Vanhemmuus 05.01.2022 Päivitetty 25.05.2023

Yksinhuoltaja ja huumorivaikuttaja Tinna Pehkonen tietää, miltä tuntuu ottaa yksin vastaan hankalat tilanteet – tässä on hänen 6 vinkkiään

Yksinhuoltajana Tinna Pehkonen on ainoa, joka kotona kohtaa lapsensa kiukkukohtaukset. Nämä keinot auttavat, kun lapsi suututtaa.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Lapseen ärsyyntyminen lienee yksi maailman ristiriitaisimmista tunteista. Vanhempaa turhauttaa lapsen käytös, mutta silti on pystyttävä ymmärtämään lasta ja sitä, että hän ei vielä pysty samaan kuin aikuinen.

Lue myös: Tinna Henriikan sketsihahmo Ellu laulaa lapsivapaasta ja ravistelee luutuneita käsityksiä: ”Äidit eivät aina jaksa, ja lapseen menee hermot”

Kahden vanhemman perheessä on usein onneksi mahdollisuus vaihtaa kaitsijaa silloin, kun omien hermojen tyynnyttelyyn vaaditaan hetkinen ilman lapsia.

Yksinhuoltajalla samaa mahdollisuutta ei ole. On kuitenkin olemassa hyväksi havaittuja keinoja tilanteisiin, jossa omat hermot kaipaavat lepoa.

Tabuja rikkovasta somepreesensistään tunnettu Tinna Pehkonen eli Instagramissa Tinna Henriikka haluaa esitellä rehellisesti arkeaan lapsensa yksinhuoltajana.

Siihen kuuluvat myös ne hetket, kun pää tuntuu savuavan. Kun nyt kouluikäinen lapsi oli vielä vauva, Tinna haki apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Masentuneena suutuin helposti ja saatoin huutaa usein. Tajusin itsekin, että se ei varmasti ole lapselle hyväksi. Onneksi apua on saatavilla.

Vaikka tilanne on nykyään parempi, hermot saattavat joskus palaa silti.

– Silloin pyydän anteeksi, että olin vihainen ja väsynyt. Selitän lapselle, että se ei tosiasissa johtunut hänestä vaan siitä, että äidillä on kerralla liikaa asioita mielessä tai että olen väsynyt ja nälkäinen.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Tinna Henriikka (@tinnahenriikka) jakama julkaisu

Lue myös: Lapsen aamuhidastelu kiristää hermoja – mitä ihmettä sille voi tehdä?

Tinnan vinkit, kun ärsytys on ottaa vallan

Vältä tilanteita, joissa hermot meinaavat pettää

Aina se ei ole mahdollista. Mutta jos tietää, että jokin tilanne laukaisee ärsytyksen, kannattaa siihen ainakin valmistautua rauhallisesti etukäteen.

Esimerkiksi: Lapsi pyytää leivonta- tai askarteluhetkeä, mutta oma olo on väsynyt. Jossain tapauksessa yhteinen puuhastelu voi piristää, mutta toisaalta omaa väsymystä on tärkeä kuunnella. Olisiko tänään parempi vaikka ulkoilla rennosti ja siirtää vaativampi puuhastelu toiseen päivään?

Katkaise tilanne rauhoittavalla tekemisellä

Tinna kertoo saaneensa perheohjaajalta vinkin, jota hän on lapsensa kanssa soveltanut monesti: Kun huomaat kierrosten kiihtyvän, siirtykää hetkeksi tekemään jotain rauhoittavaa mistä molemmat pitävät.

– Minulle ja pojalleni lukeminen on tekemistä, josta molemmat nautimme. Silloin kun ei tarvitse kiirehtiä minnekään, voimme hyvin ottaa aikalisän lukemalla tovin.

Valmistele lähtöhetket

Monille niin kutsutut siirtymätilanteet ovat niitä, joissa tekee tiukkaa: Lapsi näyttää aikuisen mielestä vitkuttelevan, vaikka pitäisi jo alkaa pukea ulkovaatteita päälle.

– Laitamme vaatteet, koulureput ja muut aamulla tarvitsemamme aina valmiiksi. Se vähentää aamuisin kiirettä ja stressiä.

Myös erilaiset kuvataulut voivat helpottaa aamutoimien jäsentelyä, kun aikaa ei ole paljon käytettäväksi.

Auta lasta ymmärtämään

– Olen opettanut lapselleni, että minun täytyy saada aamulla juoda ensin kahvi rauhassa, ennen kuin jaksan alkaa touhuta ja leikkiä hänen kanssaan. Kahvin jälkeen minua voi pyytää mihin vain.

Tinna on selittänyt lapselle, että ihmiset ovat erilaisia. Innokas lapsi saattaa pystyä heti sängystä hypättyään aloittamaan legoleikit, mutta aikuiselta se ei välttämättä onnistu.

– Olen tosin selittänyt asiaa vuosia. Nyt lapsi ei enää käy jatkuvasti kysymässä, että joko olen juonut kahvini, Tinna naurahtaa.

Rauhoittavaa puhetta itselle

Hermojen kiristyessä Tinna puhuu itselleen kuin puhuisi lapselleen. ”Okei, nyt ärsyttää ja se on ymmärrettävää. Mitä jos menet hetkeksi vetämään henkeä toiseen huoneeseen?”

– Sanon lapselleni, että odota hetki, käyn vessassa, kun tilanne alkaa käydä ylivoimaiseksi. Sitten istun siellä hengittelemässä rauhassa hetken. Kun olen rauhoittunut, palaan lapsen luo.

Lisää itseymmärrystä

Nukkumaanmenohetket ovat edelleen tilanteita, jotka saattavat laukaista Tinnassa sisäisen kauhun.

Tinnan lapsi nukkui varhaisina vuosinaan huonosti. Terapiassa Tinna on huomannut, että siitä on jäänyt hänelle trauma, joka näkyy edelleen.

– Kun lapsi vitkuttelee iltatoimien kanssa, huomaan pelkääväni, että eihän tuo nukahda koskaan. Silloin muistutan itseäni siitä, että kyllä lapsi kohta on unilla.

Kommentit (1)

Vähän tasoa näiden juttujen kuvituksiin kiitos! Kuva on kuitenkin jutun sisäänheittäjä. Mitäänsanomaton kuvapankkikuva tai kuten tässä tapauksessa, vieläpä todella kökkö kuvapankkikuva antaa myös tekstistä ammattitaidottoman kuvan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X