Roosan, 22, kauan toivottu lapsi sai alkunsa koronakaranteenissa – voiko korona-ajalla olla positiiviisia vaikutuksia syntyvyyteen?
Saavatko suomalaiset korona-aikana vauvoja enemmän kuin tavallisesti vai lykkäävätkö he lapsenhankintaa myöhemmäksi? Viitteitä on molempiin suuntiin.
Roosa Savolainen ja hänen avopuolisonsa Jesse yrittivät vauvaa yli kolme vuotta, ennen kuin he lopulta saivat Jere-poikansa syliin marraskuussa 2020.
– Kun vuonna 2017 jätimme ehkäisyn pois ajatuksella, että vauva saa tulla, jos on tullakseen, olin aika varma, että kuukauden päästä teen jo plussatestin. Se olikin sitten vähän pidempi homma, Roosa, 22, kertoo.
Lopulta vauva sai alkunsa koronakaranteenissa. Roosa ja Jesse olivat maaliskuussa 2020 roadtripilla Suomessa ja piipahtivat myös Ruotsin puolella Haaparannassa. Kotimatkallaan he saivat STM:ltä viestin, että kaikkien ulkomailla vierailleiden tulisi jäädä kahden viikon kotikaranteeniin.
– Yhtenä aamulla minulla oli outo olo ja jännä tunne. Tein ovulaatiotestin, joka oli positiivinen. Päätimme kokeilla, tärppäisikö nyt.
Noin viikon kuluttua Roosa teki raskaustestin, joka oli positiivinen. Sen jälkeen Roosa teki plussatestejä vielä neljä. Hänen olonsa oli kuitenkin aluksi hyvin epäuskoinen.
– Olin 100-prosenttisen varma, että raskaus menee kesken. Sitten kävin varhaisultrassa, ja syke löytyi. Kaikki olikin hyvin.
Roosan ja Jessen pieni mies näki päivänvalon hieman etuajassa, raskausviikolla 34+4. Jere vietti korkeiden bilirubiiniarvojen vuoksi viikon vauvateholla, kunnes pääsi vanhempiensa luokse omaan kotiin.
Syntyvyyden lasku taittui viime vuonna – Roosan kaveripiirissä moni tuli raskaaksi
Vuosi 2020 oli ensimmäinen yhdeksään vuoteen, jolloin syntyvyys ei laskenut vaan nousi edellisestä vuodesta.
– Helppo selitys on se, että kyllä tätä jo odotettiinkin: syntyvyys ei voi vain ikuisesti laskea. Mutta sitä, onko pieni nytkähdys ylöspäin merkki syntyvyyden noususta vai siitä, että lasku taittui, ei pysty vielä sanomaan, tutkimusjohtaja Venla Berg Väestöliitosta kertoo.
Koronapandemialla ei ollut vielä viime vuoden syntyvyyteen vaikutusta, sillä suurin osa 2020 syntyneistä lapsista sai alkunsa ennen epidemian puhkeamista. Vasta vuoden 2021 lopulla voidaan nähdä, miten korona-aika on mahdollisesti vaikuttanut vauvojen määrään.
Roosan kaveripiirissä on neljä naista, joilla on lapsettomuustaustaa ja jotka kaikki ovat tulleet raskaaksi korona-aikana.
– Moni on sanonut, että hektinen elämäntyyli on rauhoittunut, kun kotona on tullut oltua enemmän. Ehkä sillä voi olla vaikutusta siihen, että vihdoin on tärpännyt, Roosa pohtii.
Hänen omalla kohdallaan suuri merkitys raskaaksi tulemiseen oli kuitenkin todennäköisesti keltarauhashormonikuurilla, joka säännöllisti Roosan kuukautiskierron.
”Selvästi oli jonkinlainen kuherruskuukausivaihe meneillään, kun vietettiin enemmän aikaa yhdessä. Arki ei ollut niin väsyttävää ja hektistä kuin normaalisti, kun työt ja harrastukset loppui yhtäkkiä”, kertoi Kaksplussan lukija. Kuvituskuva.
Korona-aika saattaa tänä vuonna näkyä syntyvyydessä – joko positiivisesti tai negatiivisesti
Venla Berg toteaa, ettei ole mahdotonta, että korona-ajalla olisi positiivisia vaikutuksia syntyvyyteen. Tiiviisti oman kumppanin ja perheen kanssa vietetty aika on voinut havahduttaa ihmisiä siihen, mitä he elämässään arvostavat.
– Jonkinasteisia heikkoja signaaleja on näkynyt siitä, että kodin ja perheen arvostus on tietyllä tavalla noussut. Monet ovat ehkä huomanneet, että omassa ydinjoukossa on mahtavia tyyppejä ja alkaneet pohtia, pitäisikö tähän panostaa enemmän.
Etätyöhön siirtyminen on myös voinut helpottaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamista ja saada ajattelemaan, että vauvalle olisi hyvin omassa elämässä tilaa ja aikaa.
Berg kuitenkin painottaa, että tilastojen valossa on todennäköisempää, että koronapandemia vähentää suomalaisten halukkuutta hankkia lapsia. Keskimäärin talouslamat vähentävät syntyvyyttä.
–Tilanteissa, joissa talousnäkymät ovat hyvin epävarmoja, koko väestön syntyvyys tyypillisesti laskee. Erityisesti, jos tänä vuonna tulee paljon konkursseja ja työttömyys lisääntyy, syntyvyys todennäköisemmin laskee kuin nousee.
Muutamassa Euroopan maassa tehdyt kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että merkittävä osa nuorista aikuisista ilmoitti koronaviruksen ensimmäisen aallon jälkeen vähemmän lapsensaantiaikeita kuin ennen koronaepidemiaa.
Toisaalta aina talouskriisit eivät laske syntyvyyttä. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana Suomessa syntyvyys poikkeuksellisesti kasvoi.
– Esikoisten saaminen laski, mutta toisten ja kolmansien lasten saaminen lisääntyi. Epävarmassa tilanteessa lapsen saaminen ja vanhempainvapaa on voitu nähdä hyvänä vaihtoehtona mahdolliselle työttömyydelle. Silloin oli myös juuri parannettu perheiden taloudellista asemaa, kun kotihoidontuen järjestelmä oli juuri ennen lamaa luotu.
”Koronavauva” saattaa jäädä Roosan ainoaksi biologiseksi lapseksi
Roosa on puhunut vauvastaan alusta saakka koronavauvana. Termi herättää monia mielipiteitä parhaillaan raskaana olevissa ja korona-aikana lapsen saaneissa.
– Meidän vauvamme on niin selvästi koronavauva, koska hänet tehtiin karanteenin aikana. En näe termissä mitään loukkaavaa, vaan pidän sitä tavallaan historiallisesta tilanteesta kertovana ilmaisuna. Kuulun myös whatsapp-ryhmään ”Koronavauvojen äidit”, Roosa kertoo.
– Tietysti se ei ole ok, jos koronavauvasta puhutaan vähättelevästi ja jollekin sanotaan esimerkiksi, että teitte lapsen nyt siksi, kun kaikki muutkin tekivät.
Roosa on nauttinut äitiydestä täysillä.
– Omilla tarpeillani ei ole enää hirveästi merkitystä, vaan arkea eletään vauva edellä, mutta se ei haittaa. Se on ihan parasta.
Toista lasta Roosa ei kuitenkaan välttämättä halua. Aiemmin hän oli päättänyt olevansa kahden lapsen äiti ennen kuin täyttää 25, mutta suunnitelmat ovat muuttuneet.
Tutkijoilla on viitteitä siitä, että lopullinen lapsiluku tulee Suomessa laskemaan. 1980-luvulla syntyneiden naisten lopullinen lapsiluku saattaa jäädä keskimäärin 1,6 lapseen, kun 1970-luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1,9 lasta.
Tämä saattaa liittyä muun muassa siihen, että niiden ihmisten määrä, jotka haluavat jäädä lapsettomiksi, on suorastaan räjähtänyt. Määrä on viisinkertaistunut 2000-luvun alun luvuista. Tutkijat eivät osaa täysin selittää sitä, mistä asia johtuu.
Roosa kokee, että hän haluaa pystyä tarjoamaan yhdelle lapselleen kaiken. Toisaalta perheessä olisi kuitenkin tilaa toiselle lapselle: sen ei tarvitse olla biologinen.
– Meidät on mieheni kanssa hyväksytty tukiperheeksi. Kun Jere on tarpeeksi vanha, toivomme saavamme kotiimme lainalapsen. Asumme omakotitalossa ja pihamme on iso, joten tilaa olisi.
Muutaman vuoden päästä Roosa toivoo pääsevänsä miehensä kanssa sijaisperhevalmennukseen.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole hyvät eväät elämään. Haluan auttaa heitä, koska lapsissa on tulevaisuus.
Roosan perheen elämää voit seurata hänen @jerejamutsi-tililtään Instagramisssa.
Kommentit (2)
”Hänen omalla kohdallaan suuri merkitys raskaaksi tulemiseen oli kuitenkin todennäköisesti keltarauhashormonikuurilla”
Eli toisin sanoen ei ollut mitään tekemistä koronan kanssa.
Me yritimme lasta neljä vuotta ja siinä matkalla saimme kolme keskenmenoa. Tyttö syntyi 2020 hoitojen jälkeen ja poika 2021. Toivon että kukaan ei kuvittele että lapseni olisivat jotenkin koronan tuotosta vain siksi että ovat sattuneet syntymään pandemian aikana
Esikoinen 2008, ikää tuolloin 24 vuotta.
Jonka jälkeen odottettelimme että lapsia tulisi lisää. No meni aikaa, aikaa ja aikaa. Välissä oli kemiallisia, sellaisia myös joista plussa testin tekemisestä meni päiviä – jokunen viikko kun meni kesken. Oli kesketynyt keskenmeno joka huomattiin raskausviikolla 13. Ja vuonna 2020 joulukuussa saapui odotettu sisarus.<3❤️
Ei ollut korona karanteenia vaan vilkas työ eikä nähty kuin kerran miehen kanssa alkuvuonna. 😊