Suomalaisäidin ongelma: ”En pääse koskaan ulos, sillä mies ei pärjää lastemme kanssa”
– Mieheni ei pysty olemaan yksin kotona kolmen lapsemme kanssa. En pääse koskaan ulos, jos en ota lapsia mukaani. Mikä ratkaisuksi? kysyy epätoivoinen äiti.
Kysymys: Mies ei pysty olemaan yksin kotona kolmen lapsemme kanssa. En pääse koskaan ulos talosta, jos en ota osaa lapsista mukaani. Lapsemme ovat 1-, 3- ja 6-vuotiaat eli eivät ihan pieniä. Silti mies väittää, ettei hallitse tilannetta, jos lapset ovat vain hänen kanssaan. Olenko ikuisesti sidottu olemaan kotona, vai mitä voisimme tehdä?
Väestöliiton psykoterapeutti Suvi Laru vastaa: Kun perheessä on kaksi aikuista, siellä on kaksi vanhempaa. Kirjeestä tulee kuitenkin hieman sellainen tunne, että kirjoittaja kokee vanhemmuuden päävastuun olevan vain itsellään. Jokainen lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että molemmat aikuiset osaavat ja haluavat olla hänen kanssaan arjessa turvallisesti. Jokainen lapsi hyötyy myös kahdenkeskisestä ajasta kummankin vanhemman kanssa.
Olemme silti vanhemmuudessamme kaikki erilaisia, niin myös luonteenpiirteiltämme ja temperamenteiltamme. Toiselle aikuiselle suuren lapsijoukon kanssa toimiminen voi olla helpompaa ja toiselle haasteellisempaa. Eikä tämä ole todellakaan välttämättä sukupuolikysymys.
Etsikää aktiivisesti ratkaisua
Teidän kannattaisi etsiä yhdessä tiiminä rakentavia ja omanlaisia vaihtoehtoja sille, miten perheenne molemmat aikuiset saisivat välillä täysin omaa aikaa ja hengähdystä lapsiperhearjesta. Eli kiinnittäkää huomio hyvään: vahvuuksiin ja yhteistyön lujittamiseen.
Voisit esimerkiksi kysyä puolisoltasi, mikä olisi hänen ehdotuksensa siihen, että sinä saisit itsellesi hengähdyshetkiä. Onko teillä verkostoja ja tukijoukkoja auttamaan tilanteessa? Voisiko esimerkiksi joku tai jotkut lapsista mennä hoitoon suvun tai ystävienne luo? Näin puolisosi hoitaisi kotona sellaista määrää lapsia, jonka kanssa hän kokisi pärjäävänsä.
Jokainen vanhempi tarvitsee vanhemmuuteensa myös pärjäämis- ja onnistumiskokemuksia. Jos tällaiset ovat olleet puolisollasi vähäisiä, kannattaa luoda mahdollisuuksia saada niitä lisää. On tärkeää, että molemmat vanhemmat kokevat, että heillä on taitoja viettää aikaa lasten kanssa sekä tuntevat siitä iloa. On myös tärkeää, että molemmilla on yhtä paljon mahdollisuuksia pieniin, omiin irtioton hetkiin.
Vanhempien tulee myös muistaa keskinäinen parisuhde ja löytää sille tilaa ja aikaa, vaikka lapsiluku olisikin suuri.
Psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru on äiti sekä Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies. Tällä palstalla hän vastaa vanhempien kysymyksiin. Lähetä Suville kysymys osoitteeseen kaksplus@otavamedia.fi
Kommentit
Aloittaisin isälle jättämisen päiväaikaan.Iltaisin lapset on yleensä hankalampia ja päivällä voi lähteä vaikka vähän ulkoilemaan.
Todennäköisesti äiti omi lapset itselleen unohtaen samalla puolison roolin, ja nyt on laskun maksamisen aika.
Moni äiti kokee olevansa kokeneempi, mies ei ota oma-aloitteellisesti vastuuta ja ei usko itseensä. Joskus kannattaisi vain sanoa että menen kauppaan, tulen tunnin päästä. Lähteä ja antaa se vastuu toiselle. Miehet eivät ole aina niin varmoja siitä että osaavatko, aloita yhdellä ja lopuksi jätät kaikki kolme hänen kanssa. Kyllä se vanhemmuus ja vastuu tulee kun annat ensin pikkusormen ja sitten koko käsi. 15min kaupassa, 10min kävelyä postilaatikolle ja takaisin. Lopuksi tunti pari shoppailessa. Vastuu kannattaa antaa jo ennen kuin lapsi on yksivuotias. Silloin hän tottuu siihen vastuuseen ja oppii tuntemaan lasta huutojen ja naurujen kautta. Uskalla antaa vastuuta, ja jos ei uskalla olla yksin, niin ehdota että hänen äiti tulee vahtimaan hänen kanssa, ehkä se olisi tarpeeksi motivaatiota antava, ettei tarvitse omaa äitiä tuohon mukaan :)