vierailleiden tulisi jäädä kahden viikon kotikaranteeniin.

– Yhtenä aamulla minulla oli outo olo ja jännä tunne. Tein ovulaatiotestin, joka oli positiivinen. Päätimme kokeilla, tärppäisikö nyt.

Noin viikon kuluttua Roosa teki raskaustestin, joka oli positiivinen. Sen jälkeen Roosa teki plussatestejä vielä neljä. Hänen olonsa oli kuitenkin aluksi hyvin epäuskoinen.

–  Olin 100-prosenttisen varma, että raskaus menee kesken. Sitten kävin varhaisultrassa, ja syke löytyi. Kaikki olikin hyvin.

Roosan ja Jessen pieni mies näki päivänvalon hieman etuajassa, raskausviikolla 34+4. Jere vietti korkeiden bilirubiiniarvojen vuoksi viikon vauvateholla, kunnes pääsi vanhempiensa luokse omaan kotiin.

Syntyvyyden lasku taittui viime vuonna – Roosan kaveripiirissä moni tuli raskaaksi

Vuosi 2020 oli ensimmäinen yhdeksään vuoteen, jolloin syntyvyys ei laskenut vaan nousi edellisestä vuodesta.

– Helppo selitys on se, että kyllä tätä jo odotettiinkin: syntyvyys ei voi vain ikuisesti laskea. Mutta sitä, onko pieni nytkähdys ylöspäin merkki syntyvyyden noususta vai siitä, että lasku taittui, ei pysty vielä sanomaan, tutkimusjohtaja Venla Berg Väestöliitosta kertoo.

Koronapandemialla ei ollut vielä viime vuoden syntyvyyteen vaikutusta, sillä suurin osa 2020 syntyneistä lapsista sai alkunsa ennen epidemian puhkeamista. Vasta vuoden 2021 lopulla voidaan nähdä, miten korona-aika on mahdollisesti vaikuttanut vauvojen määrään.

Roosan kaveripiirissä on neljä naista, joilla on lapsettomuustaustaa ja jotka kaikki ovat tulleet raskaaksi korona-aikana.

– Moni on sanonut, että hektinen elämäntyyli on rauhoittunut, kun kotona on tullut oltua enemmän. Ehkä sillä voi olla vaikutusta siihen, että vihdoin on tärpännyt, Roosa pohtii.

Hänen omalla kohdallaan suuri merkitys raskaaksi tulemiseen oli kuitenkin todennäköisesti keltarauhashormonikuurilla, joka säännöllisti Roosan kuukautiskierron.

Syntyvyys korona-aikana on vielä mysteeri.

”Selvästi oli jonkinlainen kuherruskuukausivaihe meneillään, kun vietettiin enemmän aikaa yhdessä. Arki ei ollut niin väsyttävää ja hektistä kuin normaalisti, kun työt ja harrastukset loppui yhtäkkiä”, kertoi Kaksplussan lukija. Kuvituskuva.

Korona-aika saattaa tänä vuonna näkyä syntyvyydessä – joko positiivisesti tai negatiivisesti

Venla Berg toteaa, ettei ole mahdotonta, että korona-ajalla olisi positiivisia vaikutuksia syntyvyyteen. Tiiviisti oman kumppanin ja perheen kanssa vietetty aika on voinut havahduttaa ihmisiä siihen, mitä he elämässään arvostavat.

– Jonkinasteisia heikkoja signaaleja on näkynyt siitä, että kodin ja perheen arvostus on tietyllä tavalla noussut. Monet ovat ehkä huomanneet, että omassa ydinjoukossa on mahtavia tyyppejä ja alkaneet pohtia, pitäisikö tähän panostaa enemmän.

Etätyöhön siirtyminen on myös voinut helpottaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamista ja saada ajattelemaan, että vauvalle olisi hyvin omassa elämässä tilaa ja aikaa.

Berg kuitenkin painottaa, että tilastojen valossa on todennäköisempää, että koronapandemia vähentää suomalaisten halukkuutta hankkia lapsia. Keskimäärin talouslamat vähentävät syntyvyyttä.

–Tilanteissa, joissa talousnäkymät ovat hyvin epävarmoja, koko väestön syntyvyys tyypillisesti laskee. Erityisesti, jos tänä vuonna tulee paljon konkursseja ja työttömyys lisääntyy, syntyvyys todennäköisemmin laskee kuin nousee.

Muutamassa Euroopan maassa tehdyt kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että merkittävä osa nuorista aikuisista ilmoitti koronaviruksen ensimmäisen aallon jälkeen vähemmän lapsensaantiaikeita kuin ennen koronaepidemiaa.

Toisaalta aina talouskriisit eivät laske syntyvyyttä. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana Suomessa syntyvyys poikkeuksellisesti kasvoi.

– Esikoisten saaminen laski, mutta toisten ja kolmansien lasten saaminen lisääntyi. Epävarmassa tilanteessa lapsen saaminen ja vanhempainvapaa on voitu nähdä hyvänä vaihtoehtona mahdolliselle työttömyydelle. Silloin oli myös juuri parannettu perheiden taloudellista asemaa, kun kotihoidontuen järjestelmä oli juuri ennen lamaa luotu.

Kaksplus kysyi: Uskotko, että koronatodellisuus vaikutti siihen, että tästä tuli vauvavuotesi?

Kysyimme Kaksplussan Facebook-seuraajilta, onko koronatilanteella ollut vaikutusta siihen, syntyikö perheeseen juuri nyt vauva.

Suurin osa vastasi, että asia oli vain sattumaa. Osa kuitenkin näki, että korona-aika vaikutti positiivisesti lapsenhankintaan:

”Kyllä pandemialla taisi pieni osuutensa olla, kun oli enemmän aikaa olla kotona.”

”Kyllä se taisi vaikuttaa. Olimme kotona enemmän ja selvästi oli jonkinlainen kuherruskuukausivaihe meneillään, kun vietettiin enemmän aikaa yhdessä. Arki ei ollut niin väsyttävää ja hektistä kuin normaalisti, kun työt ja harrastukset loppui yhtäkkiä.”

”Helpotti suunnitelmien toteuttamista, kun olimme kumpikin enemmän kotona.”

”Kyllä se ihan varmasti vaikutti. Koronan takia olin lomautettuna ja miehelläkin työt väheni – aivan liikaa parisuhdeaikaa! Tämä ei siis ollut mikään suunniteltu vauva, vaan täysylläri.”

”Koronavauva” saattaa jäädä Roosan ainoaksi biologiseksi lapseksi

Roosa on puhunut vauvastaan alusta saakka koronavauvana. Termi herättää monia mielipiteitä parhaillaan raskaana olevissa ja korona-aikana lapsen saaneissa.

– Meidän vauvamme on niin selvästi koronavauva, koska hänet tehtiin karanteenin aikana. En näe termissä mitään loukkaavaa, vaan pidän sitä tavallaan historiallisesta tilanteesta kertovana ilmaisuna. Kuulun myös whatsapp-ryhmään ”Koronavauvojen äidit”, Roosa kertoo.

– Tietysti se ei ole ok, jos koronavauvasta puhutaan vähättelevästi ja jollekin sanotaan esimerkiksi, että teitte lapsen nyt siksi, kun kaikki muutkin tekivät.

Roosa on nauttinut äitiydestä täysillä.

– Omilla tarpeillani ei ole enää hirveästi merkitystä, vaan arkea eletään vauva edellä, mutta se ei haittaa. Se on ihan parasta.

Toista lasta Roosa ei kuitenkaan välttämättä halua. Aiemmin hän oli päättänyt olevansa kahden lapsen äiti ennen kuin täyttää 25, mutta suunnitelmat ovat muuttuneet.

Tutkijoilla on viitteitä siitä, että lopullinen lapsiluku tulee Suomessa laskemaan. 1980-luvulla syntyneiden naisten lopullinen lapsiluku saattaa jäädä keskimäärin 1,6 lapseen, kun 1970-luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1,9 lasta.

Tämä saattaa liittyä muun muassa siihen, että niiden ihmisten määrä, jotka haluavat jäädä lapsettomiksi, on suorastaan räjähtänyt. Määrä on viisinkertaistunut 2000-luvun alun luvuista. Tutkijat eivät osaa täysin selittää sitä, mistä asia johtuu.

Roosa kokee, että hän haluaa pystyä tarjoamaan yhdelle lapselleen kaiken. Toisaalta perheessä olisi kuitenkin tilaa toiselle lapselle: sen ei tarvitse olla biologinen.

– Meidät on mieheni kanssa hyväksytty tukiperheeksi. Kun Jere on tarpeeksi vanha, toivomme saavamme kotiimme lainalapsen. Asumme omakotitalossa ja pihamme on iso, joten tilaa olisi.

Muutaman vuoden päästä Roosa toivoo pääsevänsä miehensä kanssa sijaisperhevalmennukseen.

–  Olen aina ollut sitä mieltä, että maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole hyvät eväät elämään. Haluan auttaa heitä, koska lapsissa on tulevaisuus.

Roosan perheen elämää voit seurata hänen @jerejamutsi-tililtään Instagramisssa.

Myös nämä vaikuttavat lastensaannin ajoitukseen ja sen suunnitteluun:

  • Millainen elämäntilanne on nyt? Koulutus ja sosioekonominen asema vaikuttavat paljon, milloin saa esikoisen. Matalammin koulutetut saavat lapsia aikaisemmin kuin korkeammin koulutetut. Keskimäärin vähemmän koulutetut saavat lapsia jopa ihanteitaan nuorempana, korkeammin koulutetut ihannettaan myöhemmin. Vuonna 2014 vähiten koulutettujen keskimääräinen ikä tulla äidiksi oli 22 vuotta, eniten koulutetuilla naisilla yli 29.
  • Onko elämäntyyli suunnitelmallinen? Jos pitkäjänteinen suunnittelu ei ole omassa elämässä prioriteetti, silloin vanhemmaksi saatetaan tulla aiemmin kuin olisi alun perin ajateltu.
  • Miten ihminen tiedostamattaan reagoi epävarmuuteen? Evoluutiopsykologinen teoria selittää, miksi epävarmt elämäntilanne voi tiedostamatta kannustaa lasten saantiin: jos oma tulevaisuus on epävarma, lisääntymistä ei lykätä parempaan hetkeen tulevaisuudessa, koska epävarmuus saattaa koko tulevaisuuden epävarmaksi.
  • Milloin omat vanhemmat saivat lapsia? Jos itse on nyt saman ikäinen kuin omat vanhemmat saadessaan esikoisensa, todennäköisyys oman lapsen saamiselle on suuri. Vanhemmaksituloikä periytyy melko voimakkaasti vanhemmilta lapsille. Sekä geenit että perheen kulttuuri vaikuttavat asiaan.

On hyvä muistaa, että tilastolliset keskiarvot ja yhteydet eivät määrää todellisuutta vaan kertovat sen, kuinka tyypillisiä tai tavallisia ilmiöt ovat.

– Tietenkin on paljon yksilöitä, jotka käyttäytyvät eri tavoin kuin tilastot ja matemaattiset mallit osoittavat, Venla Berg toteaa.

Kaikki lastensaanti ei myöskään suinkaan ole suunniteltua. Raskaus voi esimerkiksi olla ei-suunnitellusti ajoitettu. Tavallinen tilanne on se, että nainen tulee raskaaksi aiemmin kuin olisi itse toivonut. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 % raskauksista on suunnittelemattomia.

– En usko, että Suomessa luku on näin iso, mutta huomattava osa lapsista ei kuitenkaan ole yrittämällä yritettyjä.

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Esikoinen 2008, ikää tuolloin 24 vuotta.
Jonka jälkeen odottettelimme että lapsia tulisi lisää. No meni aikaa, aikaa ja aikaa. Välissä oli kemiallisia, sellaisia myös joista plussa testin tekemisestä meni päiviä – jokunen viikko kun meni kesken. Oli kesketynyt keskenmeno joka huomattiin raskausviikolla 13. Ja vuonna 2020 joulukuussa saapui odotettu sisarus.<3❤️
Ei ollut korona karanteenia vaan vilkas työ eikä nähty kuin kerran miehen kanssa alkuvuonna. 😊

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä